Suomalaisen yrityssaneerausmenettelyn keskeisenä heikkoutena on yksinomaan yritysten velkojiin kohdistuvat toimenpiteet, äärimmillään koko lainasaatavan menettäminen. Saneerausta on kohdeltu melko puhtaasti velkajärjestelynä, kun samanaikaisesti omistaja-asemaan ei ole kohdistunut muutoksia. Hallitusohjelma lupaa tähän omistaja vs. velkoja -dikotomiaan muutoksia.
”Yritysten saneerausmenettelyssä mahdollistetaan velkakonversio ja yhtiöoikeudellinen uudelleenjärjestelymenettely. Velkakonversiossa osa yrityksen veloista voidaan muuttaa velallisyhtiön osakkeiksi myös vastoin osakkeenomistajien kantaa.”
Hallitusohjelmassa lausuttu lähenee Kapakka-kantri-iskelmän lyriikkaa. ”Muuttuu velat saataviksi, sukulaiset ystäviksi”. Velkakonversiossa muuttuu velat omiksi pääomiksi, velkojat osakkaiksi.
Velkakonversio
Velkakonversio tarkoittaisi käytännössä sitä, että yrityksen velkoja voisi osakeyhtiön saneerausmenettelyssä erikseen määritellyin ehdoin saatavaansa vastaan merkitä saneerattavan osakeyhtiön osakkeita tai mahdollisesti myös muita oman pääoman ehtoisia instrumentteja, kuten optioita ja muita erityisiä oikeuksia osakkeisiin.
Velkakonversion seurauksena saneerattavan osakeyhtiön velkarasitus pienenisi. Toisaalta yhtiön omistuspohja muuttuisi konversion johdosta siten, että osakkaiden, optioiden ja erityisten oikeuksien haltijoiden suhteellinen omistus tai siihen verrattavat oikeudet yhtiössä pienenisivät ja velkakonversio-oikeuttaan käyttävien vastaavasti kasvaisivat. Yhtiössä tapahtuisi toisin sanoen vanhojen osakkaiden omistuksen diluutiota. Saneerauksen onnistuessa velkojalle voisi parhaassa mahdollisessa tilanteessa kertyä jopa alkuperäistä saatavaa parempi tuotto omistuksen johdosta.
Velkakonversion ja yhtiöoikeudellisen uudelleenjärjestelymenettelyn status
Oikeusministeriö laati jo 2018 kansainvälisen selvityksen velkakonversion ulottuvuuksista yritysjärjestelyiden ja maksukyvyttömyystilanteiden näkökulmasta. Väitöskirjatasoisesti Matti Engelberg analysoi yhtiöoikeudellista uudelleenjärjestelymenettelyä 2019.
Taustoitus hallitusohjelman em. lainsäädäntöhankkeen pikaiseen toteuttamiseen ovatkin hyvät. Akuuttia tarvetta velkakonversioon ja yhtiöoikeudelliseen uudelleenjärjestelymenettelyyn voi peilata nykyisin vahvistettujen maksuohjelmien määriin ja kasvaviin konkurssimääriin. Lisäksi osakkeenomistajien kannasta riippumattoman velkakonversion mahdollistaminen voi kannustaa velallisia hakeutumaan varhaiseen saneerausmenettelyyn ja tervehdyttää yritystään jo aiemmin, jolloin keveämmät saneerausmenetelmät voivat vielä riittää.
Vapaaehtoiseen velkakonversioon tarttuminen vai pystyssä sinnittely lainsäädäntötoimia odottaen
Suomessa on velkakonversiosääntelyn puuttumisesta huolimatta toteutettu useita vapaaehtoisia velkakonversioita joko tosiasiallisesti osana yrityssaneerausmenettelykokonaisuutta tai itsenäisenä vapaaehtoisena saneeraustoimenpiteenä.
Vieraan pääoman ehtoisissa rahoitussopimuksissa tai erilaisissa välipääomarahoitussopimuksissa on ani harvoin kattavasti sopimusoikeudellisia ehtoja, joiden perusteella velka voidaan konvertoida osakkeiksi. Yhtiöoikeudellisesti konversio edellyttäisi ao. sopimusten lisäksi niihin liitettyjä optioehtoja, joilla optio-oikeuden haltija voi vaatia saatavan konvertointia osakkeiksi (OYL 10 luku).
Yhtiöoikeudellisissa rahoitusinstrumenteissakin on oltava muotoilultaan huolellinen, jotta ei käy kuten korkeimman oikeuden ratkaisussa KKO 2003:73: Yrityssaneerauksessa velkojan pääomalainaehtoisen vaihtovelkakirjalainan pääoma ensin leikattiin kokonaan. Kun pääomaa, johon vaihto-oikeuden katsottiin liitetyn, ei enää ollut, eikä sen siis katsottu olevan itsenäinen velkapääomasta irrallinen optio-oikeus, menetti velkoja myös konversio-oikeuden. Tarinan opetus… ”there’s no limit to opportunism”.
Yhtiöoikeudellisessa kirjallisuudessa on pohdittu, miten saneerauskypsä osakeyhtiö voi velkojan konversio-oikeudesta moitteettomasti päättää ja erityisesti mikä on konvertoitavan velan arvo velallisyhtiön kannalta. Jotta tämä pohdinta ei muodosta vapaaehtoisen velkakonversion estettä, voidaan päätös pyrkiä tekemään OYL 9:17 §:n maksutonta osakeantipäätöstä koskevien sisältövaatimusten mukaisesti. Dokumentoitavaksi tulee tällöin erityisen painava taloudellinen syy poiketa osakkaiden merkintäetuoikeudesta.
Velkakonversio ja yhtiöoikeudellinen uudelleenjärjestelymenettely parhaimmillaan poistaa nykyisen yrityssaneeraussääntelyn keskeisen puutteen ja tuo yrityksen tervehdyttämiseen uusia näkökulmia.
Osakeyhtiölain instrumenttikirjo on erittäin laaja, ja sen yhdistäminen insolvenssisääntelyyn voi mahdollistaa tervehdyttämistoimien aikaistamisen.
Velkakonversiot tullevat eri kokoisissa, ammattijohtoisissa ja omistajayrittäjäjohtoisissa yrityksissä päätymään ja jopa vakiintumaan erilaisiin omistuksen diluutioasteisiin. Olennaista on, että yrityksessä jatkavat aktiiviomistajat ovat motivoituneita viemään saneerausohjelman läpi, vaikka saneerauksen onnistuessa rinnalle tulee uusia omistajia jakamaan yhtiön menestystä.
Ari Engblom
+358 40 752 0056
etunimi.sukunimi@kpmg.fi
Siiri Tuokko
+358 50 570 3364
etunimi.sukunimi@kpmg.fi
