Havaintoja ESEF-raportoinnista Suomessa

Tätä artikkelia kirjoitettaessa lähes 140 suomalaisyritystä on julkaissut ESEF-raportin tilikaudelta 2021. Analysoimme raportit ja teimme muutamia havaintoja niihin liittyen.

ESEF-raportointipaketti toimitetaan pakattuna zip-tiedostona. Nasdaq julkaisi yleisen ohjeistuksen zip-tiedoston nimeämisestä viime vuoden tammikuussa, ja uusi Suomea koskeva ohjeistus julkaistiin viime vuoden lopulla. EU:n arvopaperimarkkinoiden sääntelyviranomainen (The European Securities and Markets Authority, ESMA) on osaltaan ohjeistanut zip-tiedoston nimeämisen osalta, että tiedoston nimen pitäisi olla muodossa {base}-{date}-{lang}.zip. Tiedämme myös ainakin yhden palveluntarjoajan suosittelevan zip-tiedoston nimen {base}-osassa Legal Entity Identifier eli LEI-tunnuksen käyttämistä.

Tutkiessamme julkaistuja raportteja huomasimme, että yli 100 yritystä oli käyttänyt zip-tiedoston nimen muodostamisessa LEI-tunnusta yrityksen ”tunnisteen” kohdalla ESEF-raportin (zip-tiedoston) nimessä. Suosittelemme asiakkaillemme LEI-tunnuksen käyttöä varmentamaan tunnisteen yksilöllisyyttä Euroopassa. Analysoimastamme aineistosta alle kymmenellä yrityksellä zip-tiedoston nimi oli väärin muodostettu, joten tässä on ollut positiivista kehitystä viime vuodesta. 

Yritykset tekivät tilikaudelta 2021 keskimäärin 1,6 ESEF-raporttia (kieliversiot), muutama yritys teki jopa kolme kieliversiota. Toisaalta Ruotsissa ollaan ”mututuntumalla” tehty lähinnä vain yksi ESEF-raportti ilman kieliversioita. On hyvä huomioida, että jos yritys haluaa viestiä myös kansainvälisille tahoille, tulisi ESEF-raportti laatia kotimaisen kielen lisäksi myös ns. kansainvälisellä kielellä. Suomessa on näissä tapauksissa käytännössä laadittu englanninkielinen raportti.

ESEF-raportoinnin teknisen validoinnin kohdalla hämmennystä saattaa aiheuttaa ”warning” ja ”error” -luokittelu. Käytännössä ”warning” on varoitus eikä virhe, toki se voi tarkoittaa myös oikeaa virhettä ESEF-raportointipaketissa. Lähtökohtaisesti ”error” on virhe, jota ei saisi esiintyä raportointipaketin teknisessä validoinnissa.

Yli kymmenen yritystä ei läpäissyt käsityksemme mukaan teknistä validointia, joka tuotti suoraan virheilmoituksen. Tarkasteltaessa varoitusilmoituksia teknisen validoinnin osalta, voidaan todeta yhtiöillä olevan todennäköisesti parannettavaa raportoinnin laadun tasossa. Esimerkiksi:

• Yli kymmenellä yrityksellä on laskennassa muitakin kuin oikeita pyöristyseroja.
• Yli 40 yrityksellä oli varoitus negatiivisista arvoista ja näistä kahdeksalla yrityksellä oli yli kaksi varoitusta negatiivisista arvoista, mikä jo herättää ajatuksen mahdollisista ongelmista raportoinnissa. Negatiivinen arvo voi tosin olla ihan oikein, siksi kyseessä on varoitus.
• Yrityksillä on kaksi eri arvoa samalle tägille eri päälaskelmilla.

Teknisen validoinnin havaintojen määrään vaikuttaa myös käytetty ESEF-raportointiohjelmisto. On havaittavissa, että jossain ohjelmistoissa on vielä kehitysmahdollisuuksia. Käytännössä ESEF-raportoija ei itse välttämättä pysty omalla toiminnallaan poistamaan kaikkia teknisen validoinnin varoituksia tai virheitä. Yritysten itsensä mahdollisuus vaikuttaa validointivaroitusten määrään on rajallinen tapauksissa, joissa ohjelmisto aiheuttaa varoituksen.

Yleisesti voidaan todeta suomalaisten yritysten ESEF-raportoinnin olevan keskimäärin hyvällä tasolla. Laadun parantamiseen on kuitenkin vielä varaa, vaikkei täydellisyyteen pyrittäisikään. Toki joukkoon mahtuu yrityksiä, joilla on vielä enemmän työtä edessä. Erityisen tärkeää on muistaa liitetiedot ensi vuoden raportoinnissa.

ESEF-raportteja analysoidessa huomiomme kiinnittyi muutamaan haasteeseen, jotka herättivät pohdiskelua.

Jos yritys käyttää vuoden 2020 taksonomiaa, tuleeko sen silloin käyttää uusinta ESMAn raportointimanuaalia ja teknistä validointia vai vanhempia validointisääntöjä eli vanhempaa raportointimanuaalia? Tällä on raportoinnin suorittamiseen todellista merkitystä. Mielestämme olisi järkevää, että raportointivuoden taksonomia olisi valmiina ja hyväksytty viimeistään elokuun lopussa. Toivoisimme sen myös olevan kaikille raportoijille sama. Useamman taksonomian käyttö aiheuttaa turhaa sekaannusta.

ESEFissä tägien arvot ovat pääsääntöisesti positiivisia ja tägin balance-attribuutilla kerrotaan, miten arvo pitäisi lukea. Esimerkiksi tuloja koskevat tägit ovat tuloslaskelmassa credit-balance ja menot debet-balance. Rahoituslaskelmien kohdalla rahaa yritykseen tuovat tägit ovat ydintaksonomiassa pääsääntöisesti debet-balance -tägejä. Miksi rahoituslaskelman investointien rahavirran tägin balance on debet, joka tarkoittaa positiivista rahavirtaa yritykselle. Oletetaanko, että investointien rahavirran tulisi olla positiivinen? Tämä on aiheuttanut hämmennystä ja vähän hymyilyttänytkin raportoijien keskuudessa.

Avustamme mielellämme yritystäsi ESEF-raportointiin liittyvissä asioissa.