ESG on aikamme merkittävimpiä puheenaiheita, erityisesti pankkisektorilla. Etenkin ilmastonmuutoksen vauhdittamilla ilmasto- ja ympäristöriskeillä voi olla merkittävä vaikutus reaalitalouteen ja rahoitusjärjestelmän vakauteen. Aihealue onkin tullut yhä tärkeämmäksi osaksi myös pankkisektorin toimijoiden strategiaa ja liiketoimintaa.
Ilmastonmuutokseen liittyvät fyysiset riskit, kuten äärimmäiset sääilmiöt, sekä siirtymäriskit, jotka liittyvät tarpeeseen siirtyä vähähiiliseen talouteen, ovat keskeisiä tekijöitä talouden ja yritysten tulevaisuuden suunnittelussa ja riskienhallinnassa. Vihreän siirtymän ja hiilineutraalisuustavoitteiden saavuttaminen edellyttää olennaisia muutoksia tieteen ja tutkimuksen, kuluttajakäyttäytymisen sekä sääntelyn saralla. Jatkossa luottolaitokset eivät voi välttyä ESG-riskien huomioimiselta liiketoiminnassaan.
Kasvanut ilmasto- ja ympäristötietoisuus, ilmastonmuutoksen vaikutus ja sääntely-ympäristön muutos ovat tuoneet luottolaitoksille paineen integroida ESG osaksi liiketoimintaa ja riskienhallintaa.
ESG-riskienhallinnan kokonaisvaltainen lähestymistapa
Luottolaitosten on otettava ESG osaksi liiketoiminnan ja riskienhallinnan kokonaisuutta, sillä se vaikuttaa sekä taloudellisiin että ei-taloudellisiin riskeihin eri vaikutuskanavien kautta. Ilmasto- ja ympäristöriskit voivat esimerkiksi alentaa lainojen vakuutena olevien kiinteistöjen arvoja, kun taas kuluttajakäyttäytymisen muutokset voivat vaikuttaa markkina- ja/tai likviditeettiportfolion markkina-arvoihin. Luottolaitosten on huomioitava ESG-riskit muun muassa tuotesuunnittelussa, hinnoittelussa ja päätöksenteossa. Haasteena nähdään ESG-riskien laaja-alaisuus ja huomioiminen riittävällä tasolla. Vaikutusten arviointi sisältää esimerkiksi seuraavia osa-alueita:
Ympäristö (E) käsittää kaikki yrityksen ja ympäristön ja ekosysteemien väliset interaktiot, kuten:
- Ilmastomuutoksen hillitseminen ja siihen sopeutuminen
- Luonnonvarojen kestävä käyttö ja siirtyminen kiertotalouteen
- Ympäristön suojaaminen, biodiversiteetin ja ekosysteemien ennallistaminen
- Ilmansaasteiden vähentäminen ja kontrollointi
Yhteiskuntavastuu (S) voidaan käsittää liiketoiminnan vaikutuksena yhteiskuntaan, sisältäen esimerkiksi:
- Tuotevalikoiman- ja palveluiden sosiaaliset vaikutukset
- Inhimillisen pääoman ja ihmisoikeudet
- Sidosryhmäkommunikoinnin
- Tietosuojan ja turvallisuuden
Hallinto (G) viittaa yrityksen vuorovaikutukseen sen välittömässä toimintaympäristössä, sisältäen esimerkiksi:
- Johdon rakenteen
- Työntekijäsuhteet ja sidosryhmävelvoitteet
- Palkitsemisjärjestelmän
- Sääntelymukaisuuden
- Läpinäkyvyyden
Sääntelytaustaa
Vuonna 2015 allekirjoitettu Pariisin sopimus asettaa ilmaston lämpenemisen hillintätavoitteeksi 1,5°C (enintään 2°C) verrattuna esiteolliseen aikaan. EU:n tavoitteena on pysyä 1,5°C rajoissa ja siirtyä hiilineutraaliin talouteen vuoteen 2050 mennessä.
Pariisin sopimuksen tavoitteet ovat herättäneet pankkisektorin sääntelyyn liittyvät tahot julkaisemaan ohjeistuksia ESG-riskienhallintaa koskien. Erityisesti koko EU:n tasolla tavoitteena on pääoman kohdentaminen kestäviin sijoituksiin, kestävyyden sisällyttäminen riskienhallintaan, rahoituksen ja taloudellisten aktiviteettien läpinäkyvyyden edistäminen ja pitkän aikavälin huomioiminen liiketoiminnassa
Alla on tiivistetty merkittäviä ohjeistus- ja sääntelykokonaisuuksia ESG:n osalta:
- Vuonna 2020 EKP yhteistyössä kansallisten valvovien viranomaisten kanssa, julkaisi tämän ohjeistuksen suurimmille luottolaitoksille ESG-riskien hallinnoimiseksi liiketoiminnassa ja riskienhallinnassa.
