Uusi vakavaraisuusasetus tuo merkittaviä muutoksia finanssialalle

Maailmanlaajuisen finanssikriisiin seurauksena pankkialalla aloitettiin vakavaraisuuskehyksen laaja uudistus, jonka tarkoituksena on lisätä alan toimijoiden riskinsietokykyä. Yksi uudistuksen pääelementeistä oli Baselin pankkivalvontakomitean (BCBS) sopimien kansainvälisten standardien toimeenpano eli Basel III-uudistus. 

Basel IV (tai Basel 3.1) seuraa Basel III:n mukaisia periaatteita Basel III-uudistusten loppuunsaattamiseksi. Uudistuksessa korostetaan erityisesti laitosten omien varojen vaateen määrittämiseksi käytettyjen sisäisten mallien ja standardimallien vertailukelpoisuuden parantamista ja omien estimaattien hajonnan tasoittamista eri toimijoiden välillä.

Basel IV -säätelykehys julkaistiin alun perin jo vuonna 2017 Baselin pankkivalvontakomitean toimesta (kansainvälinen standardi). Uudistuksen oli tarkoitus astua voimaan jo vuoden 2022 alussa, mutta sitä siirrettiin eteenpäin Covid-19-pandemian seurauksena. Lokakuussa 2021 Euroopan Komissio julkaisi CRR3/CRD6 pankkipaketin Basel IV:n loppuunsaattamiseksi Unionissa ja samalla siitä saatiin yhteisymmärrys Parlamentin, Neuvoston ja Komission välillä joulukuun 2023 alussa julkaistussa versiossa. Basel IV:n odotetaan astuvan voimaan vuoden 2025 alusta, siirtymäsäännöksineen sääntelykehyksen implementointi tulee kestämään vuoteen 2032 asti.

Kokonaisriskipainolattia

Kokonaisriskipainolattia on yksi keskeisemmistä Basel IV:n muutoksista ja sen tavoitteena on vähentää sisäisten mallien omien varojen vaatimusten liiallista vaihtelua sekä parantaa vertailukelpoisuutta vakavaraisuustunnuslukujen suhteen eri toimijoiden välillä. Kokonaisriskipainolattian voimaantulon (vaiheittainen siirtyminen vuoteen 2030) myötä sisäisten mallien pääomavaatimusten alaraja on 72,5 % standardimalliin verrattavista omien varojen vaatimuksista. Jatkossa sisäisiä malleja käyttävien laitosten on kyettävä laskemaan myös standardimallien mukainen omien varojen vaade.

Luottoriski

Toinen keskeisimmistä Basel IV -muutoksista on riskiherkempään standardimalliin (SA-CR) siirtyminen. Tämän tavoitteena on toimia uskottavana vaihtoehtona sisäisten mallien käytölle. Merkittävimmät muutokset kohdistuvat seuraaviin osa-alueisiin:

• vastuuluokkien ja riskipainojen päivityksiin
• taseen ulkopuolisiin eriin
• luokittelemattomien instituutioiden vastuihin
• henkilöasiakkaiden uusiutuviin vastuihin
• valuuttakurssiriskin sisältävien henkilöasiakas- ja asuinkiinteistövastuiden eriin
• erityiskohteiden rahoituksen ja spekulatiivisten kassavirtaodotuksien eriin
• asuin- ja kiinteistövakuudellisiin vastuihin (kuten riskipainon määräytyminen lainanmaksukyvyn riippuvuudesta vakuuden kohteen kassavirtoihin, valmiusasteesta, lainoitussuhteesta ’ETV’ tai vastapuolesta)
• oman pääoman ehtoisiin vastuihin

Sisäisten mallien osalta rajoitetaan soveltamiskelpoisuutta tiettyihin vastuuryhmiin. Erityisesti rajoitetaan A-IRB käyttöä vain niihin vastuuryhmiin, joiden riskiparametrien mallintaminen on selkeästi mahdollista. Jatkossa laitokset voivat soveltaa sisäisiä malleja valikoivasti (käyttöönotto ja pysyvä osittainen käyttö). Muutoksia nähdään esimerkiksi julkisyhteisöjen, julkisoikeudellisten laitosten ja alue- ja paikallishallintojen vastuuryhmiin, eri riskiparametreihin, riskiparametrilattioihin, luottovasta-arvokertoimiin ja laskentamenetelmiin liittyen.

