Pankkien ESG-riskienhallinnan takaraja lähestyy – oletko valmis tammikuuhun 2026?

Vuosi 2025 on tuonut ESG-riskien hallintaan uuden vaihteen, kun Euroopan pankkiviranomainen (EBA) julkaisi tammikuussa lopullisen ohjeistuksensa ESG-riskienhallinnasta. Ohjeistus perustuu CRD VI -direktiiviin, joka tulee osaksi kansallista lainsäädäntöä viimeistään 10. kesäkuuta 2026. Pankkien on kiihdytettävä valmistautumistaan ESG-vaatimuksiin, sillä sääntelyä aletaan soveltaa EBA:n ohjeistuksen mukaisesti jo 11. tammikuuta 2026 ja pienemmille laitoksille viimeistään vuoden 2027 alussa. Myös Finanssivalvonta on ilmoittanut tekevänsä teematarkastuksen sen suorassa valvonnassa oleviin luottolaitoksiin, kun sääntely astuu voimaan.

EBA:n laaja ESG-riskienhallinnan ohjeistus koskee ESG-riskien tunnistamista, mittaamista, hallintaa ja seurantaa. Se kokoaa yhteen aiemmat sääntelylinjaukset – kuten Euroopan keskuspankin (EKP) ilmasto- ja ympäristöriskien hallintaoppaan – ja täydentyy erillisillä ohjeilla, kuten luonnosvaiheessa olevalla ESG-skenaarioanalyysiohjeella. 

KPMG:n vuoden 2025 ESG-riski markkinatutkimuksen sekä paikallisen näkemyksen mukaan luottolaitosten suurin haaste on edelleen puutteellinen tai epätarkka data. Vaikka kolme tunnistettua keskeisintä haastetta – puuttuva tai epätarkka data, uudet lainsäädännölliset vaatimukset ja integrointi riskimalleihin – ovat pysyneet samoina vuodesta 2024, vuoden 2025 aikana ESG-riskien hallinnassa on ollut nähtävissä tasaista ja jatkuvaa tason nostoa. 

Vuonna 2025 uutena haasteena luottolaitokset ovat tunnistaneet uskottavan siirtymäsuunnitelman luomisen. Lsäksi EKP on ilmoittanut siirtymäsuunnitelmien olevan vuoden 2026 valvonnan painopistealueita ¹. Euroopassa EBA:n ESG-ohjeistus vauhdittaa siirtymäsuunnitelmien laatimista, ja esimerkiksi Net-Zero Banking Alliance -pankeista jo 38 % on siirtymäsuunnitelma. Siirtymäsuunnitelman laatua voidaan pitää keskeisenä indikaattorina pankin ESG-kypsyydestä.

Globaalisti lähes puolet pankeista ei ole vielä huomioinut ESG:tä arvioinnissaan, mutta SI-pankit (significant institutions) ovat edistyneet nopeasti. Noin 72 % merkittävistä laitoksista käyttää kohdennettuja pääomapuskureita, yleensä noin 0.5 %, ja kolmannes näistä pankeista käyttää yli 2 % puskureita, mikä on selvästi enemmän kuin vuonna 2024. Tämä tarkoittaa, että kyseiset laitokset varaavat enemmän pääomaa suojautuakseen ESG-riskeiltä. Merkittävät laitokset ovat myös entistä useammin jo sisällyttäneet ESG-riskit osaksi olemassa olevia riskimalleja. 

Vaikka ESG-riskit tunnistetaan, varovainen lähestymistapa niiden huomiointiin pääoman riittävyyden suunnittelussa voi jättää pitkän aikavälin vaikutukset liian vähälle huomioille. Useat SI-pankit sisällyttävät ESG-riskit kriisiskenaarioihin (70 %), mutta vain 24 % ottaa ne huomioon myös tavanomaisessa suunnittelussa. Tämä ero korostaa, että ESG-riskit tunnustetaan kriisitilanteissa, mutta niitä ei vielä pidetä osana jokapäiväistä toimintaympäristöä.  ²

