Muutokset henkilöverotuksessa vuonna 2025

Eduskunta on hyväksynyt hallituksen vuoden 2025 talousarvion sisältämät lakiehdotukset. Vuoden 2025 talousarvioesityksessä esitettiin useita muutoksia verotukseen, jotka heijastavat talouden toipumista taantumasta. Inflaation hidastumisen ja korkojen laskun odotetaan lisäävän kotitalouksien kulutusta. Vuodesta 2025 alkaen henkilökohtaisten tuloveroilmoitusten määräpäivät ajoittuvat huhtikuulle, aikaistaen ilmoitusten jättöaikaa.

Tässä artikkelissa käymme läpi vuodesta 2025 lähtien sovellettavat henkilöverotuksen muutokset, joiden vaikutukset on hyvä huomioida omassa verotuksessa sekä esimerkiksi palkkahallinnossa.

Ansiotuloveroperusteisiin tehdään vuosittainen indeksitarkistus, jotta verotus ei kiristyisi hintojen tai palkkojen nousun seurauksena. Indeksitarkistus tehdään korottamalla progressiivisen tuloveroasteikon tulorajoja 3,4 prosentilla, mutta vuonna 2025 korotus jätetään tekemättä tuloveroasteikon kahteen ylimpään tuloluokkaan. Tuloveroasteikon toiseksi ylimmän tuloluokan marginaaliveroprosenttia alennetaan 0,25 prosenttiyksiköllä ja ylimmän tuloluokan marginaaliveroprosenttia korotetaan 0,25 prosenttiyksiköllä, osana kokonaisuutta, kun ansiotulovähennys korvataan työtulovähennyksellä. Valtion vuoden 2025 tuloveroasteikon löydät täältä.

Kunnan tuloveroprosenttia vuodelle 2025 kiristävien kuntien määrä jää pienemmäksi kuin vuonna 2024. Vuonna 2025 tulovero nousee 68 kunnassa ja laskee neljässä kunnassa. Manner-Suomen kuntien tuloveroprosentit vaihtelevat 4,7–10,9 prosentin välillä. Verohallinto on julkaissut tarkemmat tiedot ensi vuonna sovellettavista kuntien ja seurakuntien veroprosenteista.

Kuntien verotulojen kasvattamiseksi ja kunnallisverotuksen tehokkuuden parantamiseksi kunnallisverotuksen ansiotulovähennys poistetaan ja korvataan valtion tuloverosta tehtävällä työtulovähennyksen korotuksella. Työtulovähennyksen enimmäismäärä nousee 3 225 euroon aiemmasta 2 140 eurosta. Työtulovähennystä ei myönnetä palkkatulojen ollessa n. 125 200 euroa. 

Indeksitarkistus tehdään progressiivisen tuloasteikon tulorajojen korotuksen lisäksi ottamalla käyttöön työtulovähennyksen lapsikorotus, joka korottaa työtulovähennyksen enimmäismäärää 50 eurolla jokaisesta verovelvollisen huollettavana olevasta alaikäisestä lapsesta. Yksinhuoltajille korotus myönnetään kaksinkertaisena. Lasten lukumäärään perustuvaa enimmäismäärää korotuksessa ei ole. Työtulovähennyksen korottaminen pieni- ja keskituloisille on osa hallitusohjelman mukaista työn verotuksen keventämisohjelmaa.

Myös perusvähennyksen enimmäismäärä korotetaan 3 980 eurosta (2024) 4 115 euroon. Perusvähennys tulee täysimääräisenä myönnettäväksi päivärahatuloa saavalla 4 115 euron vuosituloilla, palkkatuloa saavalla noin 5 400 euron vuosituloilla ja eläketuloa saavalla noin 13 800 euron vuosituloilla.

Työnantajan maksamat työntekijän ja hänen perheensä muutto- ja siihen liittyvät matkustamiskustannukset ovat jatkossa verovapaita aina, kun muutto tapahtuu työpaikan sijainnin vuoksi. Näihin kustannuksiin katsotaan jatkossa sekä työntekijälle että tämän perheenjäsenelle otettu komennusmatkavakuutus.

Työnantaja voi jatkossa myös korvata verovapaasti maksamansa passin, viisumin, työ- tai oleskeluluvan, henkilötunnuksen ja veronumeron hankkimisesta aiheutuneet kustannukset työntekijälle ja tämän perheenjäsenelle. Myös edellä mainittujen lupien ja asiakirjojen hoitamiseksi ulkopuoliselta palveluntarjoajalta ostetut palvelut ovat jatkossa verovapaita. Lisäksi työnantajan tarjoamat kulttuuri-, kieli- ja muut vastaavat valmennukset kuten myös maahanpääsyn, viisumin, työluvan, oleskeluluvan tai työkohteen olosuhteiden edellyttämät rokotukset, lääkkeet ja lääkärintarkastukset katsotaan rajat ylittävissä työtilanteissa verovapaiksi.

