Komissio julkaisi paremmin ViDA-nimellä (”VAT in the Digital Age”) tunnetun ehdotuksensa alv-järjestelmän uudistamisesta lähes kaksi vuotta sitten. Kyseessä on eräs suurimmista alv-järjestelmää koskevista uudistuksista vuosikymmeniin, joten ei ole yllättävää, että ehdotuksen käsittely kesti odotettua kauemmin ja alkuperäistä ehdotusta muutettiin useampaan kertaan, jotta ehdotus olisi jokaisen jäsenvaltion hyväksyttävissä.
EU:n talous- ja rahoitusasioiden neuvosto (EcoFin) saavutti 5.11.2024 asiassa poliittisen yksimielisyyden, joten uudistuksen voimaantuloa voidaan pitää hyvin todennäköisenä, vaikka sen voimaan saattaminen edellyttää vielä Euroopan parlamentin myönteistä lausuntoa sekä tarpeellisia lainsäädäntötoimia.
Käytännössä ViDA voidaan jakaa kolmeen pääkategoriaan, joiden keskeinen sisältö on kuvattu alla.
1. Sähköinen laskutus ja digitaalinen raportointi
ViDA:n tuomat merkittävimmät kaikkia toimialoja koskevat muutokset liittyvät EU-laajuisen alv-valvonnan kehittämiseen ja alv-raportoinnin uudistamiseen. Käytännössä tämä tarkoittaa keskeisesti sitä, että sähköinen laskutus ja arvonlisäveron digitaalinen raportointi tulevat pakollisiksi EU-rajat ylittävissä elinkeinonharjoittajien välisissä tietyissä tavara- ja palvelumyynneissä.
Uudistus edellyttää merkittäviä muutoksia yritysten järjestelmiin, sillä yritysten tulee pystyä jatkossa antamaan hyväksyttyä sähköistä laskuformaattia noudattava sähköinen lasku EU-rajan ylittävistä B2B- ja B2G -palvelumyynneistä ja yhteisömyynneistä 10 päivän kuluessa myynnistä tai ennakkomaksun vastaanottamisesta.
Myyjän tulee raportoida myynnit digitaalisesti suoraan veroviranomaisille sähköisen laskun antamisen yhteydessä (poikkeuksena ns. itselaskutus, jossa ostaja laatii laskun myyjän puolesta, jolloin vaaditut tiedot tulee raportoida 5 päivän sisällä laskun antamisesta). Myynnit tulee raportoida lähtökohtaisesti liiketoimikohtaisesti, mutta koontilaskut sallitaan tietyin rajoituksin. Yhteenvetoilmoitusten antamisvelvollisuus poistuu.
Myös ostajan tulee lähtökohtaisesti raportoida vastaavat sähköisen laskun sisältämät tiedot veroviranomaiselle 5 päivän kuluessa laskun vastaanottamisesta. Jäsenvaltiolla on kuitenkin tietyin edellytyksin oikeus vapauttaa ostajat raportointivelvollisuudesta.
On tärkeä huomata, että ViDA-uudistus mahdollistaa edelleen sen, että jäsenvaltio ottaa käyttöön sähköisen laskutuksen ja digitaalisen raportoinnin järjestelmän myös kotimaisiin myynteihin.
ViDA edellyttää ainoastaan, että nämä käyttöönotettavat järjestelmät ovat ViDA-järjestelmän kanssa yhteensopivia 1.7.2030 mennessä (pl. niiden jäsenvaltioiden jo olemassa olevat järjestelmät, jotka ovat olleet käytössä tai hyväksyttyinä 1.1.2024, joiden osalta siirtymäaika ulottuu vuoden 2035 alkuun).
2. Alustatalouden arvonlisäverotus
Toinen ViDA-uudistuksen keskeinen uudistus kohdistuu alustatalouden arvonlisäverotukseen ja uudistuksen tarkoituksena on erityisesti varmistaa se, että myös digitaalisten alustojen ja markkinapaikkojen kautta tapahtuvaan lyhytaikaiseen majoituspalveluiden myyntiin ja henkilökuljetuspalveluiden myyntiin kohdistuu vastaava arvonlisäverorasitus kuin mikä on tilanne vastaavia palveluita myyvien niin sanottujen perinteisten toimijoiden (esim. hotellit, taksiyhtiöt jne.) kohdalla.
Uudistuksen keskeinen sisältö on se, että lähtökohtaisesti 1.7.2028 alkaen digitaalinen alusta tai markkinapaikka on itse arvonlisäverovelvollinen välittämästään lyhytaikaisesta majoituspalvelusta tai henkilökuljetuspalvelusta silloin, kun kyseisen palvelun tosiasiallinen suorittaja ei osoita olevansa alv-velvollinen kyseisestä myynnistä.
Tämä ns. deemed supplier -sääntö varmistaa sen, että myös digitaalisten alustojen ja markkinapaikkojen kautta tapahtuvat palvelumyynnit tulevat arvonlisäverotuksen piiriin silloinkin, kun varsinainen palvelunsuorittaja (esim. yksittäinen kuluttaja) ei ole kyseisestä myynnistä arvonlisäverovelvollinen.
On hyvä huomata, että erityisesti alustatalouden alv-uudistuksen osalta yksimielisyyden löytäminen jäsenvaltioiden välillä osoittautui erityisen haastavaksi, mikä näkyy siinä, että deemed supplier -sääntelyn käyttöönottoon voidaan soveltaa pidempää siirtymäaikaa ja tietyin edellytyksin jäsenvaltio voi myös rajoittaa sen käyttöönottamista.
Useimmista ViDA-uudistukseen alun perin kaavailluista alustojen kautta tapahtuvaa tavarakauppaa koskevista arvonlisäverouudistuksista luovuttiin.
3. Arvonlisäveron erityisjärjestelmä ja muut alv-rekisteröintejä koskevat muutokset
Nykyisin EU:hun sijoittautuneilla elinkeinonharjoittajilla on mahdollisuus käyttää ns. arvonlisäveron erityisjärjestelmää (One Shop Stop, OSS) tiettyihin EU-rajat ylittäviin tavara- ja palvelumyynteihin. Erityisjärjestelmän kautta elinkeinonharjoittaja voi täyttää sijoittautumisjäsenvaltionsa ulkopuoliset alv-velvollisuudet (rekisteröinti sekä arvonlisäveron tilitys) asioimalla vain sijoittautumisvaltionsa veroviranomaisten kanssa, mikä on huomattava helpotus järjestelmää soveltaville yrityksille.
ViDA-uudistus laajentaa arvonlisäveron erityisjärjestelmän soveltamisalaa huomattavasti 1.7.2028 alkaen. Jatkossa erityisjärjestelmää voi käyttää koskemaan myös muita kuin nykyiseen soveltamisalaan kuuluvia rajat ylittäviä B2C-myyntejä sekä tiettyjä maan sisäisiä tavara- ja palvelumyyntejä.
Uudistuksen myötä yrityksille tulee tietyin edellytyksin myös mahdollisuus raportoida omien tavaroiden siirrot eri jäsenvaltioiden välillä erityisjärjestelmän piirissä, jolloin omien tavaroiden yhteisösiirrot eivät enää aiheuta erillistä alv-rekisteröintivelvollisuutta tavaroiden saapumisvaltiossa. Tämän myötä nykyinen call off -varastosääntely muuttuu tarpeettomaksi ja poistuu.
Uudistuksen myötä käännetty verovelvollisuus tulee laajasti käyttöön myös maan sisäisissä yritysten välisissä tavara- ja palvelumyynneissä silloin, kun myyjänä on ulkomaalainen yhtiö, joka ei ole sijoittunut eikä alv-rekisteröitynyt kyseiseen maahan, ja ostaja on alv-rekisterissä ko. maassa. Tämä uudistus käytännössä vähentää huomattavasti niitä tilanteita, joissa ulkomaalaiselle yhtiölle syntyy alv-rekisteröintivelvollisuus paikallisista B2B-myynneistä.
Voimaantulo
Sähköistä laskutusta ja digitaalista raportointia koskevien uudistusten on tarkoitus tulla voimaan 1.7.2030.
Alustatalouden arvonlisäverotusta ja arvonlisäveron erityisjärjestelmää koskevien uudistusten on tarkoitus tulla pääsääntöisesti voimaan 1.7.2028, mutta uudistukseen sisältyy myös osia, jotka tulevat voimaan tätä ajankohtaa aiemmin tai myöhemmin.
KPMG:n näkemys ja vaikutukset yrityksille
ViDA-uudistusta voidaan erityisesti sähköisen laskutuksen ja digitaalisen raportoinnin osalta sanoa merkittävimmäksi arvonlisäverojärjestelmän uudistukseksi vuosikymmeniin. Siihen nähden komission esitys saavutti jäsenvaltioiden yhteisymmärryksen yllättävänkin muuttumattomana – toki komission esitystä oli ehditty odottaa jo vuosia.
Sähköistä laskutusta ja digitaalista raportointia koskeva muutos on ViDA-esityksen keskeisin ja yritysten kannalta haastavin. Käytännössä yritysten tulee ajatella ja rakentaa uudestaan sekä osto- että myyntireskontrajärjelmänsä ja -prosessinsa, jotta yritykset pystyvät noudattamaan säädettyjä määräaikoja myyntilaskujen tuottamisessa ja datan raportoinnissa. Ostodatan raportointivelvollisuuden seurauksena - ellei tästä vaatimuksesta kansallisesti luovuta - uudistus ulottuu käytännössä myös miltei kaikkiin vain verotonta toimintaa harjoittaviin tai vain kotimaan kauppaa harjoittaviin yrityksiin.
Uudistuksen myötä vähintäänkin kaikkien rajat ylittävää yritysten välistä EU-kauppaa harjoittavien yritysten tulee ottaa käyttöön rakenteiseen muotoon perustuva sähköinen laskutus.
Niillä konserneilla ja yrityksillä, jotka toimivat sellaisissa jäsenvaltioissa, jotka ovat ehtineet jo ottaa käyttöön tai hyväksyttää omat pakolliset sähköiset laskutus- ja raportointijärjestelmänsä, tai ovat tällaiset ottamassa käyttöön ennen ViDA:n voimaantuloa, tulee olemaan erityiset haasteensa seuraavan 10 vuoden aikana. Tänä ajanjaksona eri EU-maissa on olemassa useita erilaisia sähköisen laskutuksen ja raportoinnin järjestelmiä.
Sähköisen laskutuksen ja digitaalisen raportoinnin käyttöönotto tulee vaatimaan yrityksiltä merkittäviä investointeja.
Kuitenkin uudistus voidaan nähdä oivallisena mahdollisuutena samalla kehittää ja tehostaa omia laskutus- ja muita prosesseja, ja näin tehostaa kassavirtaa sekä digitalisoida ja automatisoida yrityksen alv-raportointi- ja muita toimintoja.
Muut ViDA:n sisältävät uudistukset, jotka laajentavat arvonlisäveron erityisjärjestelmän käyttöalaa ja vähentävät alv-rekisteröinnin muihin EU-maihin synnyttäviä tilanteita, ovat onnistuneita ja vähentävät yritysten hallinnollisia kustannuksia oman sijoittautumisvaltion ulkopuolella.
Avustamme mielellämme kaikissa VAT in the Digital Age -uudistukseen liittyvissä kysymyksissä ja asioissa.
Tietoa ViDA:sta englanniksi (KPMG Meijburg): Political agreement reached on the EU’s VAT in the Digital Age Proposal | Meijburg & Co Tax & Legal
Lassi Ahopelto
Head of Indirect Tax
KPMG Suomi
Marko Ojala
Tax & Legal Partner
KPMG Suomi