Donald Trumpin tullipolitiikka ja EU:n mahdolliset vastatoimet

Donald Trumpin toisen presidenttikautensa alussa Yhdysvallat on jälleen nostamassa tuontitulleja erityisesti teräkselle (25 %) ja alumiinille (25 %), mikä muistuttaa monella tapaa hänen ensimmäisen kautensa aikana käynnistämää kauppasotaa. Myös muita tavaralajeja koskevia tulleja voi olla luvassa.

Trumpin ensimmäisellä kaudella Yhdysvallat asetti tulleja erityisesti Kiinan ja EU:n tuotteille suojellakseen kotimaista teollisuutta ja vähentääkseen tuontiriippuvuutta. Tämä kauppasota, joka koski muun muassa terästä ja alumiinia, aiheutti häiriöitä EU:n taloudessa ja erityisesti Saksan teollisuudessa. EU vastasi Yhdysvaltojen toimiin omilla vastatulleillaan, mutta kauppasota jatkui pitkään ilman merkittäviä ratkaisutoimia.

EU reagoi todennäköisesti tiukasti Yhdysvaltojen tullipäätöksiin. Komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen on ilmoittanut, että EU ryhtyy vastatoimiin, kuten vastatulleihin ja mahdollisiin valituksiin Maailman kauppajärjestössä (WTO). EU voi myös käydä neuvotteluja Yhdysvaltojen kanssa ja pyrkiä estämään tullien kiristymisen. Vastatullit saattaisivat kohdistua muun muassa Yhdysvalloista tuleviin maataloustuotteisiin, viineihin ja tekstiileihin.

Trumpin toisen kauden tullipolitiikka jatkaa hänen ensimmäisellä kaudellaan aloittamaansa kauppasotaa, ja EU joutuu jälleen sopeutumaan tähän haasteeseen. EU:n mahdolliset vastatoimet voivat puolestaan heikentää Yhdysvaltojen kilpailukykyä EU:n markkinoilla. Pitkällä aikavälillä tämä tullipolitiikka voi vaikuttaa haitallisesti EU:n ja Yhdysvaltojen taloudellisiin suhteisiin ja moniin teollisuudenaloihin.