Luottolaitosten lisäksi valvojat ovat huomanneet haasteet. Euroopan keskuspankin (EKP) valvomien merkittävien laitosten osalta olennaiset havainnot liittyvät ESG-riskien integrointiin liiketoimintastrategiaan ja -ympäristöanalyysiin, luottoriskienhallintaan sekä riskinottokehyksiin mukaan lukien olennaisuusarvioinnit. Näiden osalta merkittäviä havaintoja tai huomautuksia on ollut 13-16 %:lla SI-pankeista, mikä kertoo pankkeihin kohdistuvasta jatkuvasta valvonnasta ESG-riskien osalta. Euroopassa monissa tapauksissa pankit ovat saaneet havaintoja, joihin liittyy uhka seuraamusmaksuista, mikäli EKP:n määrittämiä määräaikoja ei noudateta.

Huomioiden, että EBA:n ohjeiden soveltaminen alkaa 11. tammikuuta 2026 ja pienemmille laitoksille viimeistään vuoden 2027 alussa, luottolaitoksilla ei ole aikaa hukattavana ESG-riskien ja siirtymätavoitteiden integroinnissa osaksi päivittäistä toimintaa. Tämä edellyttää laajaa kehitystyötä: liiketoiminnassa se tarkoittaa muun muassa tuote- ja palveluvalikoiman arviointia, sisäisten ohjeiden ja politiikkojen päivittämistä, riskimittareiden ja prosessien tarkastelua sekä järjestelmien kehittämistä. Riskienhallinnan puolella voidaan tarvita muutoksia esimerkiksi riskikehyksiin, riskinottohalukkuuteen, limiitteihin, sisäisen pääoman riittävyyden hallintaan ja stressitestaukseen sekä näiden jatkuvaan seurantaan ja ylläpitoon.

Jotta yllä kuvatut tehtävät voidaan toteuttaa, luottolaitosten tulee ensiksi tunnistaa oleelliset ESG-riskit ja luoda uskottava siirtymäsuunnitelma. Siirtymäsuunnitelmassa arvioidaan, miten esimerkiksi päästöjen vähentäminen ja ilmastonmuutoksen hillintä vaikuttavat pankin toimintaan, kannattavuuteen ja vakavaraisuuteen. Tunnistetut olennaiset ESG-riskit ja siirtymäsuunnitelma ohjaavat ESG:n integrointia päivittäiseen tekemiseen ja näitä analyysejä on päivitettävä säännöllisesti. 

Olemme tukeneet asiakkaitamme jo pitkään ESG-riskien hallinnan kaikissa vaiheissa – riskien tunnistamisesta ja mittaamisesta niiden hallitsemiseen, seurantaan ja uskottavien siirtymäsuunnitelmien luomiseen sekä käytännön toimeenpanoon. Meillä on osaaminen, mallit ja työkalut. joilla tarjota räätälöityjä ja tehokkaita ratkaisuja. Yhdistämme vahvan finanssialan ja teknisen osaamisen käytännönläheiseen ja korkeatasoiseen palveluun. Lisäksi toimimme tiiviissä yhteistyössä pohjoismaisen ja eurooppalaisen asiantuntijaverkostomme kanssa varmistaaksemme parhaiden markkinakäytäntöjen ja tuoreimman tutkimustiedon soveltamisen asiakkaidemme hyödyksi.

Palveluvalikoimaamme sisältyvät esimerkiksi ESG-riskien integrointi, ESG-riskien olennaisuusanalyysit, siirtymäsuunnitelmat, riskimallinnukset, raportointi ja kouluttaminen. Lisää tietoa tarjoamistamme palveluista ja tiimistämme löytyy ylempänä olevasta esitteestä.

Lähteet:

¹ Elderson, Frank. "Banks have made good progress in managing climate and nature risks – and must continue." Euroopan keskuspankki, 11 Heinäkuuta 2025. Saatavilla: https://www.ecb.europa.eu/press/

² Havainnot perustuvat ”KPMG ESG Risk Survey for Banks 2025” -markkinatutkimukseen, johon osallistui 111 pankkia, joista 83 Euroopasta