Vuoden 2023 parhaat arviointikertomukset on valittu

KPMG:n järjestämässä Vuoden Arviointikertomus -kilpailussa valittiin jälleen parhaat arviointikertomukset. Kilpailu on suunnattu kuntien, kuntayhtymien ja nyt ensimmäistä kertaa myös hyvinvointialueiden tarkastuslautakunnille. Tavoitteena on kehittää tarkastuslautakuntien arviointitoimintaa ja arviointikertomusten laatua.

Äänekoski (Kunnat alle 20 000 asukasta)

Arviointikertomus kohdentuu tarkastuslautakunnan tehtävän kannalta tärkeisiin kokonaisuuksiin. Kertomuksessa tehdyt painotukset ovat huolellisesti punnittuja ja kertovat hyvästä analyyttisesta otteesta. Aineistolähteitä on hyödynnetty monipuolisesti. Esimerkiksi nuorisovaltuuston näkemysten hyödyntäminen on innovatiivinen lisä arvioinnissa. Aineistojen käyttö on myös perusteltu ja kuvattu selkeästi. Kunnan toiminnan riskien tarkastelu on integroitu hyvin arviointikertomuksen sisältöön. Tarkastuslautakunnan tekemät arviointipäätelmät nojaavat tehtyihin havaintoihin ja niiden taustalla oleviin aineistolähteisiin. Luettavuuteen on systemaattisesti panostettu. Esimerkiksi monimutkaisia käsitteitä on avattu taitavasti, mikä parantaa kertomuksen lukijan kokemusta. Joiltakin osin tarkastuslautakunnan suosituksia ja ehdotuksia on vaikea erottaa tekstistä, mikä voi olla yksi tulevaisuuden kehittämisen kohde. Kaikkiaan arviointikertomus viestii erittäin laadukkaasta työotteesta.

Hyvinkää (Kunnat yli 20 000 asukasta)

Arviointikertomus on monipuolinen kokonaisuus, jonka rakenne tukee erinomaisesti tuloksellisuusarvioinnin lähtökohtia. Tarkastuslautakunta arvioi kaupungin toimintoja suhteessa moninaisiin aineistolähteisiin, niin kaupungin strategiaan, eli ns. ”pelikirjaan”, kuin kuntien toimintaa koskeviin vertailuaineistoihin ja kuntalaisten näkemyksiä sisältäviin kyselyaineistoihin. Arviointikertomus myötäilee hyvää tutkimuksellista otetta sekä hyödyntämällä monipuolisesti aineistolähteitä että tulkitsemalla erilaisia lähteitä suhteessa tarkastuslautakunnan omiin havaintoihin ja päätelmiin. Lähteiden tarkempi merkintä kussakin asiayhteydessä tosin vahvistaisi edelleen tiedon luotettavuutta. Kertomuksen erityinen vahvuus on sen kyky tasapainottaa analyyttista otetta ja luettavuutta. Huolimatta siitä, että kertomus on suhteellisen pitkä, sen luettavuus pysyy hyvänä alusta loppuun. Arviointikertomus luo käsityksen strategisesti kohdennetusta ja uskottavasta arviointitiedosta. Siinä korostuu onnistuneella tavalla myös kuntien toimintaan ja tulevaisuuden profiiliin liittyvä yhteisöllisyys sekä konkreettinen yhteistyö paikallisten yritysten ja kaupungin toimielinten edustajien kanssa.

Pohjois-Pohjanmaa (Hyvinvointialueet)

Arviointikertomuksessa on tarkasteltu erityisen ansiokkaasti hyvinvointialueen toimintaa ja tuloksellisuutta. Arvioinnin painopisteet ovat olennaisia hyvinvointialueiden tehtäväkentän näkökulmasta. Samalla valitut painopisteet ovat tärkeä ja edustava kuva suomalaisen hyvinvointialueuudistuksen tavoitteista ja niiden toteutumisesta yhdellä hyvinvointialueella. Analyyttinen dokumentti-, haastattelu- ja tutkimuslähteiden hyödyntäminen vahvistaa kuvaa uskottavasta arviointitiedon tuottamisesta. Johtopäätökset perustellaan evidenssillä kattavasti. Havaintojen yhteydessä käy selkeästi ilmi, mihin tarkastuslautakunnan arviointipäätelmä perustuu, miten tieto on kerätty ja mihin muihin arviointiperusteisiin sitä on mahdollisesti verrattu. Tarkastuslautakunnan suositukset erottuvat tekstissä suhteellisen selkeästi. Arviointikertomuksen lopussa oleva käsitteistö palvelee laajemman yleisön tarpeita. Lisäksi muistioiden laaja verkkojulkisuus on tapa vahvistaa arviointiprosessin läpinäkyvyyttä. Yhteisarviointi Oulun kaupungin kanssa korostaa tarvetta arvioida kuntien ja hyvinvointialueiden uudenlaisten rajapintojen vaikutusta julkisiin palveluihin. Tällaisille yhteisarvioinnin ja vertaisoppimisen muodoille on erityinen tarve.

