Ensimmäiset havainnot vuoden 2023 ESEF-raportoinnista

Suuri osa vuoden 2023 ESEF-raporteista on julkaistu. Analysoimme julkaistut raportit ja teimme niistä muutamia havaintoja.

Keväällä 2021 kirjoitin sijoitetun vapaan oman pääoman (SVOP) tägäyksestä. Keskityimme silloin erityisesti yritysten vuoden 2020 raporttien SVOP-rahaston merkintöihin ja teimme kolme mielenkiintoista havaintoa:

• 8 % yrityksistä oli käyttänyt laajennuksissaan suomenkielistä teknistä nimikettä, muissa kieli oli englanti.
• 13 % oli käyttänyt SVOPin laajennuksessa teknisenä nimenä "ReserveForInvestedNonRestrictedEquity"
• 60 % oli käyttänyt SVOPin laajennuksessa teknisenä nimenä "ReserveOfInvestedUnrestrictedEquity"

Tänä keväänä kävimme läpi julkaistut vuoden 2023 ESEF-raportit ja vastaavat vapaan oman pääoman tägäykseen liittyvät havainnot niistä olivat:

• 15 % yrityksistä oli käyttänyt laajennuksissaan teknisessä nimessä jotain muuta kieltä kuin englanti.
• 85 % yrityksistä oli käyttänyt SVOPin teknisenä nimenä "ReserveForInvestedUnrestrictedEquity", mitä suositellaan käyttäväksi.
• 15 % yrityksistä oli käyttänyt SVOPin laajennuksena jotain muuta teknistä nimeä.

Vertailun pohjalta voidaan todeta, että yritykset ovat Suomessa siirtymässä SVOPin tägäämisessä yhtenäiseen käytäntöön, mikä on hieno asia. Huolestuttavaa sen sijaan on laajennusten teknisten nimien muodostaminen jollain toisella kielellä kuin englanti. Ydintaksonomian kaikkien tägien tekninen nimi pohjautuu englannin kieleen. Suomenkielinen tekninen nimi ei helpota ESEF-raportin ymmärtämistä tai analyysien tekemistä esimerkiksi Ranskassa tai Saksassa.

Tänä vuonna kävi tuskallisen selväksi, että tietyt ohjelmat ovat käyttäjille erittäin hankalia kielten hallinnan osalta. Tägin teknisen nimen muodostaminen englanniksi on ollut käyttäjille vaikeaa, eivätkä vaikeudet siihen loppuneet. Otantaamme kuuluneista raporteista 14 % oli tägin label väärällä kielellä, eli ei sillä kielellä, jonka labelin kieli-id määritteli tägin kieleksi. Kuvitteellisena esimerkkinä: fi-label oli ”Capital Distribution” tai ”Capitaldistribution”, vaikka siihen olisi kuulunut ehkä laittaa ”Pääoman palautus”.

Teimme tänä keväänä raporttien yleisanalyysin lisäksi myös pienimuotoisen liitetietojen tägäämiseen keskittyvän tutkimuksen, jossa vertailimme satunnaisotannalla 23 yrityksen ESEF-raporttien liitetietoja.

"DisclosureOfMaterial AccountingPolicyInformationExplanatory" -tägiä oli käytetty paljon. Kyseessä on uusi tägi, josta ollaan tekemässä varsinaista liitetietojen ns. monsteritägiä. Valitettavasti yleinen näkemys on, että kyseistä tägiä tulisi käyttää jokaisessa kohdassa, jossa on käytetty laadintaperiaate-tägiä.

Tutkituista yrityksistä 22 % käytti edelleen liitetietojen viime vuoden ns. monsteritägiä "DisclosureOfNotesAnd OtherExplanatoryInformationExplanatory" vaikka se ei enää ole pakollinen tägi. Todennäköisesti osa yrityksistä on käyttänyt tätä tägiä, jotta kyseisessä kohdassa olisi edes yksi tägi.

Tägejä joissa oli ”parasta ennen” (expiry date) 1.1.2023, käytti 39 % yrityksistä. Toivottavasti tähän kiinnitetään ensi vuonna huomiota ja käytetään vain voimassa olevia tägejä. Joku tosin voisi pitää tätä vain kauneusvirheenä; kun piti käyttää vuoden 2022 taksonomiaa, ei parasta ennen 1.1.2023 tägien käyttö ole itsessään kiellettyä.

Pakollisiin liitetietotägeihin ja osinkoihin liittyvät tägäykset näyttäisivät olevan pääosin kunnossa. Muutamia poikkeuksiakin löytyi.

1. Neljä yritystä oli jättänyt osinkoihin liittyvän tiedon tägäämättä. Kahdella niistä tieto osingoista löytyi hallituksen toimintakertomuksesta, missä se kuitenkin tulisi tägätä.
2. Yhdessä yrityksessä oli tägätty vertailuvuoden luku, mutta ei raportointivuoden lukua. Kyseessä on saattanut olla ajatusvirhe tägien päivämäärien suhteen. Osinkojen tägäys on liitetiedoissa yksi harvoista kohdista, joissa eteen voi tulla tilanteita, joissa voidaan käyttää samalle tägille kahta eri päivämäärää.
3. Otannassa vain yhdellä yhtiöllä oli ehdotus osinkojen jaoksi tägätty väärällä arvolla. Tägin arvo oli satoja euroja, kun sen olisi pitänyt olla miljoonia.  

Pientä huvitusta herätti paikoin johdon palkkioiden tägääminen. Tutkimistamme yrityksistä 39 % ei ollut käsitellyt johtoa yrityksen työntekijöinä eli he eivät olleet käyttäneet siinä "DisclosureOfEmployeeBenefits Explanatory" -tägiä. Tästä asiasta voi tietysti olla monenlaisia mielipiteitä.

Otantaamme kuuluneista yrityksistä 17 % oli jättänyt jonkun liitetietojen kohdan tägäämättä, tosin yhden yrityksen kohdalla tägäyksen puuttuminen ei ollut oleellista.

Tämän pakollisen tägin standardiviitteen mukaan kyseessä on laadintaperiaatteissa käytetty tägi. Se tarkoittaa käytännössä sitä, että tätä tägiä käytettäessä tulisi olla tägättynä myös se laadintaperiaate, johon arviot ja estimaatit kuuluvat. Suurin osa yrityksistä on käyttänyt tätä tägiä ”itsenäisesti” ilman laadintaperiaate- tai liitetieto-tägiä. Jossain tilanteissa saattaisi olla jopa suotavaa käyttää tätä tägiä vaikka se ei liittyisikään laadintaperiaatteeseen, koska harkintaan perustuvat ratkaisut ja kirjanpidolliset arviot vaikuttavat yrityksen tilinpäätökseen ja siksi ne voivat olla tilinpäätöksen lukijalle merkittävä asia.

Yhteenvetona voidaan todeta, että tägäämisen laatu on parantunut viime vuodesta. Tosin tekninen validointi ei tue tätä näkemystä, vaan virheiden (error) määrä on lisääntynyt. Uskomme kuitenkin tämän muuttuvan seuraavalla raportointikierroksella. Toivomme, että yritykset jatkavat laadun parantamista tulevina vuosina ja kehittävät raportointiaan edelleen.