CSRD-direktiivin vaikutukset kestävyysraportointiin

Euroopan unionin uusi kestävyysraportointidirektiivi CSRD (Corporate Sustainability Reporting Directive) tuo yrityksille uusia raportointivelvoitteita. Yritysten on jatkossa raportoitava aiempaa enemmän erilaisia laadullisia ja numeerisia tietopisteitä.

Olemme koonneet vastauksia muutamaan usein esitettyyn CSRD-direktiiviä koskevaan kysymykseen ja viisi osa-aluetta, joihin kestävyysraportointidirektiiviin valmistautumisessa kannattaa kiinnittää huomiota.

Yritysten tulee raportoida pakollisina tietoina muun muassa EU-taksonomian kelpoisuus- ja mukaisuusluvut. Olennaisuusanalyysin perusteella raportoitaviksi voivat tulla myös esimerkiksi päästötiedot (Scope 1-3), tietoja yhtiön biodiversiteettivaikutuksista, ihmisoikeusriskeistä tai henkilöstöön liittyvistä asioista kuten koulutustunneista tai sukupuolijakaumasta sekä hyvästä hallinnointitavasta.

Jatkossa kestävyystiedot julkaistaan osana toimintakertomusta ja ne tulevat pakollisen rajatun varmennuksen piiriin. 

Kestävyysraportointidirektiivin, joka tunnetaan myös nimellä CSRD-direktiivi, tavoitteena on tuoda kestävyysraportointi lähemmäksi taloudellisen raportoinnin laatua, vertailukelpoisuutta ja luotettavuutta.  

CSRD-direktiivin myötä kestävyysraportointi samoin kuin tietojen varmentaminen tulee asteittain lakisääteiseksi. Direktiivin tarkoituksena on kannustaa yrityksiä rakentamaan kestävämpiä liiketoimintamalleja sekä yhdenmukaistaa yritysten vastuullisuusraportointia. Direktiivin yleisenä tavoitteena on tukea EU:n vihreän kehityksen ohjelman (European Green Deal) toteutumista.

CSRD:n alaiset eurooppalaiset ESR-kestävyysraportointistandardit (European Sustainability Reporting Standards) kattavat 12 aihealuetta, joiden alla on lukuisia tietopisteitä. Kukin yritys rajaa kaksinkertaisella olennaisuusanalyysillä itselleen olennaisimmat raportoitavat aiheet, mutta todennäköisesti usealle CSRD:n piiriin kuuluvalle yritykselle on tulossa lukuisten tietopisteiden verran uutta pakollista raportoitavaa. Direktiivin alaisissa ESRS-standardeissa on yhteensä yli 1000 datapistettä, joista yhtiöt rajaavat itselleen olennaiset raportoitavat kaksinkertaisen olennaisuusanalyysin avulla. 

Kaksoisolennaisuusanalyysissä arvioidaan yhtiön ympäristöön, yhteiskuntaan ja talouteen kohdistuvien vaikutusten lisäksi sitä, miten kestävyyskysymyksiin liittyvät riskit ja mahdollisuudet vaikuttavat liiketoimintaan nyt ja tulevaisuudessa. Kaksoisolennaisuusanalyysissä tarkastellaan sekä toimijan vaikutuksia ympäristöön ja yhteiskuntaan että kestävyystekijöiden vaikutuksia toimijaan.

Kestävyysraportointidirektiivi astuu voimaan portaittain tilikausina 2024-2026. Ensimmäiset suuret yritykset raportoivat CSRD:n mukaisesti jo tilikaudesta 2024 alkaen ja loput porrastetusti sen jälkeen.

Tilikaudesta 2025 alkaen kestävyysraportointivaatimukset koskevat suoraan yrityksiä, jotka täyttävät 2/3 seuraavista raja-arvoista:

• 50 milj. € liikevaihto,
• 25 milj. € tase ja
• 250 työntekijää.

Direktiivin mukaiset uudet kokorajat tulee implementoida kansalliseen lainsäädäntöön eli Suomessa kirjanpitolakiin. Kirjanpitolain mukaisiin yhteisön kokorajoihin ehdotetaan keskimäärin 25 prosentin inflaatiokorotuksia. Tämän osalta on julkaistu luonnos hallituksen esityksestä ja asian käsittely on etenemässä eduskuntaan. 