Kuntayhtymäsarjassa ei tänä vuonna jaettu palkintoa.

Kilpailuun osallistuneiden kuntien arviointikertomuksissa näkyy pitkäjänteinen arviointityön laadun kehitystyö. Kunnat ovat panostaneet arviointitiedon luotettavuuden ja uskottavuuden vahvistamiseen. Kertomusten laadussa on nähtävissä positiivista muutosta, vaikkakin kehittämisen varaa on olemassa. Yhteisöllisyyden elementti on tulossa uudella tavalla osaksi kuntien tuloksellisuuden arviointia.

Hyvinvointialueiden sarjassa arviointikertomukset valaisevat monipuolisesti hyvinvointialueiden tehtävien toteutumista ja tavoitteiden saavuttamista. Samalla arviointikertomukset ovat kiinnostavia ja erittäin hyödyllisiä analyyseja hyvinvointialueiden tavoitteista ja niiden saavuttamisen haasteista. Kertomukset luovat arviointisisältöä sille yhteiskunnalliselle keskustelulle, jota sosiaali- ja terveyspalveluista ja hyvinvointialueista parhaillaan käydään.

— Kunnat ja hyvinvointialueet ovat luomassa innovatiivisia yhteistyömuotoja arviointien toteuttamiseen. Uudenlaiset yhteisarvioinnit ovat tärkeä tulevaisuuden näkökulma, kun pyritään vähentämään hyvinvointijärjestelmään liittyvää osaoptimointia. Tarkastuslautakuntien arviointityöllä on osaoptimoinnin vähentämisessä tärkeä rooli, arvioi tuomariston puheenjohtaja Jarmo Vakkuri Tampereen yliopistosta.

—Hyvinvointialueuudistuksen myötä kunta- ja sotekenttä on kokenut suuren muutoksen. Samalla hyvinvointialueet muodostivat arviointikertomuskilpailussa ensimmäistä kertaa oman kilpailusarjan. On ollut mielenkiintoista tarkastella, miten toteutunut muutos on heijastunut tarkastuslautakuntien työskentelyyn ja arviointikertomuksiin, toteaa KPMG:n julkishallinnon tilintarkastus- ja varmennuspalvelujen johtaja Juha Huuskonen.

Tarkastuslautakuntien tehtävänä kunnissa on arvioida valtuuston asettamien tavoitteiden toteutumista, sekä kunnan toiminnan tuloksellisuutta ja tarkoituksenmukaisuutta. Arvioinnin tulokset raportoidaan vuosittain arviointikertomuksen muodossa.

Arviointikertomuskilpailu toteutettiin yhteistyössä Tampereen yliopiston johtamisen ja talouden tiedekunnan kanssa. Tampereen yliopiston opiskelijoista koottu arviointiryhmä analysoi ohjaavan professorin Lasse Oulasvirran johdolla vuoden 2023 arviointikertomukset ja esitti analyysin tulokset kilpailun tuomaristolle. Voittajat valitsi asiantuntijoista koottu riippumaton tuomaristo, jonka puheenjohtajana toimi professori Jarmo Vakkuri Tampereen yliopistosta.

Arviointikertomuskilpailussa arvioidaan itse arviointikertomusta, ei tarkastuslautakuntaa tai sen arviointityötä. Hyvä kertomus ei ole ainoastaan sisällöllisesti laadukas, vaan sen sisältämän tiedon tulee myös rakenteeltaan ja esitystavaltaan olla mahdollisimman hyvin hyödynnettävissä. Kilpailun tarkoituksena on myös nostaa esiin uusia tapoja tehdä arviointikertomuksia

Tuomaristo arvioi kertomuksia seitsemän kriteerin perusteella, jotka on jaettu kahteen kategoriaan:

I Sisältö

1. Arvioinnin perusteltu kohdentaminen ja olennaisuus

2. Tietoperusta (tietolähteet ja luotettavuus)

3. Johtopäätösten perustaminen evidenssiin ja havaintoihin

4. Suositusten hyödynnettävyys päätöksenteossa

II Esittäminen

5. Rakenne, selkeys ja luettavuus

6. Suositusten erottuminen havainnoista

7. Innovatiivisuus ja kekseliäisyys

Lisätiedot:

Juha Huuskonen
Partner, KPMG Oy Ab
puh +358 50 434 5573
juha.huuskonen@kpmg.fi

Jarmo Vakkuri
Tuomariston puheenjohtaja, professori Tampereen yliopisto
jarmo.vakkuri@tuni.fi