Yhdistysten ja säätiöiden kiinteistöverotuksesta

Kiinteistöihin kohdistuu erilaisia kiinteitä kuluja, ja näiden kulujen määrä on ollut viime aikoina monien hyödykkeiden ja palveluiden hintojen nousun myötä kasvusuunnassa. On hyvä huomioida, että myös kiinteistövero on yksi kulu muiden kulujen joukossa, ja sen perusteiden ja määrän oikeellisuuden arviointi on lähtökohtaisesti yksin kiinteistön omistajan eli verovelvollisen vastuulla. KPMG:n kiinteistöverotiimi on tutkinut viime vuosien aikana lukuisten yhdistysten ja säätiöiden kiinteistöveropäätöksiä, ja löydökset ovat olleet erittäin mielenkiintoisia. Kiinteistövero mielletään usein hyvin tekniseksi verolajiksi, ja kun se on nimenomaan veroviranomaisen antama päätös, sen sisältöön harvoin lähdetään kriittisesti puuttumaan tai sen oikeellisuutta arvioimaan.      

Kiinteistöveron laskenta perustuu lähtökohtaisesti kohteena olevan rakennuksen rakennusteknisiin tietoihin sekä kiinteistön käyttötarkoitukseen, mikä pääasiassa ratkaisee kiinteistöverotuksessa käytettävän luokituksen. Käyttötarkoituksella ja luokituksella on vaikutusta muun muassa siihen, kuinka nopeasti rakennuksen katsotaan kuluvan ja sitä kautta kiinteistön verotusarvon pienenevän. On selvää, että esimerkiksi toimistorakennukset kuluvat hitaammin kuin myymälät tai teollisessa käytössä olevat kiinteistöt, joten hitaammin kuluvissa toimistoissa kiinteistöveron määrä on jo lähtökohtaisesti korkeampi kuin muissa rakennustyypeissä. Tämä jaottelu ei kuitenkaan aina ole yksiselitteinen, sillä kiinteistöillä voi olla useita käyttötarkoituksia, ja jo tällä perusteella kiinteistöverotuksen laskennan perusteet voivat olla kiinteistöveropäätöksellä väärin.

Edellä mainitun lisäksi kiinteistöihin voi kohdistua vaurioita, niihin on voitu tehdä peruskorjauksia tai rakennuksessa voi olla muita teknisiä asioita, jotka on yksinkertaisesti käsitelty kiinteistöverotuksen toimittamisen yhteydessä virheellisesti. Kun joku tieto on tallennettu virheellisesti Verohallinnon ylläpitämään kiinteistöverotietojärjestelmään, se juoksuttaa vuosittain virheellisen loppupäätelmän verovelvollisen saamalle kiinteistöveropäätökselle, ja tätä kautta kiinteistöveroa voidaan määrätä sekä maksaa vuosittain liikaa. Näin ollen kiinteistöveron oikeellisuutta arvioitaessa on huomioitava molemmat asiat eli rakennustekniset tiedot sekä juridiset lähtökohdat.  

Harvassa kiinteistöjä omistavassa organisaatiossa on sellaista kiinteistövero-osaamista, jota tarvitaan kiinteistöverotuksen oikeellisuuden arvioimiseksi – eikä tarvitse ollakaan. Sen vuoksi olemme mahdollistaneet kiinteistöveropäätösten analyysin asiakkaillemme, ja toimimme usein onnistumispalkkioperiaatteella: mikäli prosessin myötä palautuu kiinteistöveroja ja korkoja, asiakas maksaa meille ennalta sovitun osuuden takaisin saaduista veroista. Tällainen yhteistoimintamalli on kaikille osapuolille hyvä ja asiakkaalle myös riskitön, sillä mikäli prosessin myötä ei palaudu liikaa maksettuja kiinteistöveroja, asiakas ei maksa palvelusta KPMG:lle mitään. Kiinteistöveropäätöksen analysointi asiantuntijan kanssa auttaa organisaatioita myös oppimaan kiinteistöverotuksen systematiikasta ja siitä, miten kiinteistöveropäätöstä on tutkittava ja arvioitava.

Muutoksenhakuaika kiinteistöverotuksessa on kolme vuotta, joten vuoden 2023 aikana on mahdollista hakea muutosta vuoden 2020 kiinteistöverotukseen. Mikäli sitä ennen on maksettu liikaa kiinteistöveroa, vahinko on kiinteistönomistajalle lopullinen eikä liikaa maksettua veroa ole mahdollista enää saada takaisin. Näin ollen kiinteistöverotuksen oikeellisuuden varmentaminen kannattaakin tehdä kanssamme mahdollisimman ripeästi, jotta yksikään verovuosi ei ehdi vanheta ennen muutoksenhakua.