Skip to main content


      Euroopan komissio esitteli helmikuussa laajan Omnibus-ehdotuspaketin, jonka tavoitteena on yksinkertaistaa vastuullisuusraportointia ja huolellisuusvelvoitteita sekä vähentää yrityksiin kohdistuvaa taakkaa. EU:n ESG-raportointikehys on ollut kunnianhimoinen, mikä on tehnyt valmistautumisesta yrityksille haastavaa. Komissio pyrkii nyt tarkentamaan sääntelyä käytännönläheisemmäksi, jotta yritysten olisi helpompaa keskittyä varsinaiseen tavoitteeseen, vihreän siirtymän saavuttamiseen, kuten EU:n Green Deal -ohjelmassa on linjattu.

      Omnibus-ehdotuksen julkaisun jälkeen tilanne helpotusten lainsäädäntöprosessin ja poliittisen keskustelun osalta on edennyt monivaiheisena. Uudistettujen ESRS-raportointistandardien valmistelu etenee. Samalla tiukka aikataulutavoite on ollut saada poliittinen päätös uusista yritysvastuuraportointidirektiivi CSRD:n ja yritysvastuudirektiivi CSDDD:n soveltamisrajoista vuoden 2025 loppuun mennessä. 

      Missä mennään tällä hetkellä?

      Stop the clock 
      EU on sopinut kahden vuoden lykkäyksestä ESRS- ja EU-taksonomian pakollisessa raportoinnissa toisen ja kolmannen aallon yrityksille sekä yhden vuoden lykkäyksestä ensimmäisen aallon yrityksille CSDDD:n osalta. Direktiivin kansallinen implementointi on käynnissä ja Suomessa sen odotetaan tulevan voimaan 1.12.2025. Mikäli implementointi epäonnistuu, yritys voi vedota Suomen laiminlyöntiin ja soveltaa suoraan kellon pysäyttämistä koskevaa direktiiviä. Uudella aikataululla CSDDD-velvoitteiden tulee täyttyä ensimmäisillä yrityksillä heinäkuussa 2027, ja CSRD:n mukaista raportointia edellytetään seuraavilta yrityksiltä tilikaudelta 2027.

      ESRS Quick Fix 
      Ensimmäisessä raportointiaallossa CSRD:n soveltamispiiriin tulleille yrityksille annetaan helpotuksia mm. vaiheittain sovellettaviksi tulevien siirtymäsäännösten soveltamisen osalta ja mahdollisuus jättää raportoimatta tiettyjen standardien tiedot (Commission adopts “quick fix” for companies already conducting corporate sustainability reporting - Finance).  Tarkastelujakso päättyi syyskuussa ilman vastalauseita ja delegoitu säädös julkaistaan EU:n virallisessa lehdessä marraskuun puolivälissä. Näitä helpotuksia voidaan soveltaa jo vuoden 2025 kestävyysraportoinnissa.

      ESRS 2.0
      Osana komission Omnibus-aloitetta EFRAG on julkaissut ehdotetut muutokset Euroopan vastuullisuusraportointistandardeihin (ESRS) julkista kommentointia varten heinäkuussa. Muutosten tavoitteena on keventää yritysten raportointitaakkaa, selkeyttää standardeja ja vähentää raportointiin liittyvää taakkaa. Lue lisää aikaisemmasta artikkelistamme: Ehdotetut muutokset ESRS-standardien yksinkertaistamiseksi. Kommentointiaika loppui syyskuun lopussa. EFRAG on nyt koonnut kommentit yhteen ja valmistelee esitystä, joka on tarkoitus antaa komissiolle 30.11.2025. Osana komission asianmukaista menettelyä ehdotuksesta delegoiduksi säädökseksi tullaan järjestämään vielä lyhyt julkinen kuuleminen. 

      Komission tavoitteena on hyväksyä tarkistetut ESRS-standardit ajoissa, jotta yritykset voivat soveltaa niitä tilikaudella 2027 ja niitä on mahdollista soveltaa jo tilikaudella 2026.  
      Tarkistettua ESRS:ää sovelletaan vasta, kun standardit ovat käyneet läpi EU:n asianmukaisen prosessin. Siksi EFRAGin heinäkuussa julkaistuja luonnoksia ei tulisi käyttää raportoinnin ohjeena vielä tilikaudella 2025, vaan kestävyysraporttien tulee edelleen perustua voimassa oleviin standardeihin Quick Fix -korjausten suomin helpotuksin. 