- Ohjeistus toimii paikallisen valvovan viranomaisen harkintavallan mukaisesti ohjeistuksena myös pienemmille luottolaitoksille.
- Ohjeistuksen mukaisesti luottolaitoksilla tulisi olla mm.:
- ymmärrys ilmaston- ja ympäristön liiketoimintavaikutuksista eri ajanjaksoilla (lyhyt, keskipitkä ja pitkä aikaväli)
- ESG integroituna liiketoimintastrategiaan, tavoitteisiin, riskienhallintaan (hallinta & monitorointi organisaatiotasolla kolmen puolustuslinjan läpi) & riskinottohalukkuuteen, raportointiin (sisäinen ja olennaisten ESG-riskien julkaiseminen), stressitesteihin ja luoton elinkaareen (mm. luotonmyöntö, riskien arviointi, vakuuden hallinta, monitorointi)
- Lisäksi luottolaitosten tulee arvioida ESG:n vaikutusta liiketoiminnan jatkuvuuteen, maineriskiin, markkinapositioihin, investointeihin ja likviditeettiin.
- ESG-riskien integrointi osaksi liiketoimintaa tulee konkretisoitumaan tulevaisuudessa yhä vahvemmin.
- Luottolaitosten vakavaraisuusdirektiivin odotetaan tuovan velvoittavan vaateen ESG-riskien sisällyttämisestä strategiaan, prosesseihin ja sisäisen pääoman hallintaan ja tunnistamiseen, arviontiin, hallinnointiin ja monitorointiin.
- Valvoja tulee myös arvioimaan luottolaitosten käytäntöjä sisältäen esimerkiksi ESG-liitännäisen stressitestauksen, tuotevalikoiman, vihreän siirtymän rahoittamisen, lainan elinkaaren hallinnan ja ympäristöön, yhteiskuntaan ja hallintoon liittyvät tavoitteet.
- Euroopan pankkiviranomaisella (EPV) on mandaatti luoda CRD VI:n mukaiset minimistandardit luottolaitosten ESG-riskien hallintaan vuoden 2024 loppuun mennessä.
- Pankkien on suoritettava ESG:n olennaisuusanalyysi vuosittain (pienimmille luottolaitoksille vähintään kahden vuoden välein), joka sisältää vaikutusarvion perinteisiin riskityyppeihin lyhyellä (<3 vuotta), keskipitkällä (3-5 vuotta) ja pitkällä aikavälillä (>10 vuotta).
- Vaikutusarvion tulee olla linjassa sisäisen pääoman arviointiprosessin kanssa (ICAAP).
- Luottolaitoksilla on oltava tarvittavat työkalut, metodologia ja kyvykkyydet tunnistaa ESG-riskitekijät ja niiden vaikutukset sekä riskityyppeihin että vastuisiin ja portfolioihin.
- Sääntelymuutos tuo erityisesti paineita luottolaitosten ESG-datan hallintaan, sillä odotus on, että luottolaitosten tulee kyetä keräämään tietoa vastapuolista ja vastuista mm. seuraavien osa-alueiden osalta:
- maantieteellinen sijainti
- nykyiset ja ennustetut hiilidioksidipäästöt
- vihreään siirtymään sopeutuminen
- olennaiset ympäristövaikutukset
- negatiiviset paikalliset yhteisövaikutukset
- fossiiliset polttoaineet
- energian ja veden käyttö
- energiatehokkuus
- raportointi, hallinto, sosiaaliset standardit ja oikeudenkäyntiriski
- CSRD edellyttää raportoinnin piirissä olevien yritysten raportoivan olennaisista ympäristöön, yhteiskuntaan ja hallintotapaan liittyvistä kestävyysriskeistä.
- Yritysten on tunnistettava, arvioitava ja kvantifioitava kestävyysriskejä, jotka voivat vaikuttaa merkittävästi niiden taloudelliseen asemaan, tulokseen, kassavirtoihin, rahoituksen saatavuuteen tai pääomakustannuksiin lyhyellä, keskipitkällä tai pitkällä aikavälillä.
