Yhdistyksen jäseneksi liittyminen, eroaminen ja erottaminen

Yhdistyslakia päivitettiin 8.2.2023 alkaen. Helsingin hovioikeus antoi 3.3.2023 yhdistyksen jäsenen erottamista koskevan ratkaisun HelHO 2023:2. Päätös ei ole vielä lainvoimainen.

A ja B oli erotettu yhdistyksen jäsenyydestä sen hallituksen päätöksellä. Yhdistyksen sääntöjen mukaan päätöksen jäsenen erottamisesta teki yhdistyksen hallitus, eikä päätöksen tiedoksiantamisesta ollut yhdistyksen säännöissä määrätty. A:ta ja B:tä oli kuultu ennen erottamispäätöstä. Päätöksessä arvioitiin sitä milloin päätöksen moiteaika oli alkanut ja sitä oliko päätös ollut jäsenten yhdenvertaisuuden vastaisena mitätön.

Yhdistyslain 32 §:n sanamuodon mukaan moitekanteen määräaika on sidottu sen kokouksen ajankohtaan, jolloin päätös on tehty, tai sähköpostitse pidetyn kokouksen tapauksessa päätöstä koskevan pöytäkirjan päiväämiseen.  

Oikeuskirjallisuudessa on katsottu, että erottamispäätös perusteluineen on hyvän tavan mukaista ja suositeltavaa toimittaa asianomaiselle ainakin muissa kuin jäsenmaksun maksamattomuuteen liittyvissä tapauksissa, vaikkakaan yhdistyksellä ei ole tähän yhdistyslaista johtuvaa velvollisuutta.

Hovioikeus katsoi, että määräaika moitekanteen nostamiselle oli alkanut sähköpostitse pidetyn yhdistyksen hallituksen kokouksen pöytäkirjan päiväämisestä. A:n ja B:n moitekanne oli nostettu liian myöhään.

Yhdistyslain esitöiden mukaan yhdenvertaisuus merkitsee muiden jäsenten kanssa yhtäläistä oikeutta osallistua yhdistyksen toimintaan ja käyttää hyväkseen jäsenille yhdistyksessä kuuluvia oikeuksia. Ollakseen mitätön päätöksen tulee loukata yhdenvertaisuutta olennaisesti. Olennaisuusvaatimuksen lisäämisellä lakiin pyrittiin ehkäisemään tarpeettoman herkkää oikeuksiin vetoamista ja riitojen syntymistä yhdistyksissä. (HE 64/1988 vp s. 55.)

Korkein oikeus on todennut, että yhdistyslain 33 §:ään perustuvassa mitättömyydessä on kysymys jäsenen yhdenvertaisuudesta muihin jäseniin nähden (KKO 2012:50 kohta 14). Korkeimman oikeuden ratkaisukäytännössä yhdenvertaisuuden loukkaamista on arvioitu vertailemalla päätöksiä, noudatettuja menettelyitä ja kokouksen järjestelyjen sisältämää eriarvoista jäsenten kohtelua (KKO 2008:41, KKO 2007:42 ja KKO 1988:37).

Yhdistyksen jäsenen erottamista ja yhdenvertaisuutta käsitellään oikeusministeriön Yhteisöllinen kansalaistoiminta 2020-luvulla -julkaisussa: Hovioikeustasoista yhdenvertaisuusperiaatetta koskevaa oikeuskäytäntöä on tunnistettu seuraavasti: 

• koulukuljetusten myöntäminen vain osalle jäsenistä loukkasi yhdenvertaisuutta (RHO 24.9.1992 nro 1992.), 
• metsästysyhdistyksessä jahtiin osallistumisen epääminen loukkasi olennaisesti jäsenten yhdenvertaisuutta (I-SHO 31.12.1991 nro 2556 ja RHO 28.1.1992 nro 85.) ja 
• aiemman yhdistyslain aikana taiteilijayhdistyksen katsottiin loukanneen jäsenten yhdenvertaisuutta työhuonekysymyksessä (HHO 24.5.1989 nro 686.). 
• yhdistys on voinut antaa etusijan maanomistajille metsästystoiminnan luonteen vuoksi (RHO 28.1.1992 nro 85.) ja 
• aiemman yhdistyslain aikana yhdenvertaisuutta loukkaavana ei pidetty sitä, että avaimia yhdistyksen harjoitteluhuoneistoon annettiin vain ns. puuhamiehille (noin 40:lle yli 600:sta), koska huoneisto oli auki kaikille useana iltana (THO 9.12.1988 nro 903.)

Helsingin hovioikeus totesi, että esitetyn näytön perusteella A ja B olivat saaneet tiedon erottamismenettelyn aloittamisesta, tilaisuuden tulla kuulluksi ja lausua mahdollisista erottamisen perusteista sekä sittemmin tiedon erottamisestaan. Erottamisperusteet tai -menettelyt eivät ole olleet selvästi lain tai yhdistyksen sääntöjen vastaisia eivätkä sellaisenaan ilmennä yhdenvertaisuuden loukkaamista. Kantajina A:n ja B:n oli tullut lähtökohtaisesti näyttää toteen, että heidän erottamisensa yhdistyksestä on loukannut yhdenvertaisuutta. Tällaista näyttöä ei ollut esitetty ja vaatimus päätöksen mitättömyydestä hylättiin.

Yhdistyslain muutokset ovat tulleet vastikään, 8.2.2023 voimaan.  Yhdistyksen hallinnon helpottamiseksi laajennettiin ja selvennettiin hallituksen päätösvallan delegointimahdollisuuksia jäseneksi ottamisen ja eroilmoitusten vastaanottamisen osalta. 

Yhdistyslain 12 §:n mukaisesti jäseneksi hyväksymisestä päättää hallitus, jollei säännöissä ole toisin määrätty. Säännöissä voidaan myös määrätä, että hallitus päättää jäsenten hyväksymismenettelystä ja hyväksymisen edellytyksistä. Yhdistyslain 13 §:n mukaisesti hallitus voi päättää, että ilmoituksen voi tehdä myös muuten todisteellisesti ja että myös muu hallituksen nimeämä voi ottaa vastaan ilmoituksen, jollei säännöissä määrätä toisin. Yhdistyskäytännössä vakiintunut eroilmoituksen vastaanottokäytäntö siirrettiin ao. muutoksella yhdistyslakiin.

Delegointimahdollisuus on olemassa yhdistyksen jäsenen liittymisen ja eroamisen osalta. Tällaista ei kuitenkaan säädetty yhdistyksen jäsenen erottamisen osalta. Yhdistyslakiin ei myöskään tullut muutoksia siitä, että yhdistyksen erottamispäätöksen moiteaika alkaisi kulua vasta päätöstä myöhemmästä ajankohdasta. Näin ollen Helsingin hovioikeuden ratkaisun 2023:2 oikeusohje on voimassa myös uudistuneen yhdistyslain voimassa oloaikana lainvoimaiseksi jäädessään.

Seuraamme jatkuvasti lainsäädännön ja oikeuskäytännön kehitystä ja autamme mielellämme sinua arviomaan niiden vaikutuksia. Olethan yhteydessä, mikäli mietit miten muutokset voivat vaikuttaa liiketoimintaasi.