Miten kansainvälisen liikkuvuuden edelläkävijät luovat arvoa organisaatiolle?

Kansainvälinen liikkuvuus on nykyisin yhä monimuotoisempaa 2000-luvun alkupuoleen verrattuna. Perinteisten komennusten lisäksi näemme enemmän pitkittyneitä työmatkoja ja tilanteita, joissa työntekijät työskentelevät useissa maissa matriisiorganisaatioiden myötä. Pandemia toi mukanaan haasteita kansainvälisiin työskentelytilanteisiin ja pysäytti kansainväliset komennukset hetkeksi lähes täysin. Organisaatiot joutuivat sopeutumaan uusiin etä- ja hybridityön malleihin, jotka ovat jääneet osaksi kansanvälistä liikkuvuutta. Lisäksi geopoliittinen epävarmuus ja osaajapula ovat tuoneet uusia haasteita ja vaatimuksia kansainväliseen liikkuvuuteen ja sen parissa työskenteleville.

Miten organisaatiot voivat hallita kansainvälisen liikkuvuuden ohjelmiaan tehokkaasti jatkuvasti muuttuvassa ympäristössä? KPMG:n Spotlight on Global Mobility Pathfinders -raportissa on tunnistettu kansainvälisen liikkuvuuden edelläkävijöitä, jotka ovat onnistuneet rakentamaan kumppaniverkostonsa tiiviiksi liikkuvuuden ekosysteemeiksi ja tuottamaan strategista arvoa organisaatioilleen. Näiden yritysten toimintamallit tarjoavat arvokkaita oppeja kaikille kansainvälisen liikkuvuuden parissa työskenteleville.

Edelläkävijäorganisaatiot ovat ottaneet johtavan roolin kansainvälisen liikkuvuuden kehittämisessä. Ne erottuvat vahvalla visiollaan ja kyvyllään yhdistää ihmiset, prosessit ja teknologiat kokonaisvaltaiseksi ekosysteemiksi. Edelläkävijöitä yhdistäviä ominaispiirteitä ovat muun muassa:

• Kyky sopeutua muuttuvassa ympäristössä
• Empatia ja tuki sisäisiä sidosryhmiä ja työntekijöitä kohtaan
• Kyky hyödyntää dataa ja teknologiaa päätöksenteossa
• Vahva yhteistyö sisäisten ja ulkoisten sidosryhmien kanssa
• Tiimin ja jatkuvan oppimisen priorisointi

Edelläkävijäorganisaatoiden kansainvälisen liikkuvuuden tiimit toimivat strategisina yhteistyökumppaneina sisäisille sidosryhmilleen, tukien näin ollen laajempaa liiketoimintastrategiaa.

Edelläkävijäyrityksiltä saadut opit ovat arvokkaita, sillä kansainvälinen liikkuvuus on jatkuvassa muutoksessa. Perinteisiä käytäntöjä korvataan uusilla ratkaisuilla, kuten etätyöllä ja virtuaalisilla komennuksilla. Dynaaminen toimintaympäristö vaatii kansainvälisestä liikkuvuudesta vastaavilta tiimeiltä nopeaa mukautumista ja kykyä huomioida niin yhteiskunnalliset, taloudelliset kuin ympäristöön liittyvät tekijät.

Kansainvälisestä liikkuvuudesta vastaavat tiimit eivät toimi tyhjiössä – niiden tarkoituksena on tukea yritysten liiketoimintaa. Tiimien tulee tehdä tiivistä yhteistyötä organisaation eri sisäisten sidosryhmien kanssa.

Ensimmäinen askel onnistuneeseen yhteistyöhön on sisäisten sidosryhmien tunnistaminen ja niiden ymmärtäminen: mitkä ovat heidän tarpeensa, ketkä ovat vastuussa päätöksenteosta ja miten eri toimijat kytkeytyvät toisiinsa. Tämä luo perustan selkeille viestintäkanaville ja yhteistyökäytännöille, jotka vahvistavat sidosryhmien sitoutumista ja yhteistyötä.

Kun sidosryhmäverkoston tarpeet ymmärretään ja yhteistyö toimii sujuvasti, kansainvälisen liikkuvuuden tiimit voivat keskittyä tukemaan liikkuvia työntekijöitä ja tarjoamaan liiketoiminnan tarpeisiin räätälöityjä ratkaisuja, yhdistämällä oikean osaamisen oikeisiin tilanteisiin. Tämä mahdollistaa tiimien tuoman lisäarvon osoittamisen koko organisaatiossa.

Jotta kansainvälisestä liikkuvuudesta vastaavat tiimit voivat tuottaa strategista lisäarvoa, niiden on keskityttävä päivittäisten operaatioiden lisäksi selkeästi osoittamaan, miten ne ovat edistäneet organisaation tavoitteiden saavuttamista. Tämä voi tarkoittaa esimerkiksi viestintää eri sidosryhmille säästöjen saavuttamista tai uusien liiketoimintamahdollisuuksien avaamista.

Edelläkävijäyritysten tavoitteena on yhdistää sekä sisäiset että ulkoiset datalähteensä tehokkaamman päätöksenteon tueksi. Tämä myös auttaa kansainvälisen liikkuvuuden tiimejä seuraamaan politiikkojaan ja varmistamaan, että ne vastaavat liiketoiminnan tarpeita, sekä osoittamaan konkreettisesti niiden tuottaman kaupallisen arvon. Datan avulla voidaan esimerkiksi laskea, kuinka paljon aikaa ja rahaa yritys säästää siirrolla verrattuna paikallisten rekrytointipalveluiden käyttöön ja uuden työntekijän perehdyttämiseen. Datan hyödyntäminen luo vahvemman perustan päätöksenteolle ja organisaation sisäiselle yhteistyölle.

Arvon maksimoimiseksi osa yrityksistä on vienyt kansainvälisen liikkuvuuden uudelle tasolle keskittämällä globaalin liikkuvuuden toimintonsa osaamiskeskukseen. Osaamiskeskuksen kautta yritys voi tarjota räätälöityjä ratkaisuja, jotka asettavat työntekijäkokemuksen keskiöön ja samalla parantavat liiketoiminnan tehokkuutta. Nämä keskukset toimivat strategisina kumppaneina liiketoiminnalle ja osoittavat konkreettisesti tuomansa lisäarvon organisaatioilleen.

Kansainvälisten liikkuvuusohjelmien menestys riippuu siitä, kuinka hyvin ne mukautuvat tulevaisuuden vaatimuksiin. Näistä ja monista muista ajankohtaisista aiheista keskustellaan “The Future of Global Mobility: The Impact of Geopolitics on Policies and Processes” -tapahtumassa KPMG-talolla Helsingissä 30. tammikuuta. Tilaisuudessa on vierailevana puhujana Stefano Moritsch, KPMG Internationalin Global Geopolitics Lead, joka on erikoistunut auttamaan yrityksiä navigoimaan nykymaailman monimutkaisissa geopoliittisissa haasteissa. Tapahtumassa keskustellaan myös hyvistä käytännöistä kansainvälisessä liikkuvuudessa, jotka pohjautuvat kansainvälisen liikkuvuuden edelläkävijäorganisaatioiden oppeihin sekä keskustellaan siitä millaisia tapoja, on jäsentää ei-perinteistä globaalia liikkuvuutta.

Ilmoittaudu mukaan tästä – nähdään KPMG-talolla 30. tammikuuta!

Paula Holmström

Head of People Services

+358 40 709 2968

Lotta Miettinen

Manager, People Sevices

+358 50 358 8210

Helin Kontulainen

Assistant Manager, People Services

+358 50 473 5865