ESG-raportointi osana liiketoimintaa
Tällä hetkellä suurimmat luottolaitokset raportoivat ESG-riskejä ja ESG-riskien hallintaa osana esimerkiksi Pilari III -raportointia ja CSRD-direktiiviä. Pilari III - raportointi sisältää sekä laadullisia että määrällisiä tietoja liittyen ympäristöön (E), sosiaaliseen vastuuseen (S) ja hallintoon (G). CRR3-ehdotuksen mukaisesti Pilari III -vaade tulee suhteellisuus huomioon ottaen koskettamaan myös pienempiä luottolaitoksia tammikuusta 2025 lähtien.
Kestävyysraportoinnin piirissä olevien yritysten tulee sisällyttää raportointiinsa olennaiset ympäristöön, yhteiskuntaan ja hallintotapaan liittyvät kestävyysriskit CSRD-direktiivin mukaisesti. Olennaiset kestävyysriskit tulee tunnistaa, arvioida ja kvantifioida lyhyellä, keskipitkällä ja pitkällä aikavälillä.
Tiukentuneet ESG-riskeihin liittyvät standardit ja ohjeet ovat synnyttäneet lisääntyviä sääntely- ja dataperusteisia haasteita. Tämä edellyttää luottolaitoksilta ja yrityksiltä tarkempaa valmistautumista ja toimia kestävän liiketoiminnan vaatimusten täyttämiseksi.
Luottolaitosten seuraavat askeleet ESG-sääntelymukaisuutta kohti
Luottolaitoksien tulee viimeistään nyt luoda suunnitelma, jolla varmistutaan sääntelynmukaisuuden ja ESG-riskien hallinnan integroituminen osaksi operatiivista ympäristöä ja liiketoimintaa. Suunnitelmat ovat luottolaitoskohtaisia ja useimmiten monivaiheisia, jolloin niiden jalkauttaminen vie aikaa. Seuraavien vaiheiden avulla luottolaitosten on mahdollista saavuttaa kokonaisvaltainen ESG-riskien integroiminen:
- Riskiajurien arviointi – tunnistetaan ja arvioidaan keskeiset ESG-riskitekijät
- Siirtymämekanismin priorisointi – ESG-riskien olennaisuusarviointi riskiluokittain
- Skenaarioiden ja datan valinta – ESG-tekijöiden vaikutukset ja luottolaitoksen kestävyyden testaaminen perusskenaarioissa ja epäsuotuisissa skenaarioissa riskiprofiilia kuvaavan datan avulla
- Mallien suunnittelu ja laskenta – ESG-riskiajureiden vaikutusten arviointi eri riskityypeille mallien avulla
- Soveltaminen ja integrointi – ESG-riskien integroiminen riskienhallintaan ja liiketoimintaan
Ennen ESG-riskien integroimista riskienhallintaan ja liiketoimintaan yrityksellä tulee olla ESG määriteltynä konkreettisesti osana strategiaa varmistaakseen kokonaisvaltaisen sääntelyn jalkauttamisen ja noudattamisen. ESG-riskien toimeenpanon vaiheet on kuvattu tarkemmin liitteenä olevassa esitteessä.
Kuinka voimme auttaa?
Me KPMG:llä olemme ylpeitä sekä sektorikohtaisesta ja teknisestä osaamisestamme että sitoutumisestamme luottolaitosten tukemiseen niiden sääntelynmukaisuuteen liittyvissä kysymyksissä ja haasteissa. Paikallisella tiimillämme on laajaa osaamista ESG-riskienhallinnasta ja muista ESG:n osa-alueista - palvelun ollessa aina käytännönläheistä ja korkeatasoista. Lisäksi toimimme tiiviissä yhteistyössä pohjoismaisen ja eurooppalaisen asiantuntijaverkostomme kanssa varmistaaksemme viimeisimmän käytännön kokemuksen ja tutkimustiedon soveltamisen työssämme.
Palveluvalikoimaamme sisältyvät esimerkiksi ESG-liitännäiset olennaisuusanalyysit, riskimallinnukset, raportointi ja kouluttaminen. Lisää tietoa tarjoamistamme palveluista ja tiimistämme löytyy liitteenä olevasta esitteestä.
Webinaari: ESG-riskienhallinta pankkisektorilla
Tervetuloa mukaan webinaariimme torstaina 13.6, jossa keskustelemme siitä, miten pankit voivat integroida ESG-riskienhallinnan kokonaisvaltaisesti liiketoimintaansa vastatakseen kasvavaan sääntelyyn ja kestävän liiketoiminnan tarpeisiin. Lue lisää ja ilmoittaudu täältä.
Lisätietoja
Ville Mäkäläinen
Finanssitoimialan asiantuntija, Senior Manager
KPMG Suomi
Anton Harrikari
Finanssitoimialan asiantuntija
KPMG Suomi
Mirella Poikonen
Finanssitoimialan asiantuntija
KPMG Suomi