Luottoriskin vähentämistekniikoiden osalta nähdään erityisesti vakuuksien arvonleikkauksiin kohdistuvia päivityksiä ja kiinteistöjen arvostukseen ja monitorointiin liittyvä muutoksia mukaan lukien mm. ESG tekijöiden huomioiminen vakuuksien monitoroinnissa.

Markkinariski

Markkinariskikehyksen muutoksen pohjana toimii jo vuonna 2016 julkaistun Baselin pankkivalvontakomitean kaupankäyntivaraston perusteellisen tarkastuksen (BCBS, Fundamental Review of the Trading Book, FRTB) loppuunsaattaminen, joka vaikuttaa sisäisiin sekä standardimalleihin. Muutoksen tavoitteena on korjata havaittuja puutteita (muun muassa regulatorinen arbitraasi kaupankäyntivaraston ja kaupankäyntivaraston ulkopuolisten vastuiden välillä) markkinariskikehyksessä kaupankäyntivaraston positioiden pääomavaatimusten osalta. Päivitys sisältää tarkennuksia kaupankäyntiyksikön, kaupankäyntivaraston ja kaupankäyntivaraston ulkopuolisten erien suhteen. Markkinariskin vakavaraisuuslaskennan kehystä oman pääoman osalta yhdenmukaistetaan FRTB:n mukaiseksi (aikaisemman CRR2 FRTB raportointivelvoitteen lisäksi) ja tarkennuksia kriteereihin (validointi, datan laatu, dokumentointi, hallinto) eri menetelmien (A-SA, A-IMA & yksinkertaistettu menetelmä) käytön soveltamiselle asetetaan.

Vastuun arvonoikaisuriski (CVA)

CVA-riskin laskentakehystä päivitetään ja yhdenmukaistetaan FRTB-markkinariskikehyksen kanssa huomioiden BCBS:n esiin nostamia puutteita nykyisessä laskentatavassa. Olennaisimmat muutokset koskettavat uudelleenkalibroitua standardimallia (SA-CVA) ja perusmenetelmää (BA-CVA), jotka korvaavat malliperusteisen kehittyneen menetelmän ja edeltävän standardimallin. Johdannaisliiketoiminnan ollessa pientä voidaan soveltaa yksinkertaistettua menetelmää.

Operatiivinen riski

Operatiivisen riskin vakavaraisuuslaskentakehys muuttuu kokonaisuudessaan, jota kuvaa siirtyminen pois sisäisten mallien käytöstä ja siirtyminen yhteen standardimalliin (Standardised Measurement Approach) omien varojen vaatimusten määrittämiseksi ja vertailukelpoisuuden parantamiseksi. Uudessa Baselin mukaisessa standardimenetelmässä sovelletaan laitoksen liiketoiminnan kokoon liittyvää liiketoimintaindikaattorikomponenttia (BIC) ja laitosten tappiohistorian huomioon ottavaa komponenttia. CRR3:ssa operationaalisen riskin vakavaraisuusvaade määräytyy ainoastaan BIC-osuuden mukaisesti, mutta tappiohistoria tulee laskea liiketoimintaindikaattorin ylittäessä 750 MEUR.

Raportointi- ja julkistamisvaateet

EPV:lle annetaan valtuus keskittää laitosten vakavaraisuustietojen julkistaminen (Pilari III) tietojen avoimuuden ja vertailtavuuden lisäämiseksi. Artiklan 449a mukainen Pilari III ESG –raportointivaade laajenee koskemaan kaikkia laitoksia huomioiden laitoksen toiminnan laajuuden, liiketoiminnan luonteen ja rakenteen. 

Me KPMG:llä olemme ylpeitä sekä sektorikohtaisesta ja teknisestä osaamisestamme että sitoutumisestamme luottolaitosten tukemiseen niiden sääntelynmukaisuuteen liittyvissä kysymyksissä ja haasteissa. Tarjoamamme palvelut sisältävät esimerkiksi sääntelynmukaiset vaikutusarviot, gap-analyysit, implementoinnin tuen ja kouluttamisen. Liitteenä olevasta materiaalista löydät yhteenvedon CRR3-asetuksen tuomista muutoksista, mitä pankkien tulee huomioida sääntelyn täytäntöönpanossa käytännössä, ja miten voimme tukea muutoksessa.

Tervetuloa mukaan webinaariimme 14.5., jossa keskustelemme pankkeja ensi vuoden alusta velvoittavasta CRR-pääomavaatimusasetuksesta. Lue lisää ja ilmoittaudu täältä.