Kokenut juristi tiivistäisi vastauksen näin: hyvä osakassopimus on huolellisesti laadittu sekä yhtiön ja omistajien tilanteeseen räätälöity. Se huomioi omistusrakenteen, omistuksen muutostilanteet ja osakkaiden yhteisen tahtotilan, ennakoi mahdolliset riitatilanteet ja sitä päivitetään säännöllisesti. Parhaimmillaan se on sopimus, johon koskaan tarvitsisi turvautua.
Osakassopimus on aina yhtiökohtainen
Hyvä osakassopimus tarkoittaa eri asioita aloittelevassa startupissa ja 100-vuotiaassa perheyrityksessä. Näille kahdelle ääriesimerkille ei voi laatia samanlaista sopimusta.
Vaikka työskentelen sekä kasvu- että perheyritysten kanssa, perheyritykset ovat erityisen lähellä sydäntäni. Vuosien varrella olen päässyt pohtimaan useiden omistajien kanssa heidän yhtiönsä tulevaisuutta ja ylisukupolvista omistusstrategiaa, inhimillistä näkökulmaa unohtamatta. Osakassopimuksia laatiessani olen myös huomannut, kuinka tärkeää on huomioida perhe- ja jäämistöoikeudelliset erityiskysymykset ja sovittaa ne osakassopimukseen.
Omistus ja päätöksenteko
Perheyhtiössä tärkeimpiä osakassopimusmääräyksiä ovat päätöksentekoa koskevien ehtojen lisäksi erilaiset omistamista ja omistuksen muuttumista käsittelevät ehdot. Usein perheyhtiöissä on tarve kontrolloida omistajien piiriä, mutta toisaalta ensimmäisen tai toisen polven perheyritys on hyvin eri tilanteessa kuin kolmannen tai neljännen polven yritys henkilöomistajamäärän todennäköisesti kasvaessa. Tällaisissa yhtiöissä joudutaan usein pohtimaan myös sitä, kuka jatkaa liiketoimintaa, kenet ostetaan ulos ja millä hinnalla – jos se ylipäänsä on mahdollista. Verotukseen tässä artikkelissa tarkemmin menemättä voi todeta, että verotus ja erityisesti sukupolvenvaihdoshuojennukset ohjaavat monia ratkaisuja.
Yhtiöjärjestys ja osakassopimus
Tärkeää on tarkastella yhtiöjärjestystä myös suhteessa osakassopimukseen. Useimmissa yhtiöjärjestyksissä on lunastuslauseke, mutta milloin sen sisältö on viimeksi mietitty yhdessä osakassopimuksen kanssa? Esimerkiksi kuolema ei sellaisenaan laukaise yhtiöjärjestyksen mukaista lunastusoikeutta, eivätkä perilliset ole velvollisia ryhtymään jakotoimiin, jossa omistusoikeus tosiasiassa siirtyy ja lunastusoikeus mahdollisesti aktivoituu. Tällaisesta tilanteesta voidaan sopia osakassopimuksessa, mutta sitooko osakassopimus kuolleen osakkaan perillisiä? Tämä on hyvä kysymys, jota kannattaakin tarkastella erillisessä artikkelissa.
Lisäksi on huomioitava, että holdingyhtiörakenteessa omistusmuutokset eivät välttämättä tapahdu kohdeyhtiön tasolla, vaan holdingyhtiöissä. Tällöin (huonosti laadittu) osakassopimus ei välttämättä kata näitä tilanteita, eikä yhtiöjärjestyksen lunastuslauseke sovellu, jos siirron kohteena eivät ole kohdeyhtiön osakkeet.
Kuinka voimme auttaa?
Kokeneet asiantuntijamme avustavat perhe- ja kasvuyrityksiä sekä perheitä verotuksellisessa ja juridisessa suunnittelussa ja toteutuksessa. Lähtökohtana on aina ymmärtää perhe- ja kasvuyrityksen sekä perheen nykytilanne ja kaikkien perheenjäsenten tulevaisuuden tahtotila mahdollisimman hyvin. Yhdistämme liiketoimintalähtöisen näkökulman syvälliseen juridiseen osaamiseen, jotta voit keskittyä liiketoimintasi kehittämiseen luottavaisin mielin. Teemme yhteistyötä kanssasi jokaisessa vaiheessa, tarjoten ratkaisuja, jotka tuovat arvoa ja vähentävät riskejä.
