• Santeri Piipponen, Asiantuntija |

Tilintarkastuksella tarkoitetaan tilintarkastajan suorittamaa yrityksen kirjanpidon, tilinpäätöksen ja hallinnon tarkastusta. Sillä on suuri yhteiskunnallinen merkitys, tilintarkastuksen avulla varmistetaan kaikille sidosryhmille, että yritysten taloudellinen informaatio on luotettavaa. Usein törmää tiettyihin ennakkoluuloihin tilintarkastusalasta puhuttaessa. Itsellänikin niitä oli ennen alalla työskentelyä ja törmään niihin ajoittain opiskelijoilla edelleen korkeakouluyhteistyötä tehdessäni. Aloitettuani tilintarkastuksen asiantuntijana huomasin kuitenkin varsin nopeasti, etteivät tyypillisimmät myytit pidä paikkaansa. Tämän kirjoituksen tarkoituksena on koota yhteen tavallisimpia opiskelijoiden ennakkokäsityksiä, sekä esittää niihin vastauksia omien kokemusteni perusteella.

Myytti 1 – Tilintarkastajan työ on yksitoikkoista ja perustyöpäivä on tylsä ja yksinäinen

Tilintarkastajan työ on itse asiassa monipuolista ja sitä tehdään yleensä toimeksiantoja varten kootuissa tiimeissä. Vaikka tarkastus on määrämuotoista, vaihtelua työtehtäviin tuo se, että erilaisille yhtiömuodoille, eri kokoisille yrityksille sekä eri toimialoille tehdään erilaisia tarkastustoimenpiteitä ja tarkastuksen painotusalueet vaihtelevat. Työssä pääsee myös miettimään asioita monista näkökulmista, sillä tilintarkastajan työpäivään kuluu kirjanpidollisten kysymysten lisäksi esimerkiksi liiketoiminnan riskien arviointi ja yhtiöoikeudellisten kysymysten pohtiminen.

Oman perustyöpäiväni kulku vaihtelee riippuen siitä, olenko etätöissä, toimistolla vai asiakkaan luona. Toimistolla työskentelee iso osa kollegoista, joten toimeksiantotiimin yhteisen työnteon lisäksi esimerkiksi lounasseuraa löytyy aina. Työskentely asiakkaan luona tarjoaa näköalan asiakasyrityksen toimintaan ja mahdollisuuden tutustua uusiin ihmisiin. Etätöissäkään en yleensä ole yksin koko päivää, vaan tiimin kanssa ollaan yhteydessä päivän mittaan.

Päiväni kulkuun vaikuttaa myös paljon se, onko työn alla tilikaudenaikainen tarkastus vai tilinpäätöstarkastus. Yleensä vähänkään suuremman asiakkaan kohdalla tilintarkastusta tehdään näissä kahdessa vaiheessa. Sekä kaudenaikainen tarkastus että tilinpäätöstarkastus koostuvat useista erilaisista tarkastustoimenpiteistä ja toimeksiantotiimeissä tehtäviä jaetaan haasteellisuutensa mukaan tuoreemmille ja kokeneemmille tarkastajille. Tarvittaessa tiimeihin otetaan mukaan myös erityisasiantuntijoita omasta organisaatiostamme tai kansainvälisen KPMG-verkoston jäsenyrityksistä, ja sitä kautta tutustuu uusiin kollegoihin ja mielenkiintoisiin osaamisalueisiin. 

Myytti 2 - Tilintarkastajalla on aina kiire ja ylitöitä joutuu tekemään paljon

On totta, että tilintarkastajalla on ajoittain enemmän töitä, sillä tilintarkastus on paljolti sesonkityötä. Suurimmalla osalla asiakasyrityksistä tilikausi päättyy kalenterivuoden viimeisenä päivänä, jolloin tilinpäätöstarkastus ajoittuu keväälle. Toimeksiantoja suunnitellessa työt jaetaan niin, että myös sesongin aikana työpäivät ovat lähtökohtaisesti normaalipituisia ja työn tasaiseen jakautumiseen panostetaan.

