Euroopan unionin uusi kestävyysraportointidirektiivi CSRD (Corporate Sustainability Reporting Directive) tuo yrityksille uusia raportointivelvoitteita. Yritysten on jatkossa raportoitava aiempaa enemmän erilaisia laadullisia ja numeerisia tietopisteitä.
Olemme koonneet vastauksia muutamaan usein esitettyyn CSRD-direktiiviä koskevaan kysymykseen ja viisi osa-aluetta, joihin kestävyysraportointidirektiiviin valmistautumisessa kannattaa kiinnittää huomiota.
Yritysten tulee raportoida pakollisina tietoina muun muassa EU-taksonomian kelpoisuus- ja mukaisuusluvut. Olennaisuusanalyysin perusteella raportoitaviksi voivat tulla myös esimerkiksi päästötiedot (Scope 1-3), tietoja yhtiön biodiversiteettivaikutuksista, ihmisoikeusriskeistä tai henkilöstöön liittyvistä asioista kuten koulutustunneista tai sukupuolijakaumasta sekä hyvästä hallinnointitavasta.
Jatkossa kestävyystiedot julkaistaan osana toimintakertomusta ja ne tulevat pakollisen rajatun varmennuksen piiriin.
Kestävyysraportointidirektiivin, joka tunnetaan myös nimellä CSRD-direktiivi, tavoitteena on tuoda kestävyysraportointi lähemmäksi taloudellisen raportoinnin laatua, vertailukelpoisuutta ja luotettavuutta.
CSRD-direktiivin myötä kestävyysraportointi samoin kuin tietojen varmentaminen tulee asteittain lakisääteiseksi. Direktiivin tarkoituksena on kannustaa yrityksiä rakentamaan kestävämpiä liiketoimintamalleja sekä yhdenmukaistaa yritysten vastuullisuusraportointia. Direktiivin yleisenä tavoitteena on tukea EU:n vihreän kehityksen ohjelman (European Green Deal) toteutumista.
CSRD:n alaiset eurooppalaiset ESR-kestävyysraportointistandardit (European Sustainability Reporting Standards) kattavat 12 aihealuetta, joiden alla on lukuisia tietopisteitä. Kukin yritys rajaa kaksinkertaisella olennaisuusanalyysillä itselleen olennaisimmat raportoitavat aiheet, mutta todennäköisesti usealle CSRD:n piiriin kuuluvalle yritykselle on tulossa lukuisten tietopisteiden verran uutta pakollista raportoitavaa. Direktiivin alaisissa ESRS-standardeissa on yhteensä yli 1000 datapistettä, joista yhtiöt rajaavat itselleen olennaiset raportoitavat kaksinkertaisen olennaisuusanalyysin avulla.
Kaksoisolennaisuusanalyysissä arvioidaan yhtiön ympäristöön, yhteiskuntaan ja talouteen kohdistuvien vaikutusten lisäksi sitä, miten kestävyyskysymyksiin liittyvät riskit ja mahdollisuudet vaikuttavat liiketoimintaan nyt ja tulevaisuudessa. Kaksoisolennaisuusanalyysissä tarkastellaan sekä toimijan vaikutuksia ympäristöön ja yhteiskuntaan että kestävyystekijöiden vaikutuksia toimijaan.
Kestävyysraportointidirektiivi astuu voimaan portaittain tilikausina 2024-2026. Ensimmäiset suuret yritykset raportoivat CSRD:n mukaisesti jo tilikaudesta 2024 alkaen ja loput porrastetusti sen jälkeen.
Tilikaudesta 2025 alkaen kestävyysraportointivaatimukset koskevat suoraan yrityksiä, jotka täyttävät 2/3 seuraavista raja-arvoista:
Direktiivin mukaiset uudet kokorajat tulee implementoida kansalliseen lainsäädäntöön eli Suomessa kirjanpitolakiin. Kirjanpitolain mukaisiin yhteisön kokorajoihin ehdotetaan keskimäärin 25 prosentin inflaatiokorotuksia. Tämän osalta on julkaistu luonnos hallituksen esityksestä ja asian käsittely on etenemässä eduskuntaan.
Voimme auttaa kestävyysraportoinnin kehittämisessä monella osa-alueella:
Meillä CSRD-direktiiviin liittyvien kysymysten parissa työskentelee päivittäin monialainen joukko asiantuntijoitamme, joten kestävyysraportoinnin ja hallinnon järjestämisen monet näkökulmat tulevat huomioiduiksi.
Omistautunut vastuullisuusasiantuntijoidemme joukko koostuu sadoista neuvontapalveluiden, tilintarkastuksen, sekä vero- ja lakipalveluiden ammattilaisista, jotka auttavat luomaan auttaa luomaan kestävää ja vastuullista liiketoimintaa, jonka tulokset näkyvät ja ovat varmennettavissa sekä taloudellisen suorituskyvyn että kestävän liiketoiminnan mittareilla. Monipuolisten valmiuksiemme ansiosta voimme tukea kestävän ja vastuullisen liiketoiminnan kehittämisen jokaisessa vaiheessa.