Vuoden 2022 parhaat arviointikertomukset on valittu

KPMG:n järjestämässä Vuoden Arviointikertomus -kilpailussa valittiin parhaat arviointikertomukset kolmessa sarjassa.

Kuntien ja kuntayhtymien tarkastuslautakunnille suunnattu Arviointikertomuskilpailu järjestettiin kahdennettatoista kertaa. Kilpailulla halutaan kehittää tarkastuslautakuntien arviointitoimintaa ja arviointikertomusten laadukkuutta.

Äänekoski (Kunnat alle 20 000 asukasta)

Arviointikertomuksen painotus on onnistunut. Arvioinnin kohteet ovat olennaisia ja ne on selkeästi määritelty. Tarkastuslautakunta toteuttaa perustehtäväänsä uskottavalla tavalla. Arviointikertomuksen tarkastelu on suhteellisen analyyttista, minkä lisäksi suositukset erottuvat tehdyistä havainnoista selkeästi. Arviointikertomuksen tarina rakentuu kiinnostavasti lautakunnan esittämien kysymysten ympärille. Kertomus nostaa esille myönteisiä, kehitettäviä ja riskejä sisältäviä suosituksia, mikä ohjaa lukijan huomion kiinnittämistä. Erityinen positiivinen huomio on seudun kuntien ja hyvinvointialueen yhteinen arviointikohde ja sen raportointi. Tämä korostaa tarkastuslautakunnan tapaa suunnata arviointia tulevaisuuden kannalta relevantteihin kokonaisuuksiin.

Seinäjoki (Kunnat yli 20 000 asukasta)

Arviointikertomus on erittäin hyvätasoinen. Kertomuksen sisältö on kattava ja olennaiseen keskittyvä. Analyysi kiinnittyy niin kaupunkistrategiassa tehtyihin valintoihin kuin muihinkin tarkastuslautakunnan arviointikohteiksi valitsemiin prosesseihin ja järjestelmiin. Arvioinnin perustekeminen on laadukasta; kertomuksen rakenne, painotukset ja tarkastelun analyyttinen ote ovat uskottavia. Arvioinnissa on käytetty monenlaisia lähdemateriaaleja, esimerkiksi vertailua muihin C21-kuntiin sekä tehtyjä kyselyjä. Päätelmät ovat luonteeltaan arvioivia, ja suositukset konkreettisia ja tarkkarajaisia. Suosituksista rakentuu tärkeä osa arviointikertomusta. Ne tuottavat lisäarvoa niin kaupunginvaltuustolle kuin myös kuntalaisille. Kertomuksen luettavuuteen on panostettu ansiokkaasti.

Etelä-Karjalan koulutuskuntayhtymä (Kuntayhtymät)

Koulutuskuntayhtymän arviointityön lähtökohtana on kuntayhtymän valtuuston hyväksymä talousarvio vuodelle 2022, joka sisältää myös toiminta- ja taloussuunnitelman vuosille 2022–2024. Arviointikertomuksen vahvuus on sen kattava ja monipuolinen tarkastelu. Kertomus sisältää koulutuskuntayhtymän toimialan kannalta oleellisimmat asiat. Arvioinnin laajuusulottuvuus on hyvällä tasolla. Erityishuomion ansaitsee tavoitteiden toteutumisen arviointi, joka etenee yksityiskohtaiseen ja analyyttiseen tarkasteluun. Sarjassaan tämä arviointikertomus erottuu edukseen myös tavassa, jolla se huomioi yhteiskunnallisen vaikuttavuuden. Arviointikertomuksen teksti on helposti ymmärrettävää. Kehittämiskohteina voidaan pitää aineistojen monipuolisempaa hyödyntämistä sekä arviointipäätelmien ja tehtävien suositusten välisen yhteyden vahvistamista.

Tarkastuslautakuntien tehtävänä kunnissa on arvioida valtuuston asettamien tavoitteiden toteutumista sekä kunnan toiminnan tuloksellisuutta ja tarkoituksenmukaisuutta. Arvioinnin tulokset raportoidaan vuosittain arviointikertomuksen muodossa.

Arviointikertomuskilpailu toteutettiin yhteistyössä Tampereen yliopiston johtamisen ja talouden tiedekunnan kanssa. Tampereen yliopiston opiskelijoista koottu arviointiryhmä analysoi ohjaavan professorin Lasse Oulasvirran ja HT Pekka Kettusen johdolla vuoden 2022 arviointikertomukset ja esitti analyysin tulokset kilpailun tuomaristolle. Voittajat valitsi asiantuntijoista koottu riippumaton tuomaristo, jonka puheenjohtajana toimi professori Jarmo Vakkuri Tampereen yliopistosta.

Arviointikertomuskilpailussa arvioidaan itse arviointikertomusta, ei tarkastuslautakuntaa tai sen arviointityötä. Hyvä kertomus ei ole ainoastaan sisällöllisesti laadukas, vaan sen sisältämän tiedon tulee myös rakenteeltaan ja esitystavaltaan olla mahdollisimman hyvin hyödynnettävissä. Kilpailun tarkoituksena on myös nostaa esiin uusia tapoja tehdä arviointikertomuksia

Tuomaristo arvioi kertomuksia seitsemän kriteerin perusteella, jotka on jaettu kahteen kategoriaan:

I Sisältö

1. Arvioinnin perusteltu kohdentaminen ja olennaisuus

2. Tietoperusta (tietolähteet ja luotettavuus)

3. Johtopäätösten perustaminen evidenssiin ja havaintoihin

4. Suositusten hyödynnettävyys päätöksenteossa

II Esittäminen

5. Rakenne, selkeys ja luettavuus

6. Suositusten erottuminen havainnoista

7. Innovatiivisuus ja kekseliäisyys

— Tämän vuoden kuntien ja kuntayhtymien arviointikertomuskilpailu osui julkisen hallinnon muutosvaiheeseen, jossa hyvinvointialueet aloittivat toimintansa. Kilpailun tavoite on tukea tarkastuslautakuntien arviointityön laadun kehittämistä, ja näin varmistaa julkisen toiminnan tuloksellisuutta ja vaikuttavuutta. Tällaisen tiedon tarve korostuu entisestään tulevaisuudessa, arvioi tuomariston puheenjohtaja, professori Jarmo Vakkuri Tampereen yliopistosta.

— Tämän vuoden kilpailu osoittaa parhaiden arviointikertomusten tason huomattavan nousun vuosien mittaan. Samalla kertomusten kirjo osoittaa, että varsinkin pienemmissä kunnissa ja kuntayhtymissä arviointityössä on vielä paljon kehitettävää. Toivomme, että kilpailu antaa eväitä ja innostaa myös pienemmin resurssein toimivia tarkastuslautakuntia löytämään uutta näkemystä arvioinnin tekemiseen, toteaa KPMG:n julkishallinnon tilintarkastus- ja varmennuspalvelujen johtaja Juha Huuskonen.

Jarmo Vakkuri
Tuomariston puheenjohtaja, professori Tampereen yliopisto
jarmo.vakkuri@tuni.fi

Juha Huuskonen
Partner, KPMG Oy Ab
puh +358 50 434 5573
juha.huuskonen@kpmg.fi