KPMG:n kansainvälinen vastuullisuusraportointitutkimus osoittaa, että ilmastonmuutokseen ja sosiaaliseen epäoikeudenmukaisuuteen puuttumisen kiireellisyys ja yritysten toiminta eivät ole linjassa. Tämän vuoden tutkimusta varten analysoitiin yli 5 800 yrityksen vastuullisuusraportointia kaikkiaan 58 eri maasta. Tutkimuksen perusteella globaalien N100-yritysten (100 liikevaihdoltaan suurinta yritystä kustakin maasta) vastuullisuusraportoinnin määrä on kasvanut johdonmukaisesti. Vielä kymmenen vuotta sitten noin kaksi kolmasosaa N100-yrityksistä julkaisi vastuullisuusraportin saman luvun ollessa tänä vuonna 79 prosenttia.
Suomessa 94 prosenttia sadasta suurimmasta yrityksestä raportoi vastuullisuudestaan, mikä on yhdeksän prosenttia enemmän kuin vuonna 2011. Maakohtaisesti tarkasteltuna suomalaiset yritykset ovat globaalisti yleisimmin raportoivien yritysten joukossa. Kärkipaikkaa pitävät muun muassa Saksa, Japani, Singapore ja Yhdysvallat, joiden N100-yritysten vastuullisuusraportointiaste on huimat 100 prosenttia.
Ilmastoraportointi näyttää tietä
KPMG:n tutkimuksen tuoreet tulokset osoittavat yritysten tunnistavan yhä useammin oman roolinsa ilmastotavoitteiden saavuttamisessa. 71 prosenttia globaaleista N100- ja 90 prosenttia Suomen vastuullisuudesta raportoivista N100- yrityksistä ovat asettaneet tavoitteet hiilidioksidipäästöjensä vähentämiseksi. Useimmat yritykset tiedostavat, että niiden on vähennettävä omia päästöjään saavuttaakseen tavoitteensa pelkkien päästövähennysten sijaan. Lisäksi TCFD-viitekehyksen (Task Force for Climate-related Financial Disclosure) mukaisesti raportoivien yritysten määrä on yli kaksinkertaistunut Suomessa, mikä on omalta osaltaan parantanut ilmastoasioista raportointia.
Tutkimuksen tulokset tuovat esiin myös kehitystä kaipaavia raportoinnin osa-alueita. Vain 46 prosenttia globaaleista ja 64 prosenttia suomalaisista vastuullisuudesta raportoivista yrityksistä tunnustaa ilmastonmuutoksen olevan riski liiketoiminnalleen, ja vain alle puolet yrityksistä nimeää luontokadon liiketoimintariskikseen.
— Luonnon monimuotoisuuden köyhtyminen koskettaa suurinta osaa suomalaista yrityksistä, minkä vuoksi Suomen alhainen raportointiprosentti on huomionarvoinen asia. Liiketoiminnan luontokytkösten tunnistamisella ja arvioinnilla on kiire, jotta yritykset pystyisivät ajoissa hallitsemaan niitä sekä vastaamaan lähivuosien säänneltyihin ja vapaaehtoisiin raportointivelvoitteisiin, KPMG:n kestävän rahoituksen ja yritysvastuun palveluista vastaava partneri Tomas Otterström toteaa.
Kattavammalle vastuullisuusraportoinnille on tarvetta
Tutkimus nostaa esiin yritysten vastuullisuusraportoinnissaan kohtaamia haasteita. Vaikka tietoisuus ilmastokriisin ja sosiaalisen eriarvoisuuden välisistä yhteyksistä on lisääntynyt, vain alle puolet maailman suurimmista yrityksistä raportoi sosiaaliseen vastuuseen, kuten monimuotoisuuteen ja oikeudenmukaisuuteen liittyvistä liiketoimintariskeistä. Hallintotapoihin liittyvistä riskeistä kuten lahjonnan ja korruption torjunnasta raportointi on vastaavalla tasolla kansainvälisesti. Suomalaiset yritykset eivät suoriudu juurikaan paremmin, sillä vain 54 prosenttia suomalaisista vastuullisuudesta raportoivista yrityksistä raportoi sosiaalisista- ja 55 prosenttia hallintoriskeistään. Lisäksi vain kolmasosalla globaaleista raportoivista N100-yrityksistä ja hieman yli puolella suomalaisista yrityksistä on vastuullisuudesta vastaava hallituksen tai johtoryhmän jäsen. Alle 30 prosenttia sekä globaaleista- että suomalaisista yrityksistä huomioi vastuullisuuden ylimmän johdon palkitsemisessa.
