Ilmastonmuutoksen siirtymäsuunnitelmasta uutta liiketoimintaa

EU:n vastuullisuusvelvoitteiden ja -sääntelyn sekä sijoittajien kiristyvien ilmastokriteerien myötä vaatimukset yritysten vastuullisuustyölle kasvavat.  Kestävyysraportointidirektiivi (CSRD) velvoittaa yrityksiä raportoimaan siirtymäsuunnitelmansa ilmastopäästöjen vähentämiseksi Pariisin ilmastosopimuksen 1,5 asteen tavoitteen mukaisesti lähelle nettonollaa. Lisäksi yrityksiä velvoitetaan kertomaan, miten suunnitelma rahoitetaan.

Yrityksien on vähintään ilmoitettava, milloin ensimmäinen siirtymäsuunnitelma tullaan laatimaan. Monet yritykset ovat kertoneet jo laatineensa siirtymäsuunnitelman, mutta suunnitelman tulee myös täyttää regulaation vaatimukset. Lisäksi on tärkeää huomioida suunnitelmassa vähähiilisyyden tuomat liiketoimintamahdollisuudet.

Kestävyysraporttien varmentajina olemme saaneet KPMG:llä todeta, että raportoivien yritysten siirtymäsuunnitelmat ovat vielä todella eritasoisia. Myös siirtymäsuunnitelman määritelmä ja sen kuvaamistapa voivat vaihdella suuresti. Eikä ihme, sillä komission tarkemmat yksityiskohtaiset lisäohjeistukset ovat vielä valmisteilla. Kuitenkin monella CSRD:n ensimmäisen aallon raportoijalla on vasta alustava, ylätason siirtymäsuunnitelma.

Yhä useampi yritys on asettanut tieteeseen pohjautuvat, kunnianhimoiset Pariisin ilmastosopimuksen mukaiset päästövähennystavoitteet. Toteutussuunnitelmat ovat kuitenkin usein epäselviä, sillä ne eivät sisällä konkreettisia kuvauksia tulevista päästövähennystoimista ja niiden rahoituksesta. Lisäksi monilta suuriltakin yrityksiltä puuttuu vaatimusten mukainen päästövähennystoimien kvantifioitu vaikuttavuusanalyysi sekä toimien kustannusarvio ja rahoitussuunnitelma. 

CSRD-direktiivi edellyttää vain siirtymäsuunnitelmasta raportointia, mutta EU:n yritysvastuudirektiivi (CSDDD) tulee vaatimaan 1,5 asteen mukaista siirtymäsuunnitelmaa kaikilta suomalaisilta yrityksiltä, joiden liikevaihto ylittää 450 miljoonaa euroa ja joilla on yli 1000 työntekijää. Tämä vaatimus astuu voimaan koosta riippuen joko vuosina 2027, 2028 tai 2029. Siirtymäsuunnitelmaa ei kuitenkaan pitäisi nähdä pelkästään pakollisena vaatimuksena, vaan myös liiketoimintamahdollisuutena uusien tuote- ja palveluinnovaatioiden sekä parempien rahoitusmahdollisuuksien myötä. Hyvin laadittu siirtymäsuunnitelma voi vähentää yrityksiin kohdistuvia ilmastonmuutoksesta johtuvia siirtymäriskejä ja mahdollisesti myös fyysisiä ilmastoriskejä. Puutteet siirtymäsuunnitelmassa ja sen toimeenpanossa voivat taas johtaa kasvaviin riskeihin, mainehaittoihin, regulaatioriskeihin, kasvaviin kustannuksiin sekä  rahoitusmahdollisuuksien vähentymiseen. Myös pienempien yritysten paine laatia kunnianhimoinen siirtymäsuunnitelma ja tieteenmukaiset ilmastotavoitteet kasvaa CSDDD:n myötä, sillä suuremmat yritykset alkavat vaatia näitä arvoketjunsa muilta toimijoilta.

Oikeaoppisen siirtymäsuunnitelman tulisi olla strateginen. Tämä tarkoittaa, että siirtymäsuunnitelma on sisälletty yrityksen liiketoimintastrategiaan, ja että vähähiilisyyden tuomat liiketoimintahyödyt ja kustannukset sekä ilmastonmuutoksen yritykselle aiheuttamat riskit on kartoitettu ja huomioitu. Tämä voi edellyttää muutoksia liiketoimintamallissa, tuotteissa, palveluissa, rahoituksessa sekä taloudellisissa tavoitteissa ja mittareissa. Toisin sanoen, siirtymäsuunnitelman laatiminen ja toteuttaminen ei ole pelkkä raportointivaatimus, vaan se on laaja muutosjohtamisen prosessi, joka vaikuttaa koko liiketoimintaan.

Olemme kehittäneet palvelukokonaisuuden, jonka avulla voimme auttaa yritystäsi laatimaan strategisen siirtymäsuunnitelman vastuullisuuslainsäädännön velvoitteiden mukaisesti. Otamme suunnitelmassa huomioon sekä liiketoimintamahdollisuudet että erilaiset tulevaisuuden skenaariot. Palvelukokonaisuus räätälöidään aina asiakkaan tarpeisiin, yhdistäen ilmastoasiantuntijoidemme ja strategiakonsulttiemme osaamisen. Hyödynnämme siirtymäsuunnitelmatyössä tarvittaessa myös muiden alojen asiantuntijoita, kuten juristeja tai veroasiantuntijoita, sekä KPMG:n laajaa kansainvälistä verkostoa.