Skip to main content


      Toimialasta riippumatta eri organisaatiot pohtivat keinoja ja menetelmiä palvelutuotantonsa tehokkuuden sekä tuottavuuden lisäämiseksi. Myös toimintaympäristön jatkuvan uudistumisen haasteet sekä lisääntynyt reagointinopeuden vaade ohjaavat organisaatioita etsimään toiminnan ja talouden johtamista tukevia menetelmiä. Organisaatioissa on totuttu laatimaan paljon erilaisia kustannusanalyysejä, mutta niiden hyötyjen analyysi jää usein vähemmälle huomiolle. Kustannushyötyanalyysi on osoittautunut toimivaksi tavaksi tehdä organisaation tuottamat laaja-alaiset hyödyt näkyviksi sekä tuoda seurannan ja mittareiden kautta päätöksenteon tueksi.

      Lähtökohta kustannushyötyjen analysoinnille on se, että valitut kohteet (esimerkiksi resurssit, investoinnit ja suoritteet) perustuvat organisaation strategiaan ja painopisteisiin sekä sisältyvät organisaation vuosikellon mukaisiin toiminnan ja talouden tavoitteisiin. Muussa tapauksessa valitut kohteet jäävät täysin irralliseksi arjen operatiivisesta toiminnasta.

      Taloudelliset ja laadulliset hyödyt näkyviksi

      Toimivaksi ja hyväksi havaituksi käytännöksi on osoittautunut tunnistettujen kustannushyötyjen jakaminen taloudellisiin ja laadullisiin hyötyihin. Taloudelliset hyödyt liittyvät pääosin kustannusten välttämiseen ja vähentämiseen, ja niiden pohjalta voidaan määrittää palvelutuotannon (esimerkiksi järjestelmät, teknologiapalvelualustat ja resurssit) suoritekohtaisia mittareita. Laadulliset hyödyt puolestaan kytkeytyvät asiakaskokemuksen ja palvelun laadun parantamiseen tai kokonaan uusien palveluiden mahdollistamiseen. Laadun mittareina voidaan käyttää esimerkiksi palveluiden saatavuusprosenttia sekä työtyytyväisyysmittareita.

      Kustannushyötyanalyysi voidaan toteuttaa eri talous- ja toimintasuunnitelmien vaiheissa, joista ensimmäinen vaihe liittyy investoinnin (pitkävaikutteinen meno) toteuttamiskelpoisuuteen. Toisessa vaiheessa voidaan tunnistaa operatiivisen toiminnan käyttöön tulevien koneiden, kalusteiden tai laitteiden kustannukset ja hyödyt. Kolmannessa vaiheessa analyysi voi kohdistua jo hankitun järjestelmän, teknologian tai digipalvelualustan kustannushyötyjen analysointiin.

      Systemaattisesti toteutettu kustannushyötyanalyysi on saatujen kokemusten perusteella toimiva ja toimialasta riippumaton menetelmä sekä julkisen että yksityisen sektorin toiminnan johtamisen tueksi. Kokonaisvaltaisen kustannushyötyjen analysoinnin kautta on usein tunnistettu organisaatioita palvelevia askeleita, jotka tukevat esimerkiksi kilpailukykyä ja arvonluontia.  


      Kuinka voimme auttaa?

      Autamme vastaamaan tuleviin tarpeisiin ja haasteisiin tarjoamalla laaja-alaista ja monipuolista tukea eri organisaatioiden toimijoille, mukaan lukien sekä julkisen sektorin että yksityiset palveluntuottajat. Asiantuntijamme neuvonantopalveluista, vero- ja lakipalveluista sekä tilintarkastus- ja varmennepalveluista tukevat organisaatioita toiminnan jatkuvuuden varmistamisessa sekä strategisissa ja operatiivisissa muutoksissa.

       


      Lisätietoja

      Toni Haapala

      Sosiaali- ja terveystoimen sektori

      KPMG in Finland


      Lue lisää

      Asiantuntijamme työskentelevät yhdessä luoden kokonaisvaltaisia ratkaisuja asiakkaillemme.

      Ratkaisuja vaikuttavien palvelujen turvaamiseksi

      KPMG selvitti kustannushyötyanalyysin sekä asiantuntijahaastatteluiden avulla HUSin kuuden digihoitopolun laadulliset sekä taloudelliset hyödyt.