KPMG European Economic Outlook: Suomen BKT:n ennustetaan kasvavan 0,8 % vuonna 2026

• Suomen BKT:n odotetaan kasvavan 0,8 % vuonna 2026, kun Eurooppaa koetteleva uusi energiashokki nostaa kustannuksia ja lisää epävarmuutta vientinäkymiin.
• Pohjoismaissa ja osassa Pohjois-Eurooppaa – Suomi ja Tanska mukaan lukien – työttömyys on historiallisia keskiarvoja korkeammalla tasolla, mikä voi tehdä kotitalouksista alttiimpia reaalitulojen heikkenemiselle ja rajoittaa kulutuskysyntää.

Suomen talouskasvun odotetaan KPMG:n tuoreimman European Economic Outlook -katsauksen mukaan jäävän vaisuksi lähivuosina, BKT:n kasvaessa  0,8 % vuonna 2026 ja 1,1 % vuonna 2027. Iranin konfliktin seurauksena kiristyvä energiatilanne ja sitä kautta kiihtyvä inflaatio heikentävät kotitalouksien ostovoimaa ja lisäävät epävarmuutta vientivetoisessa taloudessa. Toisin kuin Etelä-Euroopan maissa, kuten Italiassa ja Espanjassa, joissa työttömyys on historialliseen tasoonsa nähden matala ja tukee palkkojen kasvua, Suomessa ja Tanskassa työttömyys on keskimääräistä korkeammalla tasolla, mikä voi tehdä kotitalouksista alttiimpia reaalitulojen heikkenemiselle ja siten hillitä kulutusta.

Suomen kasvuvauhti jää hieman euroalueen keskiarvon alapuolelle, sillä euroalueen BKT:n ennustetaan kasvavan 0,9 % vuonna 2026 ja 1,2 % vuonna 2027, kun Suomen vastaavat luvut ovat 0,8 % ja 1,1 %.

Eurooppa kohtaa uudelleen ulkoapäin tulevan energiashokin Hormuzinsalmen häiriöiden seurauksena, ja korkeampien energiahintojen sekä toimitusketjupaineiden odotetaan heikentävän kasvua ja kiihdyttävän inflaatiota koko maanosassa.

Tästä huolimatta KPMG ennustaa useimpien Euroopan talouksien välttävän taantuman, kun suhteellisen vahvat työmarkkinat ja jatkuva kulutus tukevat kotimaista kysyntää loppuvuoden ajan.

— Eurooppa on jälleen suuren energiaan liittyvän shokin edessä, mutta kriisin luonne poikkeaa olennaisesti vuoden 2022 tilanteesta. Suora riippuvuus kaasusta on nyt pienempi kuin Venäjä–Ukraina -energiakriisin aikana, mikä vähentää fyysisten toimituskatkosten riskiä. Laajempi vaikutus raaka-aineisiin ja toimitusketjuihin voi kuitenkin tehdä talousvaikutuksista aiempaa laaja-alaisempia, kommentoi Yael Selfin, KPMG:n EMEA-alueen pääekonomisti.

Euroopan talousnäkymät ovat hyvin riippuvaisia häiriöiden kestosta ja vakavuudesta. Hormuzinsalmen suhteellisen nopea avautuminen uudelleen vielä tämän kesän aikana voisi rajoittaa laajempia taloudellisia vahinkoja.

Korkeat kuljetuskustannukset ja nousseet raaka-aine- ja lannoitehinnat voivat silti nostaa kuluttajahintoja vielä vuoteen 2027 asti, mikä pitää inflaation tavanomaista korkeammalla tasolla pidempään. Häiriöt muiden keskeisten raaka-aineiden, kuten alumiinin ja heliumin, saatavuudessa heijastuvat jo teollisuuden toimitusketjuihin, luoden lisäpaineita muun muassa autoteollisuudelle, puolijohdesektorille ja puolustusteollisuudelle.

Mahdolliset rajoitteet lentopolttoaineen saatavuudessa muodostavat myös riskin Euroopan matkailusektorille vilkkaimman kesäkauden aikana. Matkailusta riippuvaiset taloudet, kuten Kroatia, Portugali ja Kreikka, voivat olla erityisen haavoittuvia, jos matkustushäiriöt tai heikompi kysyntä jatkuvat.

— Laajasti eri raaka-aineisiin ulottuvat häiriöt tekevät tästä shokista potentiaalisesti vielä kattavamman kuin vuonna 2022 koetusta energiakriisistä. Toimitusketjujen ongelmat ulottuvat nyt selvästi energian ulkopuolelle, vaikuttaen teollisuuteen, maatalouden tuotantoon ja matkailuun eri puolilla Eurooppaa, Selfin jatkaa.

Euroalueen inflaation ennustetaan olevan keskimäärin 3,1 % vuonna 2026, mikä johtuu pääosin nousevista energiahinnoista ja kuljetuskustannuksista. Polttoaineiden hinnat ovat jo nousseet jyrkästi konfliktin alkamisen jälkeen, ja välillisten hintavaikutusten odotetaan laajentavan inflaatiopaineita energian ulkopuolelle tulevien kuukausien aikana.

Inflaatiovaikutusten voimakkuuden odotetaan vaihtelevan huomattavasti maiden välillä riippuen energiarakenteesta ja sähkömarkkinoiden ominaisuuksista. Taloudet, jotka ovat voimakkaammin riippuvaisia kaasusta – kuten Italia ja Irlanti – voivat kohdata suurempia inflaatiopaineita, kun taas maat kuten Espanja ja Sveitsi saattavat kokea rajallisempia vaikutuksia kuluttajahintoihin kaasuriippuvuuden ollessa pienempi.

Vaikka kotitalouksien ostovoimaa heikkenee uudelleen, yksityisen kulutuksen odotetaan silti olevan Euroopan talouskasvun tärkein veturi.

Vaikka nousevat energiahinnat heikentävät reaalituloja ja kuluttajaluottamus on laskenut jyrkästi, työmarkkinat ovat monissa Euroopan maissa yhä verrattain vahvat. Tämä odotetaan auttavan lieventämään kotitalouksien kulutukseen kohdistuvia vaikutuksia.

Euroopan keskuspankin odotetaan kiristävän linjaansa, ja päättäjät ovat viestineet, että ohjauskorkoja voidaan alkaa nostaa jo kesäkuussa, mikäli inflaatiopaineet jatkuvat.

Samankaltaisen tasapainottelun inflaation hillinnän ja talouskasvun tukemisen välillä kohtaavat myös muut suuret Euroopan keskuspankit, ja niiden päätökset heijastuvat rahoitusoloihin laajasti koko alueella.