Hämärtääkö alustatalous palkan ja työkorvauksen verotuksellisen rajanvedon?

Työstä, tehtävästä tai palveluksesta saatua korvausta pidetään verotuksessa aina joko palkkana tai työkorvauksena. Palkkaa on työsuhteessa saatu korvaus, kun taas toimeksiantosuhteisen saama korvaus on verotuksessa työkorvausta. Rajanveto vaikuttaa sekä suorituksen maksajaan että saajaan. Kysymys on olennainen niin Suomessa kuin ulkomailla – joka maalla on omat sääntönsä ja linjauksensa, jotka olisi osattava ottaa huomioon.

Rajanveto on Suomessa aina perustunut kokonaisarviointiin. Verohallinnon linja on kuitenkin kuluneiden 20 vuoden aikana muuttunut selvästi sallivampaan suuntaan ja osapuolten välistä toimeksiantosuhdetta on kunnioitettu, ainakin niin kauan kuin suorituksen saaja on huolehtinut omista veronmaksu- ja muista velvoitteistaan.

Palveluita on mahdollista tilata tänä päivänä hyvin eri tavalla kuin vaikka vain 10 vuotta sitten ja alustatalouden palveluiden lisääntyminen on ollut hyvin voimakasta. Alustatalouden tarjoamista tehtävistä toimeentulonsa ansaitsevien henkilöiden määrä on merkittävä. Esimerkiksi ruokalähettien asemaa eli yksinkertaistaen sitä, onko kyse työsuhteesta vai toimeksiantosuhteesta, on arvioitu muun muassa eläkevakuuttamisen näkökulmasta keväällä 2024 vakuutusoikeuden toimesta ja sittemmin työoikeuden kannalta toukokuussa 2025 KHO:n toimesta. Vaikka näissä molemmissa tapauksissa ruokalähettien työskentelyn katsottiin täyttävän työsuhteen tunnusmerkit, on syytä huomata, että ratkaisut koskivat kyseisiä yksilöllisiä tilanteita. Työskentelyn tosiasialliset tilanteet ja sopimukset voivat olla eri tilanteissa hyvin erilaisia ja siten johtaa erilaiseen johtopäätökseen.

Keskusverolautakunta (KVL) antoi elokuussa 2025 ennakkoratkaisun, jossa arvioitiin alustatalousyhtiön ruokalähetille maksamien palkkioiden vero-oikeudellista luonnetta. KVL katsoi ratkaisussaan, että kokonaisuutena arvioiden kyseisessä tilanteessa ruokalähetin saama korvaus oli tulkittava palkaksi. Arvioinnin tulkinnanvaraisuudesta kertoo myös, että KVL:n päätös ei ollut yksimielinen.

KVL:n antamat ennakkoratkaisut sitovat sellaisenaan Verohallintoa, ja vaikka ratkaisu ei ole vielä lainvoimainen, saattaa se antaa viitteitä, miten tulevaisuudessa palkkaa vai työkorvausta -kysymystä arvioidaan verotuksessa ruokalähettien ja vastaavissa olosuhteissa työskentelevien osalta. Linjanveto lienee, että toimeksiantosopimuksesta riippumatta alustatalouden parissa työskentelevien henkilöiden saama korvaus tulkitaan verotuksessa lähtökohtaisesti palkaksi työkorvauksen sijaan ja on osapuolten asia perustella, miksi tulkintaa pitäisi oikaista.

Me KPMG:llä avustamme asiakkaitamme muun muassa kotimaisissa ja kansainvälisissä henkilövero- ja työoikeuskysymyksissä. Ota yhteyttä, niin keskustellaan lisää.