Kryptovarat rahanpesussa

Lohkoketjuteknologia on mahdollistanut uudenlaisten valuuttojen ja maksutapojen kehittämisen. Lohkoketjujen avulla on kehitetty erilaisia kryptovaroja, joita hyödyntämällä on mahdollista suorittaa osittain anonyymeja ja nopeita transaktioita ilman pankkien osallistumista transaktioihin. 

Yksinkertaistettuna lohkoketju on tilikirja digitaalisessa muodossa, johon merkataan tapahtumia aikajärjestyksessä. Transaktiot, eli tapahtumat, muodostavat lohkoja, jotka yhdistetään toisiinsa liittämällä ne kryptografisesti yhteen ketjuttamalla. Kryptovarat ovat digitaalisessa muodossa olevaa arvoa, jota voi käyttää kaupankäyntiin, siirtää sekä käyttää maksuvälineenä.

Anonymiteetti, sääntelyn vähäisyys ja toiminta ilman pankkeja välikäsinä ovat kasvattaneet kiinnostusta käyttää kryptovaroja rikollisuudessa. Viranomaiset haluavat tarkempaa sääntelyä kryptovara-alalle, sillä rahanpesun riski kryptovarojen osalta on kohonnut.

Suomalaisista noin 7 % omistaa kryptovaroja, useimmiten erilaisia kryptovaluuttoja, joista tunnetuimpia ovat Bitcoin ja Ethereum. Kryptovaramarkkina on globaali ja erilaisia toimijoita löytyy useita. Lohkoketjuteknologia mahdollistaa uudenlaisia kiinnostavia innovaatiota, mutta aiheuttaa samalla myös merkittäviä riskejä. 

Kryptovaroja hyödynnetään rahanpesussa erityisesti niiden osittaisen anonymiteetin, sääntelyn vähäisyyden sekä palveluiden monimuotoisuuden ja keskitetyn hallinnon puutteen takia. Kryptovarojen käyttö rahanpesussa nostaa myös pankkien rahanpesuriskiä, jota on vaikea ennustaa ja hallita. 

Chainalysisin arvioiden mukaan kryptovaroja hyödynnettiin vuoden 2023 aikana rahanpesussa 22.2 miljardia dollarin arvosta. Rahanpesussa hyödynnetään monenlaisia kryptovaroihin liittyviä alustoja, kuten vaihtoalustoja ja lompakkopalveluita. Myös miksereiden käyttö on keskeinen osa kryptovaroilla tapahtuvaa rahanpesua. Lisäksi, pakotepolitiikan kiristämisen myötä kryptovaroilla pyritään kiertämään asetettuja pakotteita.

Kryptovarojen sääntely kiristyy jo kuluvan vuoden 2024 aikana. Sääntelyn tarkoituksena on hallita kryptovaroihin liittyviä riskejä myös rahanpesun osalta sekä laajentaa lainsäädännön soveltamisalaa koskemaan laajemmin erilaisia kryptovaroja virtuaalivaluuttojen lisäksi.

Markets in Crypto Assets -asetus tuo lisää sääntelyä kryptovarojen maailmaan ja ensimmäiset osat ovat tulleet sovellettaviksi jo kesäkuun 2024 lopussa. Lisäksi 30.12.2024 sovellettavaksi tuleva maksajan tiedot -asetus liittää kryptovarat laajemmin myös rahanpesulainsäädännön piiriin sekä pyrkii lisäämään kryptovarojen jäljitettävyyttä. 

Pankkien on haastavaa hallita rahanpesuriskejä kryptovarojen osalta, sillä nämä varat tuovat mukanaan vaikeasti havaittavia ja ennakoitavia riskejä, joihin on usein myös haastavaa reagoida. Kuitenkin perinteisiä pankkien riskienhallintakeinoja kuten riskiarviota, monitorointia ja asiakkaan tuntemista hyödyntämällä voidaan mahdollisesti estää kryptovaroihin liittyvien rahanpesuriskien realisoitumista. Markkinoilla on myös uusia teknologisia ratkaisuja, jotka voivat hyödyttää pankkeja kryptovarojen rahanpesuriskien hallinnassa.

Autamme yrityksiä monipuolisesti kryptovaroihin liittyvissä asioissa. Virtuaaliomaisuuden asiantuntijoillamme on laaja ja monitieteinen koulutustausta sekä vankka asiantuntemus. He tukevat yritystäsi kehittyvässä ja monimutkaisessa markkinaympäristössä navigoimisessa. Tarjoamme muun muassa seuraavia palveluita: