Korkein hallinto-oikeus ei myöntänyt Veronsaajien oikeudenvalvontayksikölle valituslupaa hallinto-oikeuden päätöksestä, jossa luxemburgilainen SCS-muotoinen rahasto rinnastettiin suomalaiseen verovapaaseen sopimusperusteiseen erikoissijoitusrahastoon EU-oikeuden nojalla. Hallinto-oikeuden päätöksellä voi olla vaikutuksia vastaavanlaisten ja muiden ulkomaisten yhtymien kautta tehtyjen sijoitusten verotuskohteluun Suomessa.

Tausta

Tapauksessa oli kysymys luxemburgilaisen SCS-muotoisen (Société en Commandite Simple) rahaston varojenjaon verokohtelusta sijoittajana olevan suomalaisen luonnollisen henkilön (äänettömän yhtiömiehen) tuloverotuksessa.

Tarkemmin tapauksessa oli kysymys siitä, oliko rahasto tuloverolain näkökulmasta elinkeinoyhtymä, jolloin suomalaista sijoittajaa verotettiin osuudestaan ulkomaisen yhtymän tuloon vuosittain, vai yhteisö, joka rinnastui tuloverolaissa verosta vapautettuun suomalaiseen sopimusperusteiseen erikoissijoitusrahastoon. Jälkimmäisessä tulkinnassa suomalaista henkilöä verotettaisiin vasta varsinaisen varojenjaon yhteydessä.

Tällä oli merkitystä tapauksessa myös siksi, että yhteisö -tulkinnassa varojenjako oli mahdollista nähdä myös osittain sijoittajan tekemän lainan pääomanpalautuksena, jolloin varojenjako ei ollut henkilölle täysimääräisesti veronalaista pääomatuloa. 

Rahastolla oli vastuunalainen yhtiömies sekä äänettömiä yhtiömiehiä, jotka toimivat rahaston sijoittajina. Rahasto oli ns. AIF-rahasto, johon sovellettiin Luxemburgin ns. SIF-erityissääntelyä. Rahastolla oli 37 sijoittajaa.

Hallinto-oikeuden päätös

Hallinto-oikeus katsoi, että rahastoa oli sen kommandiittiyhtiöön viittaavista piirteistä huolimatta pidettävä läheisemmin tuloverolain yhteisön määritelmän piiriin kuuluvaan ja verosta vapautettuun erikoissijoitusrahastoon rinnasteisena.

Hallinto-oikeus perusteli päätöstään unionin tuomioistuimen oikeuskäytännöllä sekä erityisesti rahaston sijoittajien lukumäärällä, sijoitustoiminnan laadulla ja AIF-statuksella. Näin ollen vasta rahaston varojenjako oli veronalaista pääomatuloa suomalaiselle henkilölle, ja vasta lainapääoman ylittäviltä osin.

Päätöksen vaikutukset

Hallinto-oikeuden päätös on merkittävä siksi, että päätöksen perusteella ulkomainen yhtymä voi rinnastua suomalaiseen verovapaaseen sijoitusrahastoon, joka on tuloverolain näkökulmasta yhteisö.

Hallinto-oikeuden päätös on merkittävä myös siksi, että oikeudelliselta muodoltaan samanlaiset ulkomaiset rahastot voivat saada olosuhteista riippuen erilaisen tuloverolain mukaisen luonnehdinnan. Tätä kuvastaa se, että Keskusverolautakunnan ennakkoratkaisussa 57/2017 (lainvoim.) luxemburgilaista SCS-rahastoa pidettiin tuloverolain näkökulmasta elinkeinoyhtymänä, joka ei ollut rinnasteinen suomalaisiin verovapaisiin sijoitusrahastoihin.

Edelleen hallinto-oikeuden päätös on merkittävä siksi, koska päätöksessä suomalaiset ja ulkomaiset yhtymämuotoiset vaihtoehtorahastot näyttävät saavan erilaisen verokohtelun. Tämä johtuu siitä, että suomalaisia erikoissijoitusrahastoja ei ole mahdollista perustaa yhtymämuodossa, vaan ainoastaan sopimusjärjestelyllä. Suomalainen yhtymämuotoinen rahasto ei siis voi olla tuloverosta erikseen vapautettu toimija.

Päätöksellä voi olla seuraavia vaikutuksia:

  • SCS-rahasto ja muu kotivaltiossaan yhtymäksi katsottava toimija voi rinnastua Suomen tuloverotuksessa yhteisöön ja sen vuoksi verosta erikseen vapautettuun sijoitusrahastoon. Tällä voi olla merkitystä varojenjaon verotuksessa ja mahdollisesti rahastoon Suomesta kertyvän tulon verotuksessa.
  • Suomalaisen sijoittajan ei välttämättä ole perusteltua käsitellä SCS-rahaston kautta tehtyä sijoitusta veronalaisena yhtymätulo-osuutena. Tällöin SCS-rahastoon liittyvä tulo on veronalaista tuloa lähtökohtaisesti vasta silloin, kun rahasto jakaa sijoittajalle voittoa. Sama tulkintamahdollisuus voi liittyä myös muihin ulkomaisiin yhtymiin.
  • Suomalaisen sijoittajan on mahdollisesti syytä arvioida ulkomaisiin yhtymiin tehtyjen sijoitusten oikea verotuskäsittelyä uudelleen. Arvioinnissa voi olla aiheellista ottaa huomioon myös väliyhteisöjä ja hybridiyksikköjä koskeva erityissääntely.