Verohallinto on viime aikoina kohdistanut valvontatoimiaan erityisesti yksityisiin sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen tuottajiin ja eräissä tilanteissa myös niiden alihankkijoihin. Ensitietojen perusteella vaikuttaa siltä, että Verohallinto on lähtenyt paikoin haastamaan alalla vakiintuneita verottomuustulkintoja, ja veroriitaprosesseja lienee ainakin luvassa.
Mikä on muuttunut ja mikä ei?
Vuoden 2024 alussa tuli voimaan uusi sosiaali- ja terveydenhuollon valvonnasta annettu laki (741/2023, valvontalaki), jolla kumottiin aiemmin voimassa olleet yksityisestä terveydenhuollosta annettu laki ja yksityisistä sosiaalipalveluista annettu laki.
Arvonlisäverolaissa verottoman terveyden- ja sairaanhoitopalvelun määritelmässä (35 §) ja eräiden läheisesti terveydenhoitoon liittyvien tavaroiden ja palvelujen verottomuussäännöksessä (36 §) viitattiin yksityisestä terveydenhuollosta annettuun lakiin. Arvonlisäverolakiin tehtiin 1.7.2024 muutos, jossa nämä viittaukset korvattiin viittauksilla valvontalaissa tarkoitettuun yksityiseen palveluntuottajaan ja tämän antamaan terveyspalveluun.
Verohallinto on 2.4.2025 päivittänyt terveyden- ja sairaanhoidon arvonlisävero-ohjettaan siten, että ohjeessa huomioidaan arvonlisäverolain 35 ja 36 §:issä tapahtuneet viittausmuutokset ja valvontalain mukaiset menettelysäännökset. Ohjeen mukaan vain sellaiset palvelut, joissa sekä palveluntuottaja että palveluyksikkö on rekisteröity Soteri-rekisteriin, voivat olla arvonlisäverottomia (huom. kuitenkin väliaikainen erityissäännös koskien niitä palveluntuottajia, joiden asiakas- ja potilastyöhön osallistuva henkilöstö muodostuu yhdestä henkilöstä). Verohallinto ilmoitti samassa yhteydessä myös, että se valmistelee parhaillaan ohjeen sisältöä koskevaa päivitystä.
Arvonlisäverolain muuttamista koskevassa hallituksen esityksessä on todettu, että verottomuuden soveltamisala säilyisi ennallaan. Lainsäätäjän tarkoituksesta huolimatta vaikuttaa siltä, että Verohallinto on viimeaikaisessa verotuskäytännössään lähtenyt tiukentamaan aiemmin vallinneita tulkintalinjauksia esimerkiksi terveydenhuollon ammattihenkilöiden työvoiman vuokrauksen osalta. Tällä hetkellä hämmennystä herättää muun muassa se, millä edellytyksillä (jos millään) terveydenhuollon ammattihenkilöiden vuokraus voi olla verosta vapautettua. (ks. myös artikkelimme Työvoimanvuokraus terveyden- ja sairaanhoitopalveluissa).
Miten KPMG voi auttaa?
KPMG avustaa ammattitaidolla kaikissa arvonlisäverotusta koskevissa kysymyksissä. KPMG:n kokeneet alv-asiantuntijat osaavat kertoa, miten ja millä perustein Verohallinnon tulkintoja on mahdollista haastaa. Ole yhteydessä lähimpään KPMG-asiantuntijaasi, me kerromme mielellämme lisää.
Matti Lindholm
+358 40 713 3738
Lari Sauranen
+358 44 485 4466
etunimi.sukunimi@kpmg.fi