Vastuullisuusraportointi on edelleen pääosin kerronnallista sen sijaan, että yritykset julkaisisivat määrällistä tai taloudellista tietoa vaikutuksistaan. Yksikään suomalainen yritys ei kvantifioi ESG-riskien mahdollisia vaikutuksia ja vain kolme N100-yritystä on julkaissut ilmastoskenaarionsa.
Tutkimuksen perusteella positiivista on kuitenkin se, että noin kolme neljäsosaa raportoivista yrityksistä on tunnistanut ja arvioinut olennaisimmat vastuullisuusteemansa. Varsinkin suomalaisyritykset ovat ymmärtäneet olennaisuuden merkityksen, sillä yhdeksän kymmenestä yrityksestä julkaisee olennaisuusmäärittelyn osana vastuullisuusraportointiaan.
— Olennaisuuden merkitystä ei voi korostaa liikaa, sillä se toimii vastuullisuustyön ja -raportoinnin punaisena lankana ja ohjaa yrityksen resursseja tärkeimpiin kohteisiin. Kaksoisolennaisuus on tervetullut muutos, joka ottaa aikaisempaa kattavamman näkökulman organisaation toiminnan vaikutuksiin. Suomi on maailman kärkeä olennaisuudesta raportoitaessa, mutta yrityksistä vasta alle viidesosa on siirtynyt päivittyneen metodologian pariin, kertoo KPMG:n vastuullisuusammattilainen Essi Paunisaari.
ESG-vaatimukset ohjaavat strategisia päätöksiä
Uudet ESG-vaatimukset ohjaavat johtajia laajentamaan ajatteluaan ja varmistamaan, että he tekevät strategisia päätöksiä, joissa huomioidaan paremmin sekä ilmasto- että ESG-kysymykset. KPMG:n tutkimus esittää konkreettisia tapoja investoida vastuullisuusraportointiin:
— Sidosryhmien odotusten ymmärtäminen
— Olennaisuusmäärittelyn sisällyttäminen raportointiin
— Raportoinnin mukauttaminen pakollisiin tai vapaaehtoisiin viitekehyksiin
— Panostaminen laadukkaaseen vastuullisuusdatan ja -tiedon hallintaan
— Ilmastonmuutoksen ja sosiaalisten kysymysten liiketoimintavaikutusten ymmärtäminen
Yritysten paineiden raportoida muista kuin taloudellisista tunnusluvuista odotetaan kasvavan sääntelyn kehittyessä. Toimimalla nyt yritykset voivat tehdä tietoisia valintoja ajaakseen muutosta.
Tutkimuksen tausta
Joka toinen vuosi toteutettava KPMG:n vastuullisuusraportointitutkimus pyrkii avaamaan, miten yritykset vastaavat ilmastokriisin ja laajempiin liiketoiminnallisiin ja yhteiskunnallisiin kysymyksiin, sekä miten ne raportoivat kyseisistä aiheista. Havainnot heijastavat vastuullisuusraportoinnin nykytilaa sekä aukkoja, jotka tulisi täyttää sääntelyvaatimusten noudattamiseksi. KPMG:n vastuullisuusraportointitutkimus julkaistiin ensimmäistä kertaa vuonna 1993 ja KPMG Oy Ab on arvioinut suomalaisyritysten vastuullisuusraportointia vuodesta 1996 saakka.
Jos haluat kuulla aiheesta lisää, ilmoittaudu webinaariimme vastuullisuusraportoinnin trendeistä meillä ja maailmalla (3. marraskuuta).
Lisätietoja
Tomas Otterström
tomas.otterstrom@kpmg.fi
+358 40 584 7070