Opiskeluaikanani kuulin monesti peloteltavan tilintarkastusalan jatkuvista yli 60 tunnin työviikoista. Se ei ole ainakaan Suomessa todellisuutta, vaikka ajoittain voi ylitöitä tietysti aiheutua esimerkiksi sairastapauksissa. Työmäärää voidaan keväisin tasata monin keinoin, esimerkiksi kalenteriin asetettavilla rästipäivillä, jolloin keskitytään vain keskeneräisten toimeksiantojen työtehtäviin tai hyödyntämällä toimeksiantotiimin ulkopuolista sesonkiapua tarkastuksen tekemisessä. Hyvät etätyömahdollisuudet mahdollistavat lisäksi työn tekemisen myös kotoa käsin, jolloin työpäivän kokonaispituus voi kevätkaudella olla jopa tavanomaista työpäivää lyhyempi, kun työmatkoihin ei välttämättä kulu ollenkaan aikaa.

Kevään sesonkia tasapainottaa se, että kesällä on rauhallisempaa, ja silloin jää enemmän aikaa esimerkiksi omalle ammatilliselle kehittymiselle sisäisiä koulutuksia hyödyntäen. Lisäksi kesällä on mahdollista pitää pitkiäkin kesälomia. Työn kausiluontoisuudessa on siis myös omat positiiviset puolensa.

Myytti 3 – Tekoäly korvaa tilintarkastajat

Viimeaikaiset teknologiakehityksen harppaukset ovat herättäneet ajatuksia tekoälyn vaikutuksista tilintarkastusalan tulevaisuudennäkymiin. Tekoäly mahdollistaa tiedonkäsittelyn paljon laajemmassa mittakaavassa kuin aiemmin, ja tulee mahdollisesti vaikuttamaan monellakin alalla työllisyyteen ja työnkuvan muuttumiseen. Vaikutusten laajuus jää nähtäväksi.

Vaikka tekoälyä hyödyntämällä voidaan parantaa tilintarkastuksen laatua ja nopeuttaa työn tekemistä, en usko, ettei tilintarkastajia enää tarvittaisi tekoälyn kehittymisen myötä. Todennäköisempää on, että tilintarkastajan rooli muuttuu. Tekoälyn avulla voidaan analysoida valtavia määriä tietoa, tunnistaa mahdollisia poikkeamia taloudellisessa toiminnassa sekä suorittaa yksinkertaisempia tarkastustoimenpiteitä, jolloin tilintarkastajalle jää enemmän aikaa keskittyä muihin asiantuntemusta vaativiin tehtäviin, kuten riskien arviointiin ja asiakkaan neuvontaan.

Vaikka tekoälyn hyödyntäminen osana tilintarkastusta yleistyykin, tarvitaan edelleen vahvaa ymmärrystä ja ammatillista arviointia sekä taloushallinnosta että tilintarkastusmetodologiasta. Tilintarkastajan tulee ymmärtää miksi ja miten tekoäly päätyy lopputulokseensa, sillä hän on vastuussa tarkastuksen asianmukaisuudesta ja tarkastuksen lopputulosten oikeellisuudesta. Tilintarkastaja käyttää omaa kokemustaan ja ammattitaitoaan arvioidessaan niin ihmisten kuin tekoälynkin luomaa tilintarkastusevidenssiä ja tehdessään päätöksiä. Hän on jatkossakin se, joka on vastuussa tarkastuksesta, sillä tilinpäätösinformaatiota hyödyntävät sidosryhmät eivät varmasti tule luovuttamaan vastuuta taloudellisen informaation varmentamisesta koneille, vaan jatkossakin tarvitaan lopulliseksi päätöksentekijäksi ihminen, joka kantaa vastuun tilintarkastuskertomuksesta.

Kuuntele myös tilintarkastajiemme Tiian ja Oskarin mietteitä alasta, sen tulevaisuudesta sekä työnsä sisällöstä.