Ensimmäiset pohjoismaiset CSRD-raportit julkaistu

Vastuullisuusraportoinnin kentällä tapahtuu nyt merkittäviä muutoksia.  Viime viikkoina yritykset ovat julkaisseet ensimmäisiä Corporate Sustainability Reporting Directive (CSRD) -direktiivin ja kirjanpitolain 7. luvun mukaisia vastuullisuusraporttejaan. Näiden raporttien taustalla on ollut mittava, vuosien valmistelutyö.

Seuraavien vuosien aikana julkaistaviin CSRD-raportteihin tulee vaikuttamaan EU:n komission tuore Omnibus-aloite. Aloitteessa ehdotetaan muun muassa, että raportointivelvollisten yritysten työntekijämäärän alarajaksi asetetaan 1000 henkeä sekä yksinkertaistuksia raportointistandardeihin jo raportoiville yrityksille. Yritykset saavat odottaa päätöksiä ja selkeyttä, kunnes yhteisymmärrys direktiiviin tehtävistä muutoksista löytyy EU:n parlamentin, neuvoston ja komission kesken. Senkin jälkeen muutokset on vielä saatettava kansallisesti voimaan Suomessa ja muissa EU:n jäsenvaltioissa.

KPMG analysoi ensimmäisiä European Sustainability Reporting Standards (ESRS) -standardien mukaisia julkaistuja raportteja. Analyysi koskee ensimmäisten raportoijien joukkoa, eli suuria pörssiyhtiöitä. Vertailuun sisällytettiin kaksikymmentä suomalaista yritystä sekä yrityksiä Norjasta ja Tanskasta. Islantilaiset ja ruotsalaiset yritykset julkaisevat ensimmäiset CSRD-raporttinsa myöhemmin. Verrattuna aiempaan vapaaehtoiseen raportointiin, yritykset perustavat raportointinsa nyt kaksinkertaiseen olennaisuusanalyysiin.

Suomalaisten yritysten keskuudessa yleisimmin raportoidut ESRS-aiheet olivat E1 ilmastonmuutos, S1 oma henkilöstö, S2 arvoketjun työntekijät sekä G1 hallinnointi. Osa suomalaisista yrityksistä jätti kuitenkin siirtymäsäännöksen nojalla raportoimatta työturvallisuus- ja terveysmittareitaan. Suomalaiset yritykset hyödynsivät ESRS:n siirtymäsäännöksiä suhteellisesti enemmän kuin muut pohjoismaiset yritykset. Yli puolet otoksen suomalaisista yrityksistä jätti siirtymäsäännöksen nojalla raportoimatta ilmastonmuutokseen liittyvien siirtymäriskien ja mahdollisuuksien ennakoidut taloudelliset vaikutukset.

 Analyysin tehneet KPMG:n vastuullisuusasiantuntijat Saara Keränen ja Sara Kansi toteavat, että ensimmäisinä raporttinsa julkaisseet suomalaiset yritykset raportoivat keskimäärin hieman vähemmän ESRS-aiheita kuin analysoidut muut pohjoismaiset yritykset. Otoksen muut pohjoismaiset yritykset raportoivat resurssien käytöstä ja kiertotaloudesta useammin kuin suomalaiset yritykset.   

Suomalaisissa yrityksissä eettiset toimintaohjeet (Code of Conduct) toimivat pääasiallisena vastuullista liiketoimintaa ohjaavana politiikkana,  ja ne usein sisältävät myös näkökohdat ihmisoikeuksien ja ympäristön kunnioittamisesta. Muista pohjoismaisista yrityksistä poiketen, suomalaisilla yrityksillä havaittiin jonkin verran vähemmän erillisiä politiikkoja. Muissa pohjoismaissa suurin osa yrityksistä oli luonut omat erilliset politiikkansa koskien ilmastoa ja ympäristöä, monimuotoisuutta ja inklusiivisuutta sekä ihmisoikeuksia.  

KPMG:n kestävyysasiantuntija, Director Jussi Ollila kertoo, että kestävyysraporteissa viitataan ilmastoa koskeviin siirtymäsuunnitelmiin ja due diligence -prosesseihin, mutta usean raportin kohdalla jäi epäselväksi, mitkä todelliset toimet, resurssit ja tulokset ovat olleet.   

KPMG kiinnitti arvioinnissaan huomiota siihen, kuinka laajasti yritykset ovat tunnistaneet arvoketjuunsa liittyviä vaikutuksia, riskejä ja mahdollisuuksia. Arvioinnissa nousi esiin muutamia globaalisti toimivia yrityksiä, jotka olivat tunnistaneet vähemmän vaikutuksia, riskejä ja mahdollisuuksia verrattuna muihin saman kokoluokan globaaleihin yrityksiin. KPMG:n ESG-neuvontapalveluiden johtaja Tomas Otterström arvioi, että useimmat yritykset tulevat tarkistamaan kaksinkertaisen olennaisuusmäärittelynsä jo ennen seuraava raportointikautta.   

Visuaalisesti raportit eivät ennakko-odotusten mukaisesti muistuttaneet toisiaan vaan esimerkiksi otsikoinneissa ja asioiden tiivistämisessä oli käytetty erilaisia esitystapoja.  

Vaikka yritysten lakisääteinen raportointivelvollisuus kevenisikin Omnibus-aloitteen myötä, vastuullisuusraportoinnin tärkeys ei katoa mihinkään. Asiakkaat, rahoittajat ja sijoittajat tulevat jatkossakin edellyttämään yrityksiltä olennaisiin vaikutuksiin, liiketoimintariskeihin ja -mahdollisuuksiin perustuvaa, ajantasaista, vertailukelpoista ja uskottavaa vastuullisuusraportointia. Raportoinnista mahdollisesti vapautuvat resurssit taas tulevat tarpeen ESG:n suorituskykyä parantavien toimenpiteiden toteuttamiseen yrityksissä, lisää Otterström.