Tekoälyn käyttöönotto – mistä aloittaa?

Generatiivisen tekoälyn (GenAI) ja perinteisen tekoälyn (Classical/Traditional AI) yleistyminen ja käytön laajeneminen tulevat muuttamaan työelämää merkittävästi tulevina vuosina. Tämä avaa runsaasti uusia mahdollisuuksia yrityksille ja niiden henkilöstölle. Tekoäly voi esimerkiksi parantaa yritysten kilpailukykyä tarjoamalla apua uusien tuotteiden tai palvelujen kehittämisessä, mahdollistaa kustannussäästöjä automaation ja prosessien tehostamisen kautta, erityisesti toistuvissa tehtävissä, sekä parantaa päätöksentekoa edistyneen analytiikan ja ennustekyvyn ansiosta.

Yrityksissä ei tule olemaan toimintoa, johon tekoäly ei tule vaikuttamaan tulevaisuudessa merkittävästi. Tekoäly ei kuitenkaan korvaa ihmistä, mutta työtehtävät ja niissä vaadittavat taidot tulevat muuttumaan. Tämä muutos näkyy erityisesti tehtävissä, joissa on paljon toistuvia rutiinitöitä, kuten markkinoinnissa, taloushallinnossa, asiakaspalvelussa ja toimitusten käsittelyssä. Tekoäly hoitaa rutiinitehtävät, ja ihmisen tehtäväksi jää tekoälyn työn varmentaminen, sekä hankalimpien poikkeustapausten käsitteleminen.

Myös vähemmän rutiinia sisältävässä työssä tekoälyllä tulee olemaan merkittävä vaikutus. Esimerkiksi Helsingin Sanomien haastattelussa 9.3.2025 tekoälyasiantuntija Mikko Alasaarela kertoi ja näytti esimerkin tekoälypohjaisista avustajista, jotka luovat ideoita ja kehittävät sen jälkeen luomiaan ideoita oman moninäkökulmaisen kritiikkinsä perusteella aiempaa paremmiksi.

Suurimpina haasteina ja esteinä tekoälyn käyttöönotossa yrityksissä nähdään seuraavat asiat:

• Tietoturva- ja tietosuojakysymykset
• Henkilöstön osaaminen tekoälyyn liittyen
• Tekoälyn vaatiman laadukkaan datan tuottaminen
• Potentiaalisesti korkeat käyttöönottokustannukset.

Tekoälyn käyttöönotto vaatii yritykseltä suunnitelmallisuutta. Liian suurilla tai laajoilla tavoitteilla liikkeelle lähteminen ei todennäköisesti tuo haluttua lopputulosta. Tekoälyä hyödyntävät yritykset tulevat hyötymään merkittävästi kilpailijoihinsa nähden, joten yritysjohdon tulisi miettiä tarkasti, miten lähteä liikkeelle pysyäkseen kehityksen mukana. Investoinnit henkilöstön osaamiseen ja moderniin teknologiaan ovat välttämättömiä. Mitä enemmän teknologiavelkaa yrityksellä on ja mitä vähemmän suunnittelutyöhön käytetään resursseja, sitä kalliimmaksi investointi todennäköisesti tulee.

Henkilöstön tekoälyosaamisen varmistaminen ja tarvittaessa kouluttaminen ovat avainasemassa. Kun osaaminen on varmistettu, organisaation tulisi kartoittaa potentiaaliset käyttötapaukset: mitkä työtehtävät hyötyisivät tekoälystä ja millä tavoin? Kerätyt ideat tulisi priorisoida merkittävyyden, arvioitujen kustannusten ja toteutuksen helppouden perusteella. Raskaimmista, eniten laadukasta ja monipuolista dataa vaativista kokonaisuuksista ei kannata aloittaa, varsinkaan jos datan saatavuudesta ei ole varmuutta. Helpoimmissa ja yksinkertaisimmissa käyttötapauksissa, jotka eivät sisällä luottamuksellista tietoa, voidaan mahdollisesti hyödyntää jopa ilmaisia tekoälyavustajia.

Priorisoinnin jälkeen seuraava askel on valitun käyttötapauksen pilotointi. Pilotointivaiheessa tiimi suunnittelee, rakentaa ja testaa käyttötapausta, ja tarvittaessa iteroi sitä ennen laajempaa testausta tai lopullista käyttöönottoa.

• Henkilöstön tekoälyosaamisen ja -ymmärryksen kehittäminen
• Selkeät käyttötapaukset, joissa tekoälyä voitaisiin hyödyntää organisaatiossa
• Rohkea, mutta suunniteltu tekoälyn pilotointi.

Tulevaisuuden teknologioiden ja työskentelytapojen käyttöönottaminen vaatii aikaa, moderneja työkaluja, sekä uudenlaista osaamista ja uusia ajatusmalleja organisaatiolta. Me KPMG:llä investoimme tällä hetkellä merkittävästi tekoälyosaamiseen ja -teknologiaan läpi organisaatiomme ja autamme mielellämme näissä asioissa myös asiakkaitamme.

Ota yhteyttä, niin keskustellaan lisää!

Harri Pellikka
Talous- rahoitus ja transformaatio -pavelut
+358 50 5930 512

etunimi.sukunimi@kpmg.fi