      CSRD ja CSDDD 2.0
      Sisällöstä ja soveltamisrajoista on käyty keskustelua syksyn mittaan ja erilaisia esityksiä on tullut esiin laajalla skaalalla. Tämä on osaltaan tehnyt tilanteen yrityksille vaikeasti navigoitavaksi ja epävarmaksi. Viimeisimpänä on nähty EU-parlamentin kompromissiehdotus, joka etenee täysistunnon äänestykseen 11.–13.11.2025. Mikäli parlamentti hyväksyy ehdotuksen, siirtyy keskustelu EU:n kolmikantaneuvotteluihin parlamentin, komission ja neuvoston välille. Tavoitteena on ollut saada kolmikantaneuvottelut päätökseen ennen kuluvan vuoden loppua, mutta mikäli parlamentti äänestää kompromissia vastaan, on ehdotuksen sisältö ja aikataulu jälleen epävarma.

       

      Parlamentin Omnibus-kompromissiesitys


      • 5000 työntekijää ja 1,5 mrd. € nettoliikevaihto

      • 1000 työntekijää JA 450 M€ liikevaihto

      • Rahoitusosuuksia koskeva poikkeus: Ehdotus rajaisi yrityksen velvoitteen raportoida omistamistaan rahoitusosuuksista vain merkittäviin rahoitusosuuksiin, eli niihin, joilla on olennainen vaikutus yrityksen vastuullisuusprofiiliin.

      • Pörssinoteerattuja tytäryhtiöitä koskeva poikkeus: Ehdotus sallisi, että pörssinoteeratut tytäryhtiöt voivat käyttää emoyhtiön raportointia omana vastuullisuusraporttinansa, mikäli tiedot ovat riittävän kattavat ja vertailukelpoiset.

      • Toimialakohtaisten standardien sijaan kehitetään vapaaehtoinen toimialakohtainen ohje.

      • Ilmastonmuutoksen siirtymäsuunnitelman tarkennukset (CSDDD).

      • Arvoketjun tietoja koskevat rajoitukset, ns. value chain cap rajoittaisi CSRD:n tietopyynnöt VSME:n käsittämiin tietoihin. CSDDD:n osalta vaikutusten tunnistamista tulisi lähestyä riskiperusteisesti. 


      EU-taksonomia 
      Ensimmäiset muutokset EU-taksonomian raportointivaatimusten yksinkertaistamiseksi julkaistiin EU-komission toimesta 4.7.2025.

      Keskeiset muutokset:   

      • Uudet yksinkertaistetut raportointipohjat

      • Olennaisuuskäsitteen (10 %) käyttöönotto

      • OpEx – mahdollisuus jättää raportoimatta, mikäli ei olennainen yhtiön liiketoimintamallin kannalta

      • Do No Significant Harm (DNSH) -kriteerit pilaantumisen ehkäisyyn ja kemikaalien käyttöön liittyen on yksinkertaistettu

      • Lisäksi rahoitusalan yrityksille on myönnetty helpotus, jonka mukaan ne voivat jättää EU-taksonomian tiedonannot pois ilmoittamalla, etteivät ne väitä harjoittavansa ympäristön kannalta kestävää toimintaa.

      Muutokset ovat nyt kuuden (4 + 2) kuukauden tarkastelujakson alaisia, jonka aikana Euroopan parlamentti ja neuvosto voivat esittää vastalauseita. Jos vastalauseita ei esitetä ennen tarkastelujakson päättymistä 5.1.2026, tulevat muutokset voimaan ehdotetun mukaisena. Tulee kuitenkin huomioida, että tarkastelujakson päättymisen jälkeen delegoitu asetus julkaistaan EU:n virallisessa lehdessä, jonka jälkeen voimaantulo tapahtuu 20 päivän päästä. 

      Vaihtoehtoja vastuullisuustyön jatkamiseen


      Sääntelymuutokset vaikuttavat suureen osaan toimijoista. Tilanteen säilyessä epävarmana, olemme koonneet alle valikoiman vaihtoehtoja ja ehdotuksia konkreettisiksi toimenpiteiksi, jotka auttavat yritystänne vastuullisuustyön jatkamisessa. 
       

