Euroopan komission Omnibus-ehdotus

Vastauksena useiden sidosryhmien esiin nostamiin huoliin Euroopan kestävyyssääntelyn monimutkaisuudesta, Euroopan komissio ilmoitti harkitsevansa kestävyysraportointi- ja yritysvastuudirektiivien sekä EU-taksonomian yksinkertaistamista.

Keskustelut yritysten raportointivelvoitteiden vähentämisestä käynnistyivät Italian entisen pääministerin Mario Draghin raportista, joka käsittelee Euroopan kilpailukyvyn tulevaisuutta ja nostaa sääntelyesteet EU:n taloudellisen pysähtyneisyyden merkittäväksi syyksi. Tammikuussa 2025 Saksa ja Ranska edellyttivät kestävyysraportoinnin yksinkertaistamista ja raportointiaikataulun siirtämistä. 

Euroopan komissio julkaisi keskiviikkona 26.2.2025 ns. Omnibus-aloitteen, jonka tavoitteena on keventää yritysten kestävyysraportointia koskevia velvoitteita osana komission laajempaa kilpailukykystrategiaa. Komission ehdotus on vasta ensimmäinen vaihe lainsäädäntöprosessissa. Ehdotetut säädökset toimitetaan seuraavaksi Euroopan parlamentin ja neuvoston käsiteltäväksi ja hyväksyttäväksi. Direktiivimuutokset astuvat voimaan vasta kun lainsäätäjät ovat päässeet yhteisymmärrykseen ehdotusten sisällöstä.  

Suomessa kestävyysraportointia koskeva EU-sääntely on jo saatettu voimaan kansallisessa lainsäädännössä (kirjanpitolaki, osakeyhtiölaki, tilintarkastuslaki) ja näitä lakeja noudatetaan, kunnes eduskunnassa on päätetty niiden mahdollisesta muuttamisesta. Suomen kanta ehdotukseen valmistellaan EU-sääntelyprosessien mukaisesti valtioneuvostossa ja eduskunnassa.

• Kestävyysraportoinnin ja EU-taksonomian raportointivaatimusten käyttöönottoaikataulua pidennettäisiin kahdella vuodella (vuoteen 2028) yrityksille, jotka ovat tällä hetkellä CSRD:n piirissä ja joiden on raportoitava vuosina 2026 (2. aalto) tai 2027 (3.aalto).

• Kestävyysraportointivelvollisten yritysten määrä pienenisi - jatkossa raportointivelvollisia olisivat vain yritykset, joilla on yli 1000 työntekijää ja joiden liikevaihto olisi yli 50 000 000 euroa tai taseen loppusumma yli 25 000 000 euroa.

• Kestävyysraportointia yksinkertaistettaisiin selkeyttämällä ESRS-standardeja, vähentämällä pakollisten datapisteiden määrää, priorisoimalla kvantitatiivista tietoa kvalitatiivisen tiedon sijaan ja eriyttämällä selkeämmin pakolliset ja vapaaehtoiset datapisteet. 

• Yritysvastuudirektiiviin huolellisuusvelvoitteisiin tehtäisiin helpotuksia mm. vastuusäännösten ja alihankintaketjujen velvoitteita keventämällä. Määräaikaa kestävää toimintaa koskevien huolellisuusvelvoitteiden soveltamiselle lykättäisiin yhdellä vuodella (26. heinäkuuta 2028 asti) ja yleisten täytäntöönpano-ohjeiden antamista aikaistettaisiin yhdellä vuodella (heinäkuuhun 2026). 

• Vapaaehtoinen kevennetty raportointistandardi otettaisiin käyttöön pienemmille yrityksille (Voluntary Reporting Standard, VSME). Näin pyrittäisiin varmistamaan, että suurten yritysten kestävyysraportointivaatimukset kohdistuvat niiden arvoketjussa oleviin pienempiin yrityksiin rajallisemmin. 

• EU-taksonomian raportointivelvollisuutta rajoitettaisiin suurimpiin yrityksiin (yritysvastuudirektiivin soveltamisalaa vastaavasti yritykset, joilla on yli 1000 työntekijää ja joiden liikevaihto on yli 450 M€). Käyttöön otettaisiin myös mahdollisuus raportoida toiminnasta, joka on osittain EU:n kestävyysluokitusjärjestelmän mukaista. Lisäksi taksonomiaraportoinnissa otettaisiin käyttöön taloudellisen olennaisuuden kynnysarvo ja raportointilomakkeiden määrää vähennettäisiin noin 70 %. Myös ”ei merkittävää haittaa” -periaatteen kriteerejä yksinkertaistettaisiin.

• Taksonomiaperusteisia tunnuslukuja yksinkertaistettaisiin pankeille. Pankit voisivat jättää vihreän omaisuusarvon osuuden (Green Asset Ratio, GAR) nimittäjästä pois yritykset, jotka eivät sisälly tulevaan CSRD:n soveltamisalaan  

• CBAM-velvotteista vapautettaisiin pienet maahantuojat ottamalla käyttöön uusi vuosittainen CBAM-raja, joka on 50 tonnia maahantuojaa kohden. Tämä poistaisi CBAM-velvoitteet noin 90 % maahantuojista, jotka ovat enimmäkseen pieniä ja keskisuuria yrityksiä, samalla kun velvoitteet kattaisivat yli 99 % päästöistä. Lisäksi CBAM-sääntöjen piiriin jääville yrityksille ehdotetaan helpotuksia raportointivaatimuksiin. 

Tämä on epätäydellinen luettelo Euroopan komission ehdottamista muutoksista, yksityiskohtaisemmat tiedot löydät EU:n Omnibus-tiedotteesta. 

EU:n kestävää kehitystä ja mm. hiilineutraaliutta koskevat tavoitteet ovat edelleen voimassa ja yritysten on tärkeää arvioida kestävyysnäkökohtia ja niiden vaikutuksia yrityksen liiketoimintaan ja strategiaan. Yrityksen strategiaa tukevien kestävyyttä koskevien tavoitteiden asettaminen ja niiden seuranta korostavat myös kestävyysraportointivalmiuksien ja niitä tukevien prosessien kehittämisen tärkeyttä.

Vapaaehtoisen kestävyysraportoinnin ja kevyemmän standardin (VSME) soveltamisen odotetaan jatkossa yleistyvän. Vapaaehtoinen raportointi luo mahdollisuuksia yrityksen liiketoimintaa tukevan ja sidosryhmiä palvelevan raportoinnin kehittämiseen.

Kestävyysraportointivaatimusten yksinkertaistaminen ja selkeyttäminen antaa suurille ensimmäisen aallon kestävyysraportointiyrityksille mahdollisuuksia kehittää raportointia aiempaa paremmin yrityksen toimialaa ja sidosryhmiä palvelevaksi.

Voimme muun muassa tarjota räätälöityjä ratkaisuja kehityskohteiden tunnistamiseksi ja edistämiseksi, auttaa tavoitetasojen määrittämisessä ja tulevaisuuden kestävyystiekarttojen laatisessa. Myös tuki valmistauduttaessa tietojen varmennettavuuteen on osa palveluitamme.

Anu Muurinen

ESG-palvelut

Tomas Otterström

ESG-neuvontapalvelut

Leenakaisa Winberg

CSRD-direktiivin mukainen kestävyysraportoinnin varmennus