ARA ja STEA -tukia voidaan periä takaisin, ellei avustuspäätöksen ehtoja noudateta

Julkisuudessa on käsitelty erinäisiä rahoituksen ja tukien takaisinperintätapauksia, joissa rikosoikeudelliselta termistöltä ei ole säästytty. Helsingin käräjäoikeuden törkeimmissä tapauksissa syyttäjä on esittänyt yli kuuden vuoden vankeusrangaistusta ja tunnustuksen perusteella on langetettu yli neljän vuoden vankeusrangaistus sekä yli 30 miljoonan euron vahingonkorvausvastuu.

Takaisinperintä käynnistyy yleensä niin, että ARA tai STEA pyytää rahoituksen saajalta selvitystä rahoitus- ja avustusehtojen noudattamisesta. Varsin tavanomaista näyttäisi olevan, että riippumatta siitä, miten avustuksensaaja on varmistanut toimivansa rahoitukseen liittyvien ehtojen mukaisesti ja dokumentoivansa varojen käytön, esittää rahoittajataho alustavassa tarkastuskertomuksessaan takaisinperintää. 

Compliance eli norminmukainen toiminta ja toiminnan johtamisen velvoitteet perustuvat johdettavan yhteisön hallintoa määrääviin lakeihin. Säätiö-, osakeyhtiö- ja osuuskuntalait sisältävät olennaisesti samankaltaiset vastuu- ja todistustaakkasäännökset. Yhteisön johdon on kyettävä osoittamaan toimineensa asianmukaista huolellisuutta noudattaen ollakseen vastuusta vapaa vahingon sattuessa – siis kyettävä osoittamaan, ettei perustetta henkilökohtaiselle korvausvelvollisuudelle ole. Käytännössä tämä asianmukaisen huolellisuuden osoittamistaakka tarkoittaa, että huolellisuus toiminnassa tulee kyetä osoittamaan dokumentoidusti. Ajallisesti saatuun rahoitukseen liittyvä johdon valvontavelvollisuuden osoittamistarve toteutuu useita vuosia tuen nostosta. Tarkastusprosessi kestää usein muutaman vuoden ja asiaa voidaan tarkastella 8–15 vuotta tapahtumahetken jälkeen. Koska hallinnolle asetettavat vaatimukset ovat ajan kuluessa usein kiristyneet, voi seurauksena pahimmillaan olla, että toiminnan hetkellä dokumentoitu asianmukainen huolellisuus ei riitä asianmukaisen huolellisuuden osoittamiseen tutkinnan tai tuomion antamisen ajankohtana. Huolellisuutta tai huolellisuusvelvoitteen konkreettisesti aiheuttanutta tilannetta ei usein ole dokumentoitu ja tämän vuoksi tapahtumia arvioidaan tarkasteluhetkellä voimassa olevan normiston mukaan. Toiminnan hetkellä noudatettu asianmukainen huolellisuus voi siis johtaa konkreettiseen vastuuriskiin.

Alustavassa tarkastuskertomuksessa tukea saaneen yhteisön edellytetään myös osoittavan aukottomasti, että tuki on käytetty yksinomaan määrätarkoitukseen, siihen oikeutetuille edunsaajille, ja että tukea ei ole annettu siirtohinnoittelun tai yhteishankintojen kautta samaan intressipiiriin kuuluville tahoille, vaikka nämä olisivat verotuksessa yleishyödyllisiä yhteisöjä. Jos tätä näyttöä ei kyetä esittämään, seuraamukset ovat melko dramaattisia tukea saaneille yhteisöille, niiden johdolle ja lähipiirille. 

• Opetushallitus haki 2000-luvun alussa maksettuja kymmenien miljoonien koulutustukia takaisin aikuiskoulutuskeskuksilta, minkä seurauksena luottamushenkilöitä tuomittiin vankeusrangaistuksiin ja yksi suurimmista aikuiskoulutuskeskuksista hakeutui konkurssiin. Merkittävä osa vahingonkorvausvaatimuksista yhtiöiden johtoa vastaan kuitenkin hylättiin vuosia kestäneiden oikeudenkäyntien jälkeen.
• Yleishyödyllinen yhteisö, jonka tytäryhteisö harjoittaa ARA-tuettua toimintaa: takaisinperintä alustavassa tarkastuskertomuksessa oli yli 8 M€, konsultaation ja rekonstruktion jälkeen 0,6 M€.
  
• Kaupallisen yhtiön ARA-toimintaa harjoittava tytäryhtiö: emoyhtiö harjoittaa kiinteistökehitystä ja vuokraustoimintaa, ARA-yhteisö ARA-tuettua asuntojen hallinnointia. Hallinnon ja kiinteistökehityksen veloitukset ovat kaupalliselle ja ARA-toiminnolle samat ja perustuvat loogisiin kustannusajureihin, jotka ovat kaupallisessa toiminnassa havaittu käyviksi. ARA-toiminnossa noudatettava sääntely kuitenkin aiheuttaa ”ylimääräisen” tarkastelun tarpeen. Alustavassa tarkastuskertomuksessa esitettiin yli 6 M€ takaisinperintää. Konsultaation ja rekonstruktion jälkeen takaisinperinnästä on 0,5 M€ ylittävin osin luovuttu edellyttäen kilpailutuksen osoittavan toteutuneen kustannustason vastanneen olleen enintään käypä markkinahinta. 

ARA-tukien ja takaisinperinnän osalta olemme selvittäneet asiakkaidemme toiminnassa useita tilanteita, joissa toiminnassa noudatettu hallinnon rakenne on vain välillisesti tukenut ARA-ehtojen noudattamista. Kun valvonnassa noudatettavat normitulkinnat ovat tiukemmat kuin toiminnan aikana noudatetut normit, asiakas altistuu moitteelle, vaikka toiminnan kokonaistarkastelussa ei havaittu huomautettavaa. Olemme esimerkiksi laatineet omakustannusperiaatteen noudattamista osoittavia laskelmia ja selvittäneet yleishyödyllisen toiminnan kulurakenteen kilpailukykyisyyttä tilanteissa, joissa palveluja on hankittu lähipiiriltä. Yhdistyksiin ja säätiöihin perehtyneet asiantuntijamme osaavat monipuolisen kokemuksen ja laaja-alaisen osaamisen perusteella nähdä kokonaisuuden ja arvioida tarvittavat toimenpiteet.