KHO 2025:5 - väliyhteisölain taloudellisen toiminnan poikkeus rahastotoimijalle

Korkein hallinto-oikeus antoi 15.1.2025 ennakkopäätöksen KHO:2025:5 väliyhteisölain taloudellisen toiminnan poikkeuksen soveltamisesta tilanteessa, jossa arvioinnin kohteena oli säännelty japanilainen rahasto. Ennakkopäätöksestä ilmenee, että poikkeuksen piiriin kuuluvaa taloudellista toimintaa ei voida rajata vain tarkastelun kohteena olevan yhteisönä pidettävän rahaston omaan toimintaan.

Asiassa kyse oli siitä, voitiinko avoimen ja pörssilistatun trustimuotoisen rahaston katsoa väliyhteisölaissa edellytetyllä tavalla tosiasiallisesti harjoittavan taloudellista toimintaa. Rahasto sijoitti yleisöltä keräämiään varoja sijoittajiensa hyväksi, ja se oli ulkoistanut hallinnointi- ja säilytystoimintonsa Japanin lainsäädännön vaatimalla tavalla. 

Korkein hallinto-oikeus katsoi, että rahaston sijoittajilta kerättyjen varojen hallinnointi- ja sijoitustoiminta oli ATAD 7 artiklan 2 kohdan a alakohdan mukaista merkittävää taloudellista toimintaa. Näin ollen arvioitavaksi tuli, oliko rahastolla asuinvaltiossaan käytettävänään väliyhteisölain 3 §:n 3 momentissa tarkoitetulla tavalla toimintansa harjoittamiseksi tarpeelliset toimitilat, kalusto ja varoja sekä riittävä henkilökunta, joka on toimivaltainen itsenäisesti harjoittamaan rahaston toimintaa, ja tekeekö sanottu henkilökunta itsenäisesti rahaston päivittäistä toimintaa koskevat päätökset.

Tältä osin korkein hallinto-oikeus katsoi, että hallinnoinnin ulkoistamisesta kokonaan samalle lainkäyttöalueelle asettautuneelle ja siellä taloudellista toimintaa harjoittavalle hallinnointiyhtiölle ei seurannut, ettei väliyhteisölaissa tarkoitettua taloudellisen toiminnan poikkeusta voitaisi soveltaa rahastoon. Huomioon otettiin sijoitustoimintaan toimialana liittyvät erityispiirteet ja siten hallinnointiyhtiön substanssi. Näin ollen rahastoa ei tullut pitää väliyhteisönä.

Keskusverolautakunta on vuonna 2024 antamassaan ruotsalaista ja AIFM-sääntelyn piiriin kuuluvaa pääomarahastoa koskevassa ennakkoratkaisussa KVL 2024/35 (ei lainvoim.) katsonut, että taloudellisen toiminnan poikkeuksen piiriin ei voida katsoa sellaista rahastoa, jolla ei ole minkäänlaista fyysistä läsnäoloa kotivaltiossaan. Kyseisessä ennakkoratkaisussa katsottiin, että taloudellisen toiminnan poikkeusta tuli arvioida yksikkötasolla, jolloin rahaston hallinnointiyhtiön substanssia ei voitu ottaa huomioon taloudellisen toiminnan arvioinnissa.

Tuoreesta korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisusta KHO 2025:5 ilmenee kuitenkin, että taloudellisen toiminnan käsitettä ei voida tulkita näin suppeasti, vaan taloudellisen toiminnan poikkeuksen soveltuvuutta on arvioitava tapauskohtaisesti tavalla, jossa myös toimialan erityispiirteet voidaan ottaa huomioon.

Näin ollen keskusverolautakunnan ennakkoratkaisu näyttäytyy ristiriitaiselta suhteessa ennakkopäätökseen, joka ilmentää selkeästi joustavampaa ajattelua rahastotoiminnan osalta ja tuo joustavuutta suomalaisten toimijoiden sijoitustoimintaan.

Ennakkopäätöksen perusteella suomalaisten sijoittajien on aiheellista tarkistaa aikaisempien vuosien verotusta siltä osin, kun verotettavaan tuloon on luettu väliyhteisöiksi katsottujen rahastojen tuloja, ja tutkia muutoksenhakumahdollisuuksia.