Euroopan unionin whistleblowing, eli ilmoittajansuojeludirektiivi, otettiin käyttöön vuonna 2019. Kansallinen laki tuli voimaan tämän vuoden alussa. Lain tarkoituksena on varmistaa, että henkilöt, jotka työnsä yhteydessä havaitsevat tai epäilevät väärinkäytöksiä, voivat ilmoittaa asiasta turvallisen kanavan kautta. Lailla kielletään ilmoittajaan kohdistuvat vastatoimet ja taataan riittävä oikeussuoja hyvässä uskossa tehdyille ilmoituksille.
Antti Aalto:
“Euroopan unionin kehittämä direktiivi eroaa alkuperäisestä Yhdysvalloissa kehitetystä whistleblowing-mallista, joka perustui pitkälti ilmoittajan saamaan taloudelliseen hyötyyn.
Euroopan unionin direktiivin tavoitteena on tarjota vahva hallinnollinen suoja ilmoittajille ja varmistaa, että kuka tahansa uskaltaa tuoda epäilyn esiin.
Transparency Internationalin arvion mukaan eurooppalainen järjestelmä on onnistunut tarjoamaan ilmoittajille hyvän suojan ja takaamaan johdolle lain vaatimien velvollisuuksien toteuttamisen.
Käytännössä ilmoituskanaviin kohdistuu tiukkoja vaatimuksia; niiden tulee olla sekä teknisesti luotettavia että suojella niiden kautta kulkevaa sisältöä. Suojausvelvoite on samalla tasolla kuin esimerkiksi pankkisalaisuus.
Me tarjoamme asiakkaillemme niin kutsutun avaimet käteen -ratkaisun, joka säästää asiakkaan resursseja. Ulkoistettu palvelu huolehtii lain asettamien vaatimusten toteuttamisesta ja tarjoaa päätöksentekijöille mielenrauhaa.
Organisaation johdolla on vastuu arvioida kaikki ilmoituskanavaan lähetetyt raportit ja puuttua niissä ilmoitettuihin seikkoihin harkintansa mukaan. Ilmoituskanavan suojausvelvoitteen myötä ilmoittajien on ollut aiempaa turvallisempaa jakaa sensitiivistä informaatiota ilman pelkoa vastatoimista. Samalla voidaan huomioida GDPR ja yksityisyyden suojaan liittyvien lakien toteutuminen asianmukaisella tavalla.
Toisinaan asiakkaillamme on ollut ongelmia esimerkiksi julkisuuskuvansa kanssa, mikä on oikeastaan johtunut organisaation sisäisistä ristiriidoista. Ilmoituskanavan luonnin myötä palaute on saatu kanavoitua oikein, se on tavoittanut viipymättä yrityksen johdon ja siihen on reagoitu lain edellyttämällä tavalla. Samalla yrityksen julkisuuskuva on parantunut.
Parantunut sisäinen viestintä mahdollistaa aikaisen reagoinnin ja mahdollisiin harmia aiheuttaviin toimiin puuttumisen. Voidaan puhua jopa viestinnän vallankumouksesta.
Järjestelmän luomisen hallinnollinen raskaus maksaa kyllä itsensä takaisin monellakin tavalla ja toimiva whistleblower-järjestelmä on organisaation paras auditointityökalu. Muihin suojausjärjestelmiin verrattuna ilmoittajien suojausjärjestelmä on myös uniikki ja tehokas.
Hallintojärjestelmän asianmukaisuus kertoo suoraan johdon vastuullisuudesta – omalla työllämme takaamme, että yrityksen päättäjät voivat nukkua yönsä rauhassa tietäen, että heidän lakiperusteiset velvollisuutensa huomioidaan välittömästi ja niihin puututaan normaalin liiketoiminnan puitteissa.”