Aiempaa pienemmät yritykset lakisääteisen kestävyysraportoinnin piiriin

Euroopan komission kestävyysraportointidirektiivi CSRD (Corporate Sustainabilty Reporting Directive) tuo aiempaa pienemmät yritykset lakisääteisen kestävyysraportoinnin piiriin. Ensimmäiset direktiivin piirissä olevat yhtiöt raportoivat uudet tiedot jo tilikaudesta 2024, mutta suurin osa yrityksistä tulee CSRD:n piiriin tilikaudesta 2025 alkaen. 

• CSRD koskee suoraan yrityksiä, jotka täyttävät 2/3 seuraavista raja-arvoista: 50 milj. € liikevaihto, 25 milj. € tase ja 250 työntekijää. Näissä luvuissa on huomioitu Euroopan komission tekemä inflaatiohuojennus. 
• Direktiivin mukaiset uudet kokorajat tulee implementoida kansalliseen lainsäädäntöön eli Suomessa kirjanpitolakiin. 
• Kirjanpitolain mukaisiin yhteisön kokorajoihin ehdotetaan keskimäärin 25 prosentin inflaatiokorotuksia. 
• Tämän osalta on julkaistu luonnos hallituksen esityksestä ja asian käsittely on etenemässä eduskuntaan. 

Kestävyysraportointidirektiivin tavoite on tuoda kestävyysraportointi lähemmäksi taloudellisen raportoinnin laatua, vertailukelpoisuutta ja luotettavuutta. Direktiivin alaisissa ESRS-standardeissa (European Sustainability Reporting Standards) on yhteensä yli 1000 datapistettä, joista yhtiöt rajaavat itselleen olennaiset raportoitavat tiedot kaksinkertaisen olennaisuusanalyysin avulla. 

Käytännössä yritysten tulee raportoida pakollisina tietoina muun muassa EU-taksonomian kelpoisuus- ja mukaisuusluvut. Olennaisuusanalyysin perusteella raportoitaviksi voivat tulla esimerkiksi päästötiedot (Scope 1-3), tietoja yhtiön biodiversiteettivaikutuksista, ihmisoikeusriskeistä tai henkilöstöön liittyvistä asioista kuten koulutustunneista tai sukupuolijakaumasta. Jatkossa kestävyystiedot julkaistaan osana tilinpäätöskertomusta ja ne tulevat pakollisen rajatun varmennuksen piiriin.

Monelle pienelle tai keskisuurelle yritykselle tämä on ensimmäinen kerta, kun ne raportoivat vastuullisuudestaan. Niiden yritysten, joita kestävyysraportointidirektiivi tulee koskemaan tilikaudesta 2025 alkaen, onkin syytä aloittaa raportointiin valmistautuminen mahdollisimman pian, sillä tehtävää ja uutta opittavaa on paljon. 

• Valmistautuminen kannattaa aloittaa kaksinkertaisen olennaisuuden määrittelyllä, joka rajaa raportoitavia kestävyysseikkoja ja toimii raportoinnin perustana. 
• Tämän jälkeen on luontevaa lähteä kartoittamaan yrityksen nykytilaa ja kehityskohtia suhteessa raportointivaatimuksiin, esimerkiksi: löytyykö tarvittavia tavoitteita, politiikkoja, tietoja, tai voisiko niitä saada nykyisistä järjestelmistä? 

CSRD:n myötä kestävyystietojen raportointi on tullut jäädäkseen myös pienempiin yhtiöihin. Niinpä kannattaa huolehtia siitä, että oman organisaation avainhenkilöt oppivat uudet vaatimukset ja yrityksen kehityskohdat. EU:ssa on valmisteilla paljon muutakin kestävyysjohtamiseen liittyvää sääntelyä, joten CSRD:hen varautuminen tukee yritystä pitkällä tähtäimellä.  

Myös yritysten, jotka eivät suoraan kuulu kestävyysraportointidirektiivin piiriin, on hyvä tutustua lainsäädäntöön ja sen vaatimuksiin. Koska CSRD edellyttää yrityksiltä raportointia arvoketjussa ilmenevistä kestävyysriskeistä, -vaikutuksista tai mahdollisuuksista, tulee tämä tulevaisuudessa näkymään kestävyyteen liittyvinä tietopyyntöinä myös yrityksissä, jotka eivät kokonsa puolesta ole raportointivelvollisia.

KPMG:n Kestävyysraportoinnin Kiihdyttämö on uusi palvelu, josta yritykset saavat laadukasta tukea CSRD-valmistautumisen ensimmäisiin vaiheisiin.  

Koulutamme ja tuemme yritystä toteuttamaan kaksinkertaisen olennaisuusanalyysin, joka rajaa raportoitavia aiheita. Lisäksi teemme  arvion yhtiön nykyisen kestävyysraportoinnin ja -johtamisen kypsyydestä suhteessa vaatimuksiin, ja annamme suosituksia jatkoon. 

Parhaimmillaan Kiihdyttämö on myös investointi yrityksen kestävyysosaamiseen. Kiihdyttämön vaiheista kaksinkertainen olennaisuusanalyysi tulee pakollisen varmennuksen piiriin, joten sen metodologiaan on syytä kiinnittää erityistä huomiota. Kiihdyttämössä yritys luo KPMG:n tuella vahvan pohjan kestävyysraportointidirektiivin vaatimuksiin vastaamiseen ja kestävyysjohtamisen ja -raportoinnin kehittämiseen.