Huomioita vuoden 2022 ESEF-raportoinnista

ESEF-raportoinnilla tarkoitetaan julkisesti noteerattujen eurooppalaisten yritysten yhtenäistä, sähköistä raportointimuotoa, jota liikkeeseenlaskijoiden on käytettävä vuositilinpäätösten laadinnassa. ESEF (European Single Electric Format) -raportointia on takana kohta kolme vuotta. Tutustuimme yli 120 yrityksen vuoden 2022 ESEF-raporttiin ja teimme otoksesta muutamia havaintoja. 

Kansainvälisesti on esitetty näkemys, että yritykset ovat myöhäistäneet ESEF-raportin julkaisuajankohtaa esimerkiksi Ranskassa ja Englannissa. Meidän havaintomme, Suomen, Islannin, Liettuan ja Hollannin raportointiin pohjautuen, eivät tue tätä käsitystä. Suomessa aikatauluun vaikuttanee tarve julkaista yrityksen tilinpäätöstiedote, joka osaltaan edistää yritysten halua julkaista tilinpäätös ESEF-muodossa mahdollisimman nopeasti.

Yli 72 % yrityksistä käytti zip-tiedoston nimessä LEI-tunnusta (kansainvälinen yhteisötunnus, jonka yritys tarvitsee toimiakseen rahoitusmarkkinoilla) eli suosituksemme mukaista nimeämistapaa. Yritykset tekivät viime vuoden tapaan keskimäärin 1,6 ESEF-raporttia per yritys. Suosittelemme edelleenkin kotimaisen kielen lisäksi kansainvälisesti käytetyllä kielellä tehtyä raporttia niille yrityksille, joiden toiminta ja tilinpäätöksen kohdeyleisö ei rajoitu Suomen rajojen sisäpuolelle.

Noin 28 % ESEF-raporteista, joihin tutustuimme, sisälsi teknisen validointivirheen. Jos noista virheistä poistetaan laajan tuloslaskelman ja oman pääoman muutoslaskelman ”yhteensopivuushaasteet”, lähes 14 % tutkituista raporteista sisälsi validointivirheen. Lähes kaikki validointivirheet liittyivät päälaskelmiin. Laskennasta saattoi esimerkiksi puuttua lukuja, kulut olivat raportoinnissa tuloja tai luvut eivät olleet yhtenevät päälaskelmien välillä. Liitetietojen työmäärä on saattanut viedä liikaa huomiota päälaskelmien tägäämiseltä tänä vuonna. 

Tänä vuonna uutena vaatimuksena tullut liitetietojen tägäys oli monella tavalla mielenkiintoinen kokemus ja kaikilla osapuolilla on tässä vielä kehitettävää. Liitetiedostojen tägäämiseen käytetään TextBlock-tägejä, jotka voivat kattaa yksittäisen lauseen tai jopa useita sivuja, joilla on tekstiä, taulukoita ja mahdollisesti kuviakin.
Analysoimme hieman TextBlock-tägäystä:

• Pakollisia tägejä – jos yritys jotain tägin asiasisällöstä kertoo – oli 252 kappaletta.
• Yritykset olivat käyttäneet yhteensä 301 eri tägiä. Määrä sisältää myös tägejä, jotka eivät ole pakollisia.
• Käytettyjen 301 tägin joukossa on 18 laajennusta.
• Keskimäärin yritykset käyttivät noin sataa TextBlock-tägiä. Tägien lukumäärän osalta ei ollut merkittävää eroa, oliko yrityksen raportti varmennettu vai ei.
• 58 tägiä oli käytetty vain kerran (sisältää 18 laajennustägiä). Silloin vain yksi yritys on käyttänyt kyseistä tägiä. Yhteensä 114 tägiä on käytetty alle kymmenen kertaa eli alle 10 % yrityksistä on käyttänyt kyseistä tägiä.

Mielestämme laajennusten käyttö TextBlock-tägeissä on harvoin perusteltua, koska usein voidaan käyttää useampia ydintaksonomian tägejä saman liitetiedon merkitsemiseen eli tehdä niin sanottua multi-tägäystä. Poikkeuksena riita-asiat ja oikeudenkäynnit, joita käsitteleville liitetiedolle ei löydy taksonomiasta sopivaa tägiä. Toivommekin, että esimerkiksi ydintaksonomiaan tulisi uusi tägi liittyen yritysten mahdollisiin oikeudenkäynteihin ja muihin riita-asioihin. Tällä hetkellä luontevin vaihtoehto olisi laajennustägin käyttö. Suomalaiset yritykset voisivat käyttää yhteisesti sovittua tägiä, joka voisi olla esimerkiksi "DisclosureOfDisputes". 

Monetary-tägejä käytetään rahamääräisten lukujen merkitsemiseen lähinnä päälaskelmilla. Niitä käytettäisiin myös liitetiedoissa, mikäli yritys tägäisi liitetiedot yksityiskohtaisesti numerotasolla.

Raportoijat käyttivät 1724 eri tägiä otoksessamme. Niistä ydintaksonomian tägejä oli 615 ja loput olivat laajennuksia. Keskimäärin yhtä tägiä käytettiin 19,5 kertaa. Toki esimerkiksi tägejä ”ifrs-full:ProfitLoss” tai ”ifrs-full:Equity” käytettiin jokaisessa yrityksessä.

Tänä vuonna kohtasimme myös ensimmäiset tilanteet, joissa yritys vaihtoi täggeri-ohjelmistoa. Nämä siirtymät eivät olleet järin helppoja. Lähtökohtaisesti esimerkiksi laajennusten nimien tulisi säilyä samoina eikä niiden tulisi muuttua ohjelmistojenvaihdosten takia. Toki muutoksiin saattoi sisältyä myös tägäämisen laadun parannusta. Jos suunnittelette vaihtavanne täggeri-ohjelmistoanne, suosittelemme ettette jätä siirtymää joulukuulle. 

Yleisesti voi todeta liitetiedostojen tägäämisen olleen tällä raportointikaudella varsin työlästä. Itse tägäyksen tekemisen ja uuden raporttiversion muodostamisen vaativuus vaihteli huomattavasti eri ohjelmistojen välillä. Saamamme palautteen pohjalta on tuntunut, että ohjelmistot ”käyttäytyivät” hyvin eri tavoin. Tosin Euroopan arvopaperimarkkinaviranomaisen eli ESMAn ESEF Reporting Manual -opas julkaistiin melko myöhään ja ohjelmistotalot joutuivat epäoikeudenmukaiseen tilanteeseen joutuessaan tekemään tulkintaohjeiden edellyttämiä muutoksia ohjelmistoihinsa varsin lyhyellä varoitusajalla. Toki osa muutostarpeista oli sellaisia, että niiden olisi pitänyt olla tiedossa jo aikaisemmin.

Henkilökohtaisesti toivon tulevalta, että ohjelmistojen käytettävyys kehittyy liitetietojen tägäyksen osalta ja pidämme huolen päälaskelmien tägäyksen laadusta.

Toimimme asiakkaidemme apuna ja neuvonantajana raportointimuutosten seurannassa ja uusien vaatimusten käyttöönottamisessa. Avustamme mielellämme yritystäsi ESEF-raportointiin liittyvissä asioissa.