Välipääomarahoitus, yhtiökäytännön uutuudet ja yhtiöoikeus

Välipääomarahoitusvälineiden taloudelliset ja hallinnolliset oikeudet muotoillaan tyypillisesti – sanottakoon vaikkapa – perinteisen pankkirahoituksen ja aidon osakeomistuksen väliin.

Pääomalaina on yhtiöoikeudellinen, osakeyhtiölaissa määritelty vieraan pääoman ehtoinen rahoitusväline, joka aikoinaan syrjäytti yhtiökäytännössä sopimusoikeudellisen vakautetun lainan. Kirjanpitolakiin lisättiin 1.1.2016 alkaen myös oman pääoman ehtoisen pääomalainan käsite. Oman pääoman ehtoisuus linkitettiin kansainvälisiin tilinpäätösstandardeihin siten, että rahoitusvälineen ehtojen on täytettävä IAS-asetuksen edellytykset omaan pääomaan luettavilta arvopapereilta.

Uusia välipääomarahoitusvälineitä syntyy yhtiökäytännössä jatkuvasti. 

Osakeyhtiössä voi olla kahdenlaista ”korvamerkittyä” omaa pääomaa, josta vain jälkimmäisessä on kyse ehdollisesta SVOP-sijoituksesta:

1)     Oy:n tilinpäätöksessä olevan oman pääoman ”korvamerkitseminen” - tyypillisesti vanhoille osakkaille, riippumatta siitä, onko Oy:öön tehty pääomasijoituksia vai ei,

2)     SVOP-sijoituksen tekeminen Oy:öön edellytyksin, että sijoitus palautetaan taholle, joka pääomasijoituksen on tehnyt.

Osakeyhtiölaissa ei ole määritelty ehdollista SVOP-sijoitusta, mutta se alkaa olla suomalaisessa yhtiökäytännössä jo melko vakiintunut rahoitusväline. Ilmiötä sivuaa esimerkiksi KHO 2016:104, jossa asiaa arvioitiin lahjaverotuksen kannalta. Ehdollisesta SVOP-sijoituksesta onkin kertynyt paljon verotuskäytäntöä. Yhtiöoikeudellisesti ehdollisen SVOP-sijoituksen tehnyttä osakasta turvaa tyypillisesti kaikkia osakkaita sitova osakassopimus, jossa asianomaisen sijoituksen määrä sitoudutaan palauttamaan maksajalleen. Ruotsin ehdollista pääomasijoitusta kutsutaan vakiintuneesti villkorat aktieägartillskott  -nimellä, ja asianomaista rahoitusvälinettä koskee kattava verotus- ja oikeuskäytäntö.

SAFE-rahoitusvälineen nimi on lyhennelmä sanoista ”Simple Agreement for Future Equity”. Kirjanpitolautakunta otti lausunnossaan 2032/2022 kantaa siihen, voidaanko tämänkaltainen USA:sta lähtöinen rahoitusväline käsitellä oman pääoman ehtoisena rahoitusvälineenä vai onko kyse velasta:

”Kyse on vakioidusta sijoitusvälineestä. Sen piirteitä muun ohella ovat, että sillä ei ole määräaikaa, siinä ei ole vakuutta, sille ei makseta korkoa, siinä ei ole velkapääomaa eikä sen lopullista arvoa ole määritelty, mutta sen vaikutus yhtiön alkuperäisten osakkaiden omistuksen diluutioon eli omistuksen laimentumiseen on määritelty. Se konvertoituu automaattisesti osakkeiksi (Equity Financing) taikka se purkautuu tietyissä tilanteissa käteiseksi (Liquidity Event). Tilanne, jossa laina erääntyy maksettavaksi, on esimerkiksi yhtiön koko osakekannan myynti (a Change of Control).

Lainan etusijaisuus on kaikkien muiden lainojen jälkeen.

Laina on yleistyvä sijoitusmuoto start up -yritysten alkuvaiheen rahoituksessa. Vakiomuotoinen sopimuspohja on lyhyt. Sen käytön etuna on, että se on hallinnollisesti sekä yritykselle että sijoittajalle kevyt sijoitusmuoto, jossa vältetään yrityksen tarkka arvonmääritys, due diligence ja lakimiespalvelujen kulut.”

Kirjanpitolautakunta katsoi SAFE-rahoitusvälineen olevan muuta kuin pääomalainaehtoista velkaa: 

"Laina voi kovenanttiensa perusteella erääntyä maksettavaksi tietyissä tilanteissa riippumatta siitä, toteutuvatko edellisessä virkkeessä kuvatut vaatimukset vapaan oman pääoman riittävyydestä. Siten se on olennaisesti erilainen rahoitusväline kuin pääomalaina yhtiön vakuudettomien velkojien suojan kannalta.

Lautakunta katsoo, ettei ole riittäviä kirjanpidollisia perusteita lainan sisällyttämiselle omana erillisenä eränään Åääomalainat-nimikkeeseen (OYL 12:2.4 §) tai muulle merkitsemiselle oman pääoman luonteisena tilinpäätökseen. Koska lainan ottamisessa ei ole kyse sijoituksesta sijoitetun vapaan oman pääoman rahastoon (OYL 8:2 §), ei lainaa voida lautakunnan käsityksen mukaan lukea kirjanpidossa omaan pääomaan tälläkään perusteella.”

Ehdollisen SVOP-sijoituksen tekevän tahon on ymmärrettävä, että tehdyn sopimuksen takaisinmaksuedellytykset määrittyvät osakeyhtiölain vähimmäispakottavien oman pääoman palautusta koskeviin säännösten perusteella riippumatta osakkaiden välisen sopimuksen sisällöstä asianomaista sijoitusta koskien.

SAFE-tyyppisestä rahoitusvälineestä pyydettyä lausuntoa voi verrata keskusteluun, jota käytiin niin sanotuista hybridilainoista, kun kirjanpitolakiin lisättiin säännös oman pääoman ehtoisesta pääomalainasta. Tällöin nousi yhtiökäytännössä seuraava kysymys: Täyttävätkö kansainvälisen tilinpäätöskäytännön mukaiset sopimusoikeudelliset, oman pääoman ehtoiset rahoitusvälineet Suomen kirjanpitolakia soveltavassa yhtiössä omaan pääomaan kirjaamisen edellytykset? Näin ei katsottu olevan.

Osakeyhtiölaki määrittää yhtiöoikeudelliset vakioehtoiset vähimmäisedellytykset oman pääoman ehtoiselle välipääomarahoitukselle sekä pääomalainaehtoiselle rahoitukselle. Osakeyhtiölaissa määritetään sijoituksen takaisinmaksu-, korko- tai hyvitys- sekä vakuusehdot myös kolmansien tahojen hyväksi. Yhtiöoikeus tuokin osapuolten sopimussuhteisiin sellaista pakottavuutta, joka estää sopimusoikeudellisten rahoitusvälineiden käsittelyn omana pääomana tai pääomalainana  – vaikka ne tosiasiallisesti olisivat yhtä takasijaisia tai jopa osakeyhtiölain tunnistamia rahoitusvälineitä takasijaisempia.  

Eri asia on  – kuten kirjanpitolautakuntakin lausui – että eri viranomaiset voivat arvioida rahoitusvälineen luonnetta yhtiöoikeudellisesta käsittelystä itsenäisesti.