KPMG 2022 CEO Outlook

KPMG haastatteli yli 1300 kansainvälisen yrityksen toimitusjohtajaa heidän ajankohtaisista näkemyksistään liittyen talouden ja liiketoiminnan kehitykseen. KPMG:n CEO Outlook -tutkimuksen mukaan yli kahdeksan kymmenestä globaalista toimitusjohtajasta odottaa talouden ajautuvan taantumaan, kuitenkin yli puolet johtajista uskoo taantuman jäävän lieväksi ja lyhyeksi. 14 prosenttia haastatelluista pitää taantumaa nykyhetken suurimpana huolenaiheena, kun vuoden 2022 alussa luku oli yhdeksän prosenttia. 15 prosenttia toimitusjohtajista nosti isoimmaksi huolenaiheekseen pandemiaväsymyksen.

Yli kahdeksan kymmenestä (86 prosenttia) vastaajasta odottaa taantuman iskevän ensi vuoden aikana, ja 71 prosenttia ennustaa sen vaikuttavan yhtiön tulokseen jopa kymmenen prosentin verran. Lisäksi vahva enemmistö haastatelluista uskoo, että taantuma häiritsee odotettua kasvua (73 prosenttia). Johtajat ovat kuitenkin valmistautuneita, sillä kolme neljäsosaa (76 prosenttia) vastaajista sanoo, että on jo ryhtynyt toimiin varautuakseen taantumaan.

Huolista huolimatta toimitusjohtajat ovat kuitenkin selkeästi optimistisempia talouden kestävyydestä seuraavien kuuden kuukauden aikana (73 prosenttia) kuin helmikuussa (60 prosenttia), jolloin KPMG haastatteli 500 toimitusjohtajaa CEO Outlook Pulse -kyselyä varten. Lisäksi 71 prosenttia vastaajista on luottavaisia maailmantalouden kasvunäkymiin seuraavan kolmen vuoden aikana, kun vuoden 2022 alussa luku oli 60 prosenttia. Johtajat ovat niin ikään optimistisia myös organisaationsa kasvunäkymien suhteen, sillä yhdeksän kymmenestä haastatellusta luottaa organisaationsa kasvavan seuraavan kolmen vuoden aikana.

Haastattelujen perusteella näyttää siltä, että talouden myllerryksen jatkuessa suuri irtisanoutumisaalto on mahdollisesti hiipumassa, sillä 39 prosenttia toimitusjohtajista on jo toteuttanut rekrytointien jäädyttämisen ja 46 prosenttia harkitsee henkilöstövähennyksiä seuraavan kuuden kuukauden aikana. Tulevaisuus näyttää haastattelujen mukaan kuitenkin optimistisemmalta, sillä vain yhdeksän prosenttia vastaajista uskoo henkilöstövähennyksien jatkuvan seuraavan kolmen vuoden aikana.

40 prosenttia yrityksistä on haastattelujen perusteella jo keskeyttänyt digitaalisen transformaation strategian toteuttamisen ja 37 prosenttia aikoo ryhtyä tällaisiin toimiin seuraavan kuuden kuukauden aikana. Yli neljäsosa vastaajista kuitenkin uskoo, että pidemmällä aikavälillä digitalisaation ja erilaisten yhteydenpitotapojen kehityksen edistäminen on elintärkeää, jotta kasvutavoitteet saavutetaan. 74 prosenttia johtajista on myös samaa mieltä siitä, että heidän organisaationsa strategiset investoinnit digitalisaatioon ja ESG:hen liittyvät erottamattomasti toisiinsa.

