Onko naken in naken ut -periaate historiaa?

Korkein hallinto-oikeus sovelsi uudessa ratkaisussaan (KHO 2023:23) työsuhteeseen perustuvassa osakeannissa osakkeiden käyvän arvon määrittämisessä vakiintuneen arvostuskäytännön mukaista osakkeen substanssi- ja tuottoarvon keskiarvoa osakassopimukseen sisältyvästä osakkeen luovutushintaa koskevasta rajoitusehdosta (naken in naken ut -periaate) huolimatta.  Päätös poikkesi aiemmin vakiintuneesta verotus- ja oikeuskäytännöstä avainhenkilöiden sitouttamisesta asiantuntijayrityksissä, joka on perustunut korkeimman hallinto-oikeuden päätökseen (KHO 2016:18), jossa osakkeiden käypä arvo määritettiin substanssiarvon perusteella.

Julkisesti noteeraamattoman yhtiön osakkeen käypä arvo määritetään yleensä osakkeen tuotto- ja substanssiarvon keskiarvon perusteella Verohallinnon ohjeiden mukaisesti, jos käypää arvoa ei ole mahdollista määrittää vertailuluovutuksissa käytettyjen kauppahintojen perusteella. Aikaisemmassa korkeimman hallinto-oikeuden päätöksessä KHO 2016:18 osakkeen substanssiarvo hyväksyttiin käyväksi arvoksi, kun kysymys oli asiantuntijapalveluja tarjoavasta yhtiöstä, jonka osakkaina oli pelkästään palveluja tarjoavia asiantuntijoita, joista yhdelläkään ei ollut määräysvaltaa yhtiössä, ja kun osakassopimuksen ehtojen takia osakkeista ei voitu niitä myytäessä saada substanssiarvoa korkeampaa hintaa.

Korkeimman hallinto-oikeuden tuoreessa vuosikirjapäätöksessä KHO 2023:23 sovellettiin avainhenkilöiden sitouttamisessa julkisesti noteeraamattoman yhtiön osakkeen käyvän arvon määrittämisessä vakiintuneen käytännön mukaisesti ns. pääsääntöä noteeraamattoman yhtiön osakkeen arvostamisesta, eli yhtiön osakkeen käypä arvo määritettiin yhtiön substanssi- ja tuottoarvon keskiarvon perusteella.

Korkeimman hallinto-oikeuden perusteluiden mukaan pääsäännöstä ei ollut syytä poiketa pelkästään sillä perusteella, että osakassopimuksen ehtojen mukaan avainhenkilöt eivät voineet yhtiön osakkeita myydessään saada niistä substanssiarvoa korkeampaa hintaa. Korkein hallinto-oikeus perusteli päätöstään sillä, että järjestelyn jälkeen yhtiön emoyhtiöllä olisi edelleen ollut merkittävä omistusosuus (vähintään 51 %) yhtiössä. Tämän perusteella KHO katsoi, että asiassa ei ollut kysymys luonteeltaan vuosikirjaratkaisussa KHO 2016:18 tarkoitettuun asiantuntijayhtiöön rinnastuvasta yhtiöstä. 

Sen lisäksi, että tuore päätös poikkeaa ratkaisun KHO 2016:18 linjauksista, se vaikuttaa olevan ristiriidassa vuosikirjapäätöksen KHO 2018:129 kanssa, jossa hyväksyttiin substanssiarvo osakkeen todennäköiseksi luovutushinnaksi yhtiöjärjestykseen sisältyvän lunastuslausekkeen perusteella. Ratkaisun KHO 2018:129 perusteluista ei käy ilmi, että yhtiön osakkaina olisi ollut yhtiön työntekijöitä, joten sitä ei voine pitää asian arvioinnin kannalta relevanttina, toisin kuin ratkaisussa KHO 2023:23 näyttää olleen. 

Lisäksi korkein hallinto-oikeus kumosi hallinto-oikeuden päätöksen siltä osin kuin hallinto-oikeus oli katsonut avainhenkilöille maksettavan osingon olevan veronalaisena ansiotulona. KHO katsoi vakiintuneen tulkinnan mukaisesti osingon olevan juridisen muotonsa mukaisesti osinkoa, eikä järjestelyssä ollut keinotekoisia piirteitä, joiden perusteella asiaa olisi tullut arvioida toisin. 

Päätöksestä on tulkittavissa, että substanssi- ja tuottoarvon keskiarvoa korkeamman arvon käyttö edellyttää verovelvollisen tarkempaa selvitystä eikä Verohallinto voi itse perustaa osakkeiden käypää arvoa pelkästään tuottoarvoon.

Korkeimman hallinto-oikeuden päätöksestä on tulkittavissa, että osakassopimuksen ja yhtiöjärjestyksen mukaiset luovutushinnan rajoitukset voitaneen ottaa huomioon ja siten soveltaa substanssiarvoa osakkeiden käypänä arvona vain asiantuntijayhtiöissä, joissa määräysvalta on riittävän hajautunut, eli yhdelläkään osakkeenomistajalla ei ole määräysvaltaa yhtiössä. Korkein hallinto-oikeus ei ole kuitenkaan tarkemmin perustellut, miksi yhtiöllä ei saisi tällaisessa tilanteessa olla emoyhtiötä, jotta naken in naken ut -periaatetta voisi soveltaa. 

Korkeimman hallinto-oikeuden perustelut jättävät epäselväksi esimerkiksi sen, voidaanko osakkeiden käypä arvo määritellä substanssiarvon perusteella osakassopimuksen naken in naken ut -ehdon mukaisesti silloin, kun yhtiön osakkaana on myös muita kuin asiantuntijoita, mutta jos muulla kuin asiantuntijaosakkaalla ei ole määräysvaltaa yhtiössä. Korkein hallinto-oikeus ei ole myöskään tarkemmin määritellyt, mitä ylipäänsä tarkoitetaan asiantuntijayhtiöllä ja onko yhtiön toiminnan luonteella tai esimerkiksi osakkaiden määrällä ratkaisevaa merkitystä naken in naken ut -periaatteen soveltumiselle. 

Tuore ratkaisu yhdessä aiempien ratkaisujen kanssa jättävät useita avoimia kysymyksiä naken in naken ut -periaatteen soveltumisesta ja substanssiarvon käyttämisestä erilaisissa yhtiöissä ja tilanteissa. Sitouttamiseen ja palkitsemiseen erikoistuneet asiantuntijamme auttavat mielellään avainhenkilöiden sitouttamiseen liittyvissä kysymyksissä.

Timo Luukkonen

+358 50 336 7051

Timo Partanen

+358 40 637 8722

Kati Nieminen

+358 50 511 0460