      Jos aikaa tai resursseja vapautuu raportointivelvoitteen poistuessa, suosittelemme selvittämään, miten yrityksesi voi kohdentaa niitä uudelleen arvoa tuottaviin hiilineutraalius- tai strategisiin vastuullisuushankkeisiin. Arvonluontia on mm. investointien, toiminnan tehostamisen, liiketoiminnan suuntaamisen tai laajentamisen mahdollisuuksien selvittäminen taloudellisesti ja yhteiskunnallisesti kestävän liiketoiminnan varmistamiseksi.

      Investoinnit skaalautuviin tietojärjestelmiin esimerkiksi toimitusketjun jäljitettävyyden hallinnan kehittämiseen ja vastuullisuusraportointiin. Myös yrityksen hallintoprosessien ja riskienhallinnan kehittäminen voi olla ajankohtaista ja tuoda tehokkuutta, sekä auttaa vastaamaan huolellisuusvelvoitteen vaatimuksiin esimerkiksi sisällyttämällä ESG-vastuut hallintorakenteisiin ja päätöksentekoon. 

      Saatavilla olevan rahoituksen hyödyntämismahdollisuuksien tunnistaminen markkina-aseman vahvistamiseksi. Mahdollisuus hyödyntää EU:n rahoitusmahdollisuuksia puhtaan teknologian ja hiilestä irtautumisen edistämiseksi.

      Päästölaskennan merkitys korostuu vähähiilisyystavoitteiden myötä. Ajankohtaisia toimenpiteitä voivat olla muun muassa Scope 1–3 -päästölaskenta, SBTi-tavoiteasetanta tai ilmastonmuutoksen ja biologisen monimuotoisuuden ja ekosysteemien siirtymäsuunnitelmat.

      Mikäli vastuullisuuteen liittyviä toimenpiteitä ei ole kartoitettu, hyvä ensimmäinen askel on vastuullisuustiekartan tai -strategian luominen tai päivitys. Konkreettisen ja yksityiskohtaisen suunnitelman avulla vastuullisuustyön navigointi on helpompaa. Sidosryhmien kuuleminen on keskeinen osa tiekarttatyötä ja auttaa kartoittamaan sidosryhmien odotuksia. 

      Vastuullisuusraportointi lisää läpinäkyvyyttä ja sen myötä kilpailukykyä. Raportointi mahdollistaa edistymisen osoittamisen vastuullisuuteen liittyvien tavoitteiden osalta. Nykyisiin standardeihin ja viitekehyksiin perustuva vastuullisuusraportointi auttaa raportoimaan avoimesti ja selkeästi sekä välttämään liioiteltuja tai epämääräisiä ympäristöväittämiä (greenwashing). 

      Ulkoinen varmennus voi vaikuttaa positiivisesti yrityksen maineeseen. Myös pienten ja keskisuurten yritysten sidosryhmät ja työntekijät kiinnittävät yhä enemmän huomiota vastuullisuuteen ja läpinäkyvyyteen, mikä vaikuttaa esimerkiksi kysyntään, brändiin ja uusien osaajien saatavuuteen. Pankit ja sijoittajat huomioivat ESG-näkökohdat yhä enemmän luotto- ja sijoituspäätöksissään ja asettavat yrityksille ESG-odotuksia. Tietojen varmentaminen voi olla myös rahoituksen edellytys.


      Miten voimme auttaa?

      Tuemme asiakkaitamme yritysvastuutyössä liittyen kaikkiin vastuullisuuden teemoihin. Avustamme asiakkaitamme vastuullisuustyön kaikissa vaiheissa strategisen suunnan ja tavoitetason asettamisesta, toimeenpanoon, seurantaan ja raportointiin. Tavoitteenamme on auttaa asiakkaitamme löytämään itselleen sopiva tapa tehdä vastuullisuustyötä, joka tuo mukanaan liiketoimintahyötyä.

      Ota yhteyttä

      Laura Kulmala
      Laura Kulmala

      ESG Advisory

      KPMG in Finland

      Saara Keränen
      Saara Keränen

      ESG Advisory

      KPMG in Finland

      Anu Muurinen

      Partner, ESG Advisory

      KPMG in Finland

      Tomas Otterström

      Partner, ESG Transformation

      KPMG in Finland


      Lue lisää

      Rakennamme kestävää tulevaisuutta liiketoiminnallesi.

      EFRAG ehdottaa muutoksia kestävyysraportointistandardeihin raportointitaakan keventämiseksi

      PK-yrityksillä on mahdollisuus vastata sidosryhmien vastuullisuusodotuksiin kevyemmin ja kustannustehokkaammin.