Työntekijöille annetuista lainoista voi jälleen aiheutua veroseuraamuksia – mitä tulee huomioida?

Viitekorkojen tuntuva viimeaikainen nousu vaikuttaa myös työnantajan työntekijälle antamien lainojen verotukseen. Milloin työnantajalta saatu laina voidaan katsoa veronalaiseksi työsuhde-eduksi, miten sen arvo määritetään ja miten asia tulisi huomioida erityisesti ulkomaankomennuksia suunnitellessa?

Työnantajan työntekijälle antamasta lainasta eli työsuhdelainasta voi syntyä työntekijän veronalaiseksi palkkatuloksi katsottavaa korkoetua, jos lainalle asetettu korko alittaa yleisen korkotason. Matalasta korosta syntyvä korkoetu lasketaan vertaamalla työsuhdelainalle asetettua korkoa lainalle asetettuun viitekorkoon (esim. euribor tai pankkien omat prime-korot): mikäli työsuhdelainasta perittävä korko on alempi kuin asetettu viitekorko, erotus katsotaan korkoeduksi ja verotetaan työntekijän palkkatulona. Jos lainalle ei ole asetettu mitään viitekorkoa, verrataan työsuhdelainalle asetettua korkoa 12 kuukauden euriboriin vuoden ensimmäisenä päivänä.

Työsuhdelainojen veroseuraamuksista ei kuitenkaan ole ennen viime vuosia tarvinnut käytännössä huolehtia: matalat viitekorot johtivat pitkään siihen, ettei edes nollakorkoinen laina ollut yleisiä viitekorkoja edullisempi. Veronalaista korkoetua ei näin ollen takavuosina tyypillisesti syntynyt, vaikka korosta ei olisi sovittu. Tällöin myöskään verovaikutuksia ja työnantajavelvoitteita ei pitkään tarvinnut pohtia.

Tilanne on kuitenkin viime aikoina muuttunut olennaisesti yleisen korkotason nousun seurauksena. Esimerkiksi tammikuun 2024 alussa 12 kuukauden euribor-viitekorko on jo hieman yli 3,5 %. Näin ollen matala- tai nollakorkoinen työsuhdelaina voi jatkossa jälleen aiheuttaa veronalaisen korkoedun, josta aiheutuvat vero- ja työnantajavelvoitteet on muistettava huomioida palkkahallinnossa.

Muuttuneesta tilanteesta on hyvä olla tietoinen, koska nollakorkojen aikana työnantajat saattoivat tottua siihen, että työntekijöille annetuista lainoista ei aiheudu veroseuraamuksia. On myös tärkeää huomata, että työsuhdelainasta syntyvää korkoetua arvioidaan vuosittain: muuttunut korkotilanne voi siis aiheuttaa veroseuraamuksia myös sellaisista työsuhdelainoista, jotka annettiin nollakorkojen aikana. 

Muuttuneen tilanteen johdosta työtekijälle annettavaa lainaa tai lainatyyppistä järjestelyä pohdittaessa on tärkeää varmistaa, onko lainalle sovittava korko alempi kuin soveltuva viitekorko tai 12 kuukauden euribor. Mikäli sovittava korko on viitekorkoa matalampi, tulee esimerkiksi seuraavat asiat huomioida:

— korkoedun määrän laskeminen: kuinka suuri veronalainen etu työsuhdelainasta syntyy?

— ennakonpidätyksen toimittaminen syntyvästä korkoedusta: miten ja milloin ennakonpidätys käytännössä toteutetaan?

— sivukulut: miten ja milloin ne pidätetään/maksetaan?

— palkkaraportointi: miten ilmoitetaan palkkatietoilmoituksella?

— työntekijän henkilökohtaiset velvoitteet: korkoedun huomioiminen verokortilla, saadun edun ilmoittaminen tarvittaessa veroilmoituksella?

— korkoedusta aiheutuvien veroseuraamusten kohdentaminen: vastaako työntekijä itse korkoedusta aiheutuvista veroista, vai maksaako työantaja nämä hänen puolestaan?

