Hallituksen budjettineuvotteluissa 1.–2. syyskuuta linjattiin yleisellä tasolla, että työn verotusta kevennetään, mutta samalla joitakin verovähennysoikeuksia ja -vapauksia rajataan. Muutokset ovat vielä suunnitteluvaiheessa ja niiden tarkka sisältö voi vielä muuttua.
Henkilöverotuksen näkökulmasta keskeiset muutosehdotukset
Kaavaillut muutokset palkansaajan veroasteeseen ja vähennyksiin
Luonnoksessa hallituksen esitykseksi tuloveroasteikko uudistetaan ja korkein marginaaliveroaste laskee noin 52 prosenttiin nykyisestä noin 59 prosentista. Kiristävinä toimina osa verovähennysoikeuksista poistuu. Kaavailluissa muutoksissa työmarkkinajärjestöjen jäsenmaksujen vähennysoikeus poistuisi sekä työntekijä- että työnantajapuolelta. Työhuonevähennys poistettaisiin työsuhteessa olevilta ja tämä koskisi sekä kaavamaista, että todellisten kulujen perusteella tehtävää työhuonevähennystä. Työsuhdepolkupyörän verovapaus poistuu niiden polkupyöräetujen osalta, joiden käyttöönottoon työnantaja ja työntekijä ovat sitoutuneet 24.4.2025 tai sen jälkeen.
Lähdeverotukseen esitetyt huojennukset – avainhenkilöt ja paluumuuttajat
Avainhenkilöiden lähdeverotus alennettaisiin nykyisestä 32 prosentista 25 prosenttiin. Jatkossa avainhenkilöverotuksen soveltuminen olisi useammin kannattavaa myös lähempänä avainhenkilöverotuksen tulorajaa (5 800 euroa/kuukausi). Muutos koskisi avainhenkilölaissa tarkoitetusta työskentelystä saatua palkkaa, joka maksetaan 1.1.2026 ja sitä sovelletaan myös niihin työntekijöihin, jotka kuuluvat tällä hetkellä avainhenkilöverotuksen piiriin.
Tällä hetkellä avainhenkilöiden lähdeverotusta ei voida soveltaa Suomen kansalaisiin. Nyt ehdotettujen muutosten mukaan paluumuuttavat Suomen kansalaiset, jotka ovat olleet Suomessa rajoitetusti verovelvollisia vähintään viiden kalenterivuoden ajan ennen työskentelyn alkamista Suomessa, pääsisivät 25 prosentin lähdeverotuksen piiriin. Suomen kansalaisten osalta avainhenkilöverotusta voitaisiin kuitenkin soveltaa ehdotuksen mukaan enimmillään 24 kuukautta, kun ulkomaan kansalaisten osalta avainhenkilöverotusta voitaisiin soveltaa enimmillään 84 kuukautta.
Ehdollisen lisäkauppahinnan verovuoden määrittäminen
Luonnoksessa hallituksen esitykseksi ehdotetaan luovutusvoitto verotettavaksi sinä verovuonna, jona ehdollisen lisäkauppahinnan peruste ja määrä vahvistuvat, vaikka lisäkauppahinta vahvistettaisiin ennen kaupantekovuoden verotuksen päättymistä.
Tällä hetkellä korkeimman hallinto-oikeuden oikeuskäytännön mukaan lisäkauppahinta on katsottu kaupantekovuoden tuloksi vain siltä osin, kun sen määrä on ollut tiedossa ennen kaupantekovuodelta toimitetun verotuksen päättymistä.
Muutokset tulisivat sovellettavaksi lisäkauppahintoihin, joiden suorittamisvelvollisuus ja määrä vahvistuvat 1.1.2026 tai sen jälkeen.
Työntekijän oikeudellisen neuvonnan kustannusten veronalaisuus
Työnantajan työntekijän puolesta suorittamat neuvonta- ja oikeudenkäyntikulut on tarkoitus säätää työntekijälle verovapaiksi tiettyjen edellytysten täyttyessä. Näitä edellytyksiä ovat:
- Työnantajalla on intressi maksaa oikeudellisen neuvonnan kustannukset.
- Asia on aiheutunut osana työtehtävien suorittamista.
- Ei ole ilmeistä, että työntekijän olisi tullut mieltää toimintansa lainvastaiseksi jo tekohetkellä.
- Työntekijä ei ole saanut korvausta samoista kustannuksista muualta ja sitoutuu suorittamaan mahdollisesti myöhemmin muualta saamansa korvauksen työnantajalle.
Verovapauden edellytyksen täyttyminen arvioitaisiin siltä ajalta ja sen hetken tietojen perusteella, kun työnantaja maksaa kuluja. Pykälän soveltamisalaan kuuluisivat rikos- ja riita-asiat, sekä hallinnolliset seuraamukset. Aiemmin Korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisussa 2023:116 on todettu, että rikosasiassa syytettynä olevan työntekijän neuvonta- ja oikeudenkäyntikulut, jotka työnantaja suorittaa ovat veronalaista ansiotuloa, riippumatta rikosasian lopputuloksesta. Ehdotettu muutos selkeyttää ja luo ennakoitavuutta tapauksiin, joissa työnantaja suorittaa työntekijän neuvonta- ja oikeudenkäyntikuluja työntekijän puolesta.
Lahjoitusvähennykseen ehdotettu laajennus
Lahjoitusvähennysten määrää ja vähennystapaa on tarkoitus muuttaa ja samalla vähennyskelpoisten lahjoitusten saajajoukko laajenisi. Vähennyskelpoisia olisivat jatkossa rahalahjoitukset tiedettä tai taidetta edistävään tarkoitukseen julkista rahoitusta saavalle yliopistolle, korkeakoululle tai näiden yhteydessä olevalle yliopistorahastolle sekä tiedettä, taidetta, suomalaisen kulttuuriperinnön säilyttämistä, nuorisotyötä tai -toimintaa, liikuntaa, urheilua tai lasten asemaa tukevaan tai edistävään tarkoitukseen Verohallinnon nimeämälle yhdistykselle tai säätiölle.
Vähennys olisi vuodesta 2026 alkaen 30 prosenttia ja lahjoituksen minimimäärä 500 euroa nykyisen 850 euron sijaan.
Yksityishenkilöillä verosta tehtävän vähennykseen vuotuinen enimmäismäärä olisi annettujen lahjoitusten perusteella
- 50 000 euroa yliopistoille ja korkeakouluille
- 5 000 euroa vuodessa yhdistyksille ja säätiöille.
Yksityishenkilöille vähennys tehtäisiin verosta, kun nykyisin vähennys tehdään tulosta.
Ota yhteyttä
Seuraamme lakimuutosten valmistelua syksyn mittaan ja autamme mielellämme erilaisissa henkilöverotuksen kysymyksissä.