Häiritsevän teknologian vaikutukset markkinoille ovat nousseet toimitusjohtajien listalla suurimmaksi liiketoiminnan kasvuriskiksi seuraavan kolmen vuoden aikana. Lisäksi johtajat tunnistavat kasvun riskeiksi myös maineen, sääntely- ja operatiiviset asiat sekä ilmastonmuutoksen. Maineriski – kuten julkinen mielipide ja väärinymmärrykset asiakkaiden kanssa – herättää toimitusjohtajien keskuudessa enemmän huolta vuoden 2022 alkuun verrattuna (kymmenen prosenttia elokuussa vs. kolme prosenttia helmikuussa). Vastauksena geopoliittiseen tilanteeseen, yli puolet organisaatioista on lopettanut yhteistyön Venäjän kanssa ja 34 prosenttia aikoo tehdä niin seuraavan kuuden kuukauden aikana.

Kyberturvallisuus on pudonnut pois viiden suurimman kasvuriskin joukosta viimeisen vuoden aikana ja vain kuusi prosenttia toimitusjohtajista koki kyberturvallisuuden suurimmaksi riskikseen, kun helmikuussa 2022 luku oli 17 prosenttia. Kyberympäristö kuitenkin kehittyy, ja 77 prosenttia haastateltavista sanoi pitävänsä tietoturvaa organisaationsa strategisena funktiona ja mahdollisena kilpailuedun lähteenä.

Erityisesti geopoliittinen epävarmuus herättää toimitusjohtajissa (73 prosenttia) huolen kyberhyökkäyksistä. Lähes kolmella neljästä organisaatiosta (72 prosenttia) on suunnitelma kiristyshaittaohjelmahyökkäysten varalle, mutta yhä useammat toimitusjohtajat tunnustavat kuitenkin olevansa alivalmistautuneita kyberhyökkäyksiä vastaan, sillä lähes neljännes (24 prosenttia) myönsi puutteellisen valmistautumisen. Vuonna 2021 vastaava luku oli 13 prosenttia.

Kun johtajilta kysyttiin, että mikä on heidän suurin haasteensa viestiessään ESG-suorituskyvystään sidosryhmilleen, lähes viidesosa (17 prosenttia) vastaajista ilmoitti haasteekseen sidosryhmien skeptisyyden viherpesuun liittyen. Vielä vuonna 2021 luku oli kahdeksan prosenttia. Lisäksi yli kolmasosa (38 prosenttia) toimitusjohtajista sanoo, että heidän organisaatiollaan on haasteita viestiä vakuuttavaa ESG-tarinaa.

Lähes kolme neljäsosaa vastaajista (72 prosenttia) uskoo myös, että sidosryhmien tarkkaavaisuus ESG-kysymyksissä – kuten sukupuolten tasa-arvo, ilmastovaikutukset jne. – lisääntyy edelleen. Useimmat C-tason johtajat myös uskovat, että oikeiden taitojen ja asiantuntemuksen hankkiminen ovat avainasemassa, kun yritysten nettopäästöt halutaan saada nollaa, ja lähes neljännes (22 prosenttia) sanoo, että taitojen ja asiantuntemuksen puute hidastaa ratkaisujen käyttöönottoa. Luku on kasvanut edellisen vuoden 16 prosentista.

Globaalit toimitusjohtajat tunnistavat ESG-aloitteiden merkityksen yrityksilleen, erityisesti kun niillä on yhteys taloudelliseen suorituskykyyn sekä kasvun edistämiseen. Tänä vuonna 69 prosenttia johtajista myös totesi, että sidosryhmät vaativat entisestään ESG-raportoinnin ja avoimuuden lisäämistä, kun vuonna 2021 luku oli 58 prosenttia. Lisäksi lähes puolet (45 prosenttia) vastaajista on samaa mieltä siitä, että ESG-asioiden edistyminen parantaa yrityksen taloudellista suorituskykyä, mikä on kasvua vuoden takaisesta 37 prosentista. Kuitenkin taloudellisen epävarmuuden jatkuessa, puolet johtajista aikoo keskeyttää tai harkita uudelleen nykyisiä tai suunniteltuja ESG-toimiaan seuraavan kuuden kuukauden aikana, ja 34 prosenttia on jo tehnyt niin.