Työsuhdelainoihin liittyvissä verokysymyksissä on tarvittaessa suositeltavaa pyytää tarvittaessa asiantuntija-apua, koska korkoedun käsittely palkkahallinnossa ja verotuksessa voi olla pitkän nollakorkoajan takia palkkahallinnoille vierasta.

Työsuhdelainat saattavat tulla pohdittavaksi myös ulkomaankomennustilanteissa. Työkomennus ulkomailla voi johtaa yllättäviin veroseuraamuksiin komennuksen kohde- tai lähtövaltiossa, ja työntekijä voi yllättäen joutua maksamaan veroja samanaikaisesti molemmissa maissa. Vaikka kansainväliset verosopimukset ehkäisevät useimmiten lopulta tehokkaasti kaksinkertaista verotusta,  yllättävät veroseuraamukset voivat johtaa siihen, että kaksinkertaista verotusta syntyy väliaikaisesti. Jos työntekijältä pidätetään täysi ennakonpidätys kotimaassa ja hänen pitäisi lisäksi maksaa kohdevaltion ennakoimattomia veroja, käteen jäävä palkan osuus ei välttämättä riitä kattamaan arjen pakollisia menoja.

Työntekijöiden auttamiseksi työnantajat sitoutuvat usein maksamaan työntekijälle kohdevaltiossa aiheutuvat yllättävät veroseuraamukset, ja työntekijä vuorostaan maksaa työnantajalle tämän maksaman summan esimerkiksi saatuaan kotivaltiostaan veronpalautuksen. Tällä varmistetaan, että työntekijälle ei synny kohtuuttomia ja odottamattomia veroseuraamuksia työnantajan järjestämästä kansainvälisestä työkomennuksesta, vaikka kaksinkertainen verotus lopulta poistettaisiinkin. Tällaiset lainajärjestelyt ovat pitkään olleet käytännöllinen tapa järjestää yllättävien veroseuraamuksien maksu kansainvälisissä työkomennuksissa, koska tällaisesta työnantajan tarjoamasta väliaikaisrahoituksesta ei ole aiheutunut matalista viitekoroista johtuen veronalaista korkoetua. 

Muuttunut korkoympäristö kuitenkin tarkoittaa, että jatkossa tällaisia lainajärjestelyjä suunniteltaessa on otettava huomioon, että matalakorkoisesta lainasta voi syntyä veroseuraamuksia. Tämä koskee myös jo aiemmin myönnettyjä lainoja. Näin ollen tilanteissa, joissa työnantaja ja -tekijä sopivat yllättävien veroseuraamusten maksamisesta työsuhdelainalla on hyvä miettiä, pitäisikö väliaikaisrahoitukselle sopia viitekorko tai sopia, kumpi osapuoli - työnantaja vai työntekijä - on vastuussa mahdollisesta korkoedusta aiheutuvista veroseuraamuksista. Verovaikutuksia ennakoimalla voidaan varmistaa, ettei kummallekaan osapuolelle koidu työkomennukseen liittyvästä lainajärjestelystä yllättävää verorasitetta.

Toisaalta lainajärjestely, etenkään harkitsemattomana, ei välttämättä ole enää muuttuneessa korkoympäristössä tehokkain tapa hallita työntekijän kassavirtahaasteita, jolloin muiden vaihtoehtojen, kuten ennakonpidätyksen yhteensovittamisen mahdollisuuden selvittäminen hyvissä ajoin voi olla järkevää. Sama pätee myös työntekijöiden yllättävien veroseuraamusten kattamista yleisesti: yllättäviä veroseuraamuksia voi aiheutua työntekijöille myös esimerkiksi suurten kertaluontoisten etujen seurauksena. Tähän asti työsuhdelaina on ollut varsin tehokas ja ongelmaton keino tukea työntekijää yllättävissä veroseuraamuksissa, mutta jatkossa sen käyttöä on harkittava aiempaa huolellisemmin.

Avustamme tarvittaessa mielellämme työsuhdelainoihin ja kansainvälisiin työkomennuksiin liittyvissä kysymyksissä.