On hyvä huomata, että edellä mainittuina valmennuksina ei sen sijaan pidetä avustamista erilaisten henkilökohtaisten asioiden hoitamisessa kuten esimerkiksi pankkitilin avaamisessa, kirjastokortin ja joukkoliikenteen lippujen hankkimisessa taikka asunnon etsimisessä, vaan nämä palveluntarjoajalta ostetut palvelut ovat edelleen veronalaista etua työntekijälle. 

Kotitalousvähennyksen enimmäismäärää alennetaan 2 250 eurosta 1 600 euroon ja kotitalous-, hoiva- ja hoitotyöstä saatu korotettu vähennys poistuu. Muutokset koskevat vuoden 2025 alusta lähtien suoritettavia töitä. Vähennysprosenttia alennetaan työkorvausten kohdalla 40 prosentista 35 prosenttiin ja palkkojen kohdalla 15 prosentista 13 prosenttiin. Vähennyksen omavastuu nousee 100 eurosta 150 euroon. 

Kilometrikorvauksien verovapaat määrät nousevat vuonna 2025, ja esimerkiksi autolla tehdyiltä matkoilta maksettavan kilometrikorvauksen enimmäismäärä nousee 0,57 eurosta 0,59 euroon. Verovapaan ateriakorvauksen määrä on 13,25 euroa aiemman 12,75 euron sijaan. Kotimaan kokopäiväraha nousee 51 eurosta 53 euroon. Myös verovapaita ulkomaan päivärahoja on korotettu.

Verohallinto on vahvistanut vuoden 2025 luontoisetujen arvot päätöksellään. Ravintoedun arvoa nostetaan ruokailukustannusten nousun vuoksi, ja ensi vuonna ravintoedun arvo voi olla enimmillään 13,70 euroa, ja sen on oltava vähintään 8,60 euroa. Ravintoetua voi jatkossakin käyttää ruoan kuljetuskustannuksiin. Asuntoedun osalta on tehty joitakin aluemuutoksia sekä autoedun verotusarvoihin on tehty muutoksia.

Vuodesta 2025 alkaen verokortit tulevat voimaan heti vuoden alussa eli 1.1.2025. Myös verokortin tuloraja on laskettu koko vuoden ajalle eli 12 kuukaudelle.

Palkan- ja eläkkeensaajien tulee täydentää esitäytetyt veroilmoituksensa aiempaa aikaisemmin, ja määräpäivät vuonna 2025 ovat 15.4., 22.4. ja 29.4. Liikkeen- ja ammatinharjoittajien ja maataloudenharjoittajien sekä heidän puolisoidensa määräpäivä on 1.4. ja kiinteistöverotuspäätöksen 15.4. Yritysten veroilmoitusten määräpäivät pysyvät ennallaan. Esitäytetyt veroilmoitukset löytyvät OmaVerosta viimeistään 27.3. ja ne postitetaan niille, jotka eivät käytä sähköistä asiointia. 

Myöhässä maksettavien verojen viivästyskorot nousevat. Tuloveron viivästyskorko nousee 11 prosentista 11,5 prosenttiin ja huojennettu viivästyskorko nousee 6 prosentista 6,5 prosenttiin. Myös veronpalautusten hyvityskorkoa nostetaan 2 prosentista 2,5 prosenttiin.

• Palkansaajan työeläkevakuutusmaksu
  • Alle 53-vuotiaat ja yli 63-vuotiaat: 7,15 %
  • 53–62-vuotiaat: 8,65 %
• Työttömyysvakuutusmaksu
  • Palkansaajamaksu 0,59 %
• Palkansaajan sairausvakuutusmaksu
  • Päivärahamaksu alle 16 862 euroa ansaitsevilla: 0,00 %
  • Päivärahamaksu vähintään 16 862 euroa ansaitsevilla: 0,84 %
  • Sairaanhoitomaksu: 1,06 %

Yhteensä työntekijän maksut keskimäärin (sairausvakuutuksen tulorajan ylittäneet): 9,74 %

• Työnantajan työeläkevakuutusmaksu keskimäärin: 17,38 %
• Työnantajan työttömyysvakuutusmaksu (palkkasummaraja 1 500 euroa, 18–64-vuotiaat)
  • Palkkasummarajaan 2 455 500 euroa: 0,20 %
  • Palkkasumman ylittävästä osasta: 0,80 %
• Työnantajien työttömyysvakuutusmaksuprosentti keskimäärin: 0,61 %
• Työnantajan sairausvakuutusmaksu: 1,87 %
• Ryhmähenkivakuutus keskimäärin: 0,06 %
• Työtapaturma- ja ammattitautivakuutusmaksu (palkkasummaraja 1 500 euroa) keskimäärin: 0,54 %

Seuraamme jatkuvasti verotuksen muutoksia ja autamme mielellämme erilaisissa henkilöverotuksen kysymyksissä.

Ida Ikonen
People Services
+358 40 706 3034

Heidi Viikari
People Services
+358 40 725 0723