Taustaa
A Oy oli ottanut emoyhtiöltään Norjan kruunun määräisen velan. Keskusverolautakunta oli asiaa koskevassa ennakkoratkaisussaan KVL 2/2024 katsonut, että tästä velasta aiheutuvia realisoituneita valuuttakurssivoittoja ja -tappioita oli pidettävä elinkeinotulon verottamisesta annetun lain (”EVL”) 18 a §:n 2 momentin mukaisina korkotuloina ja -menoina.
KHO:n ratkaisu
KHO totesi, että Norjan kruunun määräisestä lainan pääomasta johtuvat realisoituneet valuuttakurssivoitot ja -tappiot eivät ole EVL 18 a §:n 2 momentissa tarkoitettua korkotuloa ja -menoa, koska ne eivät luonteeltaan poikkea vieraan pääoman suorituksista. Sen sijaan siltä osin kuin valuuttakurssivoitot ja -tappiot aiheutuvat kyseisen lainan korosta, olivat ne osa lainan korkomenoja ja näin ollen EVL 18 a §:n 2 momentin mukaisia korkomenoja tai korkotuloja.
Kommentti ja vaikutukset yrityksille
KHO:n tuore ennakkopäätös jatkaa korkovähennysrajoitusten alaiseen koron käsitteeseen liittyvien tulkintaongelmien ratkaisemista. Aikaisemmin KHO on katsonut ennakkopäätöksessä KHO 2021:123, että myös johdannaissopimukseen liittyvät suoritukset olivat korkomenoja, kun tuolla johdannaissopimuksella vaihtuvakorkoisen lainan peruskorko oli muutettu kiinteäksi koroksi.
Koron käsitettä koskevassa ennakkopäätöksessä KHO 2024:58 puolestaan katsottiin, ettei joukkovelkakirjalainan liikkeeseenlaskun järjestelypalkkio ole velkapääomalle maksettavaa suoritusta tai korvausta rahoituksen antamisesta yhtiölle, vaan järjestelypalkkiota oli pidettävä luonteeltaan rahoituksen järjestämisessä avustamisesta perittävänä neuvonantopalkkiona.
Tuoreen ennakkopäätöksen KHO 2024:103 perusteella yritysten tulisi käsitellä myös vieraan valuutan määräisen velan korkomenoihin liittyvät valuuttakurssimuutokset korkona korkovähennysrajoituslaskelmissa. Vaikka päätös selkeyttääkin oikeustilaa, lisää se myös yritysten hallinnollista työtä.
Toisaalta oikeustilaa selventävästä vaikutuksestaan huolimatta tämänkään ennakkopäätöksen perusteella ei vielä ole täysin selvää, mitä kaikkia eriä katsotaan kuuluvaksi korkovähennysrajoitusten tarkoittaman koron käsitteen piiriin. Näin ollen yrityksissä on syytä muistaa, että koron käsitteen tulkinnassa korostuu edelleen tapauskohtaisen arvioinnin merkitys, jolloin epäselvien erien luonnetta on syytä selvitellä etukäteen, tarvittaessa ennakollisin menettelyin.
KHO:n vuosikirjaratkaisuista huolimatta verotuskäytännössä tulkinnanvaraisuutta on liittynyt edelleen jopa KHO:n ratkaisuissa mainittuihin, tai niiden kaltaisiin suorituksiin. Muita tulkinnanvaraisia eriä saattavat olla edelleen esimerkiksi leasing-maksujen korko-osat.