1. Aloita valmistautuminen heti. Yritysten, joita kestävyysraportointidirektiivi tulee koskemaan tilikaudesta 2025 alkaen, on syytä aloittaa raportointiin valmistautuminen mahdollisimman pian, sillä tehtävää ja uutta opittavaa on paljon.
2. Perehdy kaksinkertaiseen olennaisuusanalyysiin. Valmistautuminen kannattaa aloittaa kaksinkertaisen olennaisuuden määrittelyllä, joka rajaa raportoitavia kestävyysseikkoja ja toimii raportoinnin perustana ja johtamisen työkaluna.
3. Toteuta kestävyysraportoinnin kypsyysarviointi/kuiluanalyysi. Yhtiön nykyisen kestävyysraportoinnin ja -johtamisen kypsyysarvioinnin vertaaminen suhteessa vaatimuksiin auttaa kehittämään raportointia oikeaan suuntaan. Olemme toteuttaneet lukuisia CSRD-kuiluanalyysejä eri kokoisten ja eri toimialoilla toimivien yritysten pyynnöstä, ja analyyseissamme on noussut muutama keskeinen puute, jotka toistuvat yrityksen koosta tai toimialasta riippumatta. Puutteet liittyvät yleisimmin politiikkoihin, ilmastonmuutoksen hillintää koskevaan siirtymäsuunnitelmaan, ihmisoikeuksia koskevan huolellisuusvelvoiteprosessiin (HRDD) ja EU-taksonomian kelpoisuus- ja mukaisuustietoihin.
4. Investoi yrityksesi kestävyysosaamisen kasvattamiseen. Kannattaa huolehtia siitä, että organisaation avainhenkilöt oppivat uudet vaatimukset ja yrityksen kehityskohdat. CSRD:n myötä kestävyystietojen raportointi on tullut jäädäkseen myös pienempiin yhtiöihin. EU:ssa on valmisteilla paljon muutakin kestävyysjohtamiseen liittyvää sääntelyä, joten CSRD:hen varautuminen tukee yritystä pitkällä tähtäimellä. 
5. Aloita raportointijärjestelmien ja dokumentoinnin kehittäminen. Kestävyysraportointiin liittyvä tieto on harvoin saatavissa yhdestä järjestelmästä. 

Voimme auttaa kestävyysraportoinnin kehittämisessä monella osa-alueella:

• Uuden sääntelyn vaikutusten analysointi. Autamme ymmärtämään relevantin sääntelyn vaatimukset ja muutostarpeet raportointiin.
• Kestävyysraportoinnin tuki. Tuemme uusien vaatimusten ja tavoitteiden mukaisten raportointikäytäntöjen kehittämisessä.
• Raportointiohjeistusten ja -periaatteiden mukainen kestävyysraportointi.  Autamme julkaisemaan läpinäkyviä ja informatiivisia kestävyysraportteja, joissa keskitytään olennaisimpiin raportoitaviin asioihin, jotka on tunnistettu kaksinkertaisen olennaisuusarvioinnin perusteella.
• Raportointiratkaisujen ja toimintamallin kehittäminen. Autamme keräämään, analysoimaan ja hallitsemaan kestävyysraportointiin liittyvää tietoa käyttämällä teknologiaratkaisuja, jotka sopivat data-arkkitehtuuriisi ja järjestelmiesi kokonaistarpeisiin.
• Raportoinnin maturiteetin arviointi ja valmistautuminen varmennukseen. Arvioimme kestävyysraportoinnin maturiteettia toteuttamalla testivarmennuksen raportoiduista indikaattoreista ja sisällöistä. 
• Varmennuspalvelut. Tarjoamme raportoitavien kestävyystietojen varmennuspalvelua, joka voi kohdistua vuosittaiseen lakisääteiseen kestävyysraportointiin, vapaaehtoisesti laadittavaan ja julkaistavaan kestävyysraportointiin tai organisaationne vapaaehtoisesti laatimiin muiden raportointiviitekehysten mukaisiin kestävyystietoihin.

Meillä CSRD-direktiiviin liittyvien kysymysten parissa työskentelee päivittäin monialainen joukko asiantuntijoitamme, joten kestävyysraportoinnin ja hallinnon järjestämisen monet näkökulmat tulevat huomioiduiksi.

Omistautunut vastuullisuusasiantuntijoidemme joukko koostuu sadoista neuvontapalveluiden, tilintarkastuksen, sekä vero- ja lakipalveluiden ammattilaisista, jotka auttavat luomaan auttaa luomaan kestävää ja vastuullista liiketoimintaa, jonka tulokset näkyvät ja ovat varmennettavissa sekä taloudellisen suorituskyvyn että kestävän liiketoiminnan mittareilla. Monipuolisten valmiuksiemme ansiosta voimme tukea kestävän ja vastuullisen liiketoiminnan kehittämisen jokaisessa vaiheessa.