Tämä kirjoitus on ensimmäinen osa kolmiosaista juttusarjaa, jossa käsittelemme KPMG:n Global Assignment Policies & Practices Survey -tutkimuksen tuloksia liittyen ulkomaankomennusten linjauksiin ja käytäntöihin yrityksissä. Tutkimuksen tulokset perustuvat lähes 400 global mobility -ammattilaisen vastauksiin eri toimialojen yrityksistä 25 eri maassa. Tässä kirjoituksessa paneudumme kansainvälisen liikkuvuuden trendeihin.
Joustavuutta liikkuvuuteen
Yritykset ovat jatkaneet pandemiasta alkunsa saanutta työskentelytapojen kehittämistä entistä monimuotoisempaan suuntaan. Useat työntekijät haluavat yhä työskennellä ainakin osan ajasta etänä, mikä näkyy yritysten arjessa. Monissa yrityksissä on käytössä joustavat työskentelymallit, joihin voi kuulua työskentelyä pääsääntöisesti toimistolla, kokoaikaista etätyöskentelyä tai näiden välimuotoja. Tärkeintä on se, miten työtä tehdään – ei missä. Tämä näkyy myös kansainvälisissä liikkuvuudessa sekä komennuksissa.
Vuoden 2022 aikana työntekijöiden liikkuvuudessa havaittiin kasvua. Tutkimuksen vastausten perusteella pitkäaikaisten kansainvälisten komennusten arvioidaan vähenevän ja korvaantuvan lyhyemmillä komennuksilla sekä pysyvillä siirroilla maasta toiseen. Liikkuvuudessa tullaan lisäksi yhdistämään kotimaisia ja kansainvälisiä komennuksia sekä erilaisia hybridi- ja etätyömalleja. Suurin osa tutkimukseen osallistuneista organisaatioista ilmoitti suosivansa liikkuvuuskäytänteissään mallia, jossa osa työntekijälle tarjottavista eduista on valmiiksi määriteltyjä ja osa on työntekijän valittavissa. Käytäntöjen joustavuus luo työntekijöille mahdollisuuden valita itselleen sopivat asettautumistuet sekä komennukseen liittyvät korvaukset ja palvelut. Henkilökohtaisiin tarpeisiin soveltuvien korvaus- ja etupakettien tarjoaminen parantaa näin työntekijäkokemusta.
Joustavat työskentelytavat ja liikkuvuuskäytänteet voivat tuoda ketteryyttä työskentelyyn, mutta samalla erilaisista vaihtoehtoisista järjestelyistä aiheutuu myös kuluja ja lisätöitä henkilöstöhallinnolle. Asiantuntijamme arvioivat, että organisaatiot tulevat jatkossakin keskittymään liikkuvuuden operationaalisiin ja hallinnollisiin puoliin, kuten yritysten ja henkilöiden verovelvoitteisiin sekä palkanlaskentaan, palkkojen raportointiin ja työntekijöiden palkitsemiseen.
Kytketään yhteen kansanvälinen liikkuvuus, talent management ja business
Organisaatioiden arvioidaan ottavan määrätietoisempia lähestymistapoja osaajien liikkuvuuteen vahvistamalla yhteyttä yrityksen johdon ja liikkuvuustoimintojen välillä. Yhä harvempi näkee kansainvälisen liikkuvuuden-funktion erillisenä ja eristettynä osana. 71 prosenttia tutkimukseen osallistuneista ilmoitti liiketoiminnan ja osaamisen kehittämisen kansainvälisten komennustensa päätavoitteeksi.
Yritykset haluavat muun muassa houkutella parhaita osaajia, täyttää tarvittavan osaamisen puutteita sekä tarjota innovatiivisia mahdollisuuksia kehittää työntekijöitään ja pitää heidät palveluksessaan. Tässä mielessä on järkevää ja luonnollista yhdistää työntekijöiden liikkuvuus sekä osaaminen.
Monimuotoisuus, tasa-arvo, osallisuus ja ESG osana liikkuvuutta
Monet kansainväliset yritykset pyrkivät myös parantamaan työntekijöiden monimuotoisuutta, tasapuolisuutta ja osallisuutta. Monimuotoisuuden etsiminen ja arvostaminen auttaa varmistamaan, että työntekijöiden osaamista hyödynnetään monipuolisesti.
Kansainvälisen liikkuvuuden osalta tiimien odotetaan omaksuvan ESG-asioihin eli ympäristöön, yhteiskuntavastuuseen ja hyvään hallintotapaan liittyvät tavoitteet ja käytännöt. Tässä voi olla kyse siitä, minkälaisia etupaketteja tarjotaan ja miten nämä tukevat yrityksen ESG-strategiaa, esimerkiksi vähentämällä mannerten välisten konttien siirtoa muuttojen yhteydessä. Toisaalta DEI-aspektit näkyvät yhä enemmän esimerkiksi siinä, miten helpotetaan työssäkäyvän puolison siirtymistä kohdemaahan – pyritään siis tukemaan myös perheiden siirtymistä eikä ainoastaan yksittäisen työntekijän siirtymistä.
Kun ESG-asioihin keskittyminen voimistuu tulevina vuosina, kansainvälisen liikkuvuuden tiimien tulisi yhteensovittaa ohjelmansa ja toimintamallinsa aiempaa kestävämmiksi ja vastuullisemmiksi.
Komennusten järjestämistä helpottavat ratkaisut
Nopeasti toimivat organisaatiot tyypillisesti ulkoistavat monimutkaiset liiketoimet, kuten henkilöiden tuloverotukseen liittyvät asiat. Tutkimuksen mukaan tuloverotus, maahanmuuttosäännösten noudattaminen sekä logistisista asioista huolehtiminen aiheuttavat eniten haasteita organisaatioille. Organisaatiot pyrkivät myös pyrkivät ulkoistamaan edellä mainittuja toimintoja, mikä mahdollistaa muihin tärkeisiin tekijöihin kuten hyvän työntekijäkokemuksen tarjoamiseen ja henkilöstön suunnitteluun keskittymisen.
Prosesseja helpottavat teknologiset ratkaisut ovat myös herättäneet kiinnostusta liikkuvuuden asiantuntijoissa. Vastausten perusteella organisaatiot ovat erityisesti kiinnostuneita esimerkiksi komennusten kustannusennusteiden tuottamiseen sekä komennuksia ja siirtoja tukevien dokumenttien luomiseen liittyvistä ratkaisuista. Lisäksi organisaatiot etsivät erilaisia liikkuvuutta helpottavia teknologiaratkaisuja, joita myös työntekijät voisivat käyttää verkossa.
Tulevissa juttusarjan osissa tulemme keskittymään enemmän teknologiaan ja automatisaation sekä muihin keinoihin, joilla prosesseja pyritään virtaviivaistamaan.
Ota yhteyttä
Paula Holmström
Tax & Legal Partner
+358 40 709 2968
etunimi.sukunimi@kpmg.fi
Henna Ollila
Tax Advisor
+358449609699
etunimi.sukunimi@kpmg.fi
