Suomessa 20. toukokuuta 2025 voimaan tuleva, EU-direktiiviin perustuva sääntely yhtenäistää Euroopan laajuisesti pakotteiden rikkomisesta koituvia seuraamuksia. Uudistuksen perimmäisenä tarkoituksena on vahvistaa pakotteiden vaikuttavuutta estämällä niiden kiertämistä. Yrittäjän kannalta olennaista ovat kuitenkin kasvaneet liiketoiminnan riskit, myös kotimaassa toimittaessa.
Uudistukset kohdistuvat rikoslain tekonimikkeisiin ja erityisesti niistä määrättäviin seuraamuksiin. Entinen yhteisösakon maksimi, 850 000 euroa, on nyt uusi minimi, ja maksimi on 5 % liikevaihdosta, mutta enintään 40 miljoonaa euroa. Yksityishenkilön rangaistusuhka pakoterikoksissa ja -rikkomuksissa asettuu sakon ja viiden vuoden vankeuden välille. Seuraamukset ovat siis huomattavasti tiukentuneet, ja riskien realisoituessa ne voivat aiheuttaa merkittäviä ongelmia liiketoiminnalle.
Rikoslain seuraamusten lisäksi pakotteiden rikkomisella voi olla muita, jopa vakavampia seurauksia. Pakotesäännösten rikkominen voi aiheuttaa valtavan mainehaitan yritykselle, ja pakoterikkomukset saavat usein runsaasti huomiota mediassa. Lisäksi rikkeet voivat johtaa siihen, että yritys itse joutuu pakotelistalle, mikä käytännössä voi johtaa liiketoiminnan päättymiseen. Esimerkiksi USA:n pakotelistalle joutuneiden yritysten voi olla erittäin vaikeaa saada yhteistyökumppaneita tai kilpailla julkisista urakoista, vaikka juridisesti nämä pakotteet eivät suoraan sido suomalaisia yrityksiä.