Uusi verovuosi ja henkilöverotuksen muutokset 2023

Vuoden 2023 talousarvioesityksen verotuksellisena painopisteenä näyttäytyy pitkään suunnitteilla ollut Suomen hyvinvointialueiden perustaminen ja niiden rahoitus. Tämän lisäksi uudistuksissa on pyritty huomioimaan maailmanpolitiikan muutoksista johtuneita seurauksia.

Olemme koonneet tähän artikkeliin keskeisimmät vuoden 2023 alussa voimaan astuvat verotuksen muutokset, jotka koskettavat palkka- ja henkilöstöhallinnon parissa työskenteleviä ja muita henkilöverotuksen ystäviä. 

Vuoden 2023 alusta toteutettavassa sosiaali- ja terveydenhuollon ja pelastustoimen uudistuksessa kyseisten toimialojen rahoitusvastuut siirtyvät kunnilta valtiolle – tämä tarkoittaa luonnollisesti sitä, että valtion menot lisääntyvät merkittävästi. Tätä epäkohtaa paikataan valtion tuloverotuksen nostamisella, kun taas verotus kuntatasolla pienenee. Manner-Suomen kuntien tuloveroprosentteja leikataankin 12,64 prosenttiyksiköllä.

Valtionverotuksessa sovelletaan edelleen progressiivista ansiotulon veroasteikkoa. Tuloveroasteikossa on huomioitu kunnallisverotuksen alentuminen, eli käytännössä ansiotuloista aletaan maksaa valtionveroa aikaisempaa alemmalla tasolla – tämän vuoksi yhä useampi maksaa jatkossa valtion tuloveroa. Valtion tuloveroasteikkoon tälle vuodelle voit tutustua täältä.

Manner-Suomen kuntien tuloveroprosentit vaihtelevat 4,36–10,86 prosentin välillä. Verohallinto on julkaissut tarkemmat tiedot kuntien ja seurakuntien veroprosenteista.

Perinteisesti ansiotulo- ja perusvähennys on tehty vain kunnallisverotuksessa verotettavasta tulosta. Sote-uudistuksen yhteydessä on kuitenkin säädetty, että veropohjat yhdistetään siten, että molemmat vähennykset myönnetään samoin perustein ja samansuuruisina valtionverotuksessa ja kunnallisverotuksessa.

Edellä aikaisemmin kuvaillun mukaisesti yhä suurempi osa verovelvollisista tulee olemaan valtionverotuksen piirissä, mutta koska tarkoituksena ei ole kiristää verotusta yleisellä tasolla, tuodaan aikaisemmin vain kunnallisverotuksessa olleet vähennykset osaksi valtionverotusta.

Näillä toimilla on tarkoitus ehkäistä ansiotulojen verotuksen kiristymistä verovelvollisen näkökulmasta. Perusvähennyksen enimmäismäärä korotetaan ja se on ensi vuonna 3 870 euroa. Ansiotulovähennyksen määrään ei tule muutoksia. Myöskään vähennysten rakenteeseen ei tule muutoksia. 

Työtulovähennyksen enimmäismäärä korottuu 2 030 euroon. Vähennyksen määrä korottuu ikäperusteisesti kolmessa portaassa (60 vuotta, 62 vuotta ja 65 vuotta). Tämän tarkoituksena on sekä työurien pidentäminen että jo eläkkeelle siirtyneiden kannustaminen tilapäis- ja tai osa-aikatyöhön.

Muilta osin työtulovähennys määräytyy samalla tavalla 60 vuotta täyttäneillä kuin nuoremmillakin.

Verovuodelle 2022 tehtiin alun perin tilapäinen korotus matkakuluvähennyksen enimmäismäärään ja oman auton käytön ja käyttöetuauton perusteella myönnettävän kilometrikohtaisen vähennyksen määrään perustuen polttoaineiden hintojen voimakkaaseen nousuun.

Samaa korotusta jatketaan vuodelle 2023, vähennyksen enimmäismäärä on 8 400 euroa ja kilometrikohtainen vähennys (mikäli myönnetään oman auton käytön mukaisesti) on 0,30 euroa kilometriltä. Käyttöetuauton oman käytön mukainen vähennys on 0,24 euroa kilometriltä.

Kotitalousvähennykseen tuodaan alkuvuodelle 2023 kohonneisiin sähkökustannuksiin liittyvä uudistus. Hyväksytyn uudistuksen myötä verotuksessa voi saada erityistä sähkövähennystä, mikäli vakituisen asunnon sähkölaskut ovat poikkeuksellisen suuret.

Vähennykseen oikeuttava ajankohta on 1.1.2023 – 30.4.2023 ja vähennyksen perusteeseen luetaan sähköenergian arvonlisäverollinen hinta sekä sähköenergian perusmaksu – eli sähkönsiirto ei ole vähennyskelpoista.

Sähkövähennys on 60 % kuluista, jotka ylittävät 2 000 euroa (ajanjaksolla 1.1.2023 – 30.4.2023), mutta vähennys on kuitenkin enintään 2 400 euroa yhtä vakituista asuntoa kohden. Jos henkilöllä on samanaikaisesti käytössä useampi vakituinen asunto, vähennys myönnetään vain yhdestä – vapaa-ajan asuntoon kyseistä vähennystä ei voi tehdä.

Sähkövähennys ja muut kotitalousvähennykset jakavat yhteisen omavastuun 100 euroa, mutta vähennyksillä on eri laskentaperusteet ja niistä myönnetään vähennykset erikseen.

Asuntolainan korkovähennys poistuu voimassa olevan lainsäädännön mukaisesti vuonna 2023. Muutosta perustellaan sillä, että vähennys suosii omistusasumista verrattuna vuokra-asumiseen. Tämän vuoksi on katsottu, että verotuskohtelun yhtenäistämiseksi vähennysoikeutta on laskettu asteittain, siten että vähennysoikeus poistuu vuonna 2023.

On huomioitavaa, että vähennysoikeuden rajaaminen on tapahtunut ajanjaksoilla, jolloin korkotaso on yleisestikin ollut alhainen. Mikäli korot jatkavat nousemistaan, voi vähennysoikeuden palauttamisen tarkastelulle olla uusia perusteita.

Kilometrikorvauksiin tulee korotuksia muun muassa polttoaineiden hintojen nousun vuoksi. Verovapaa kilometrikorvaus on 0,53 euroa kilometriltä vuonna 2023.

Kotimaan päiväraha nousee ruokailun hintojen kehityksen vuoksi. Vuoden 2023 verovapaa kotimaan päiväraha on 48 euroa, kun taas osapäiväraha on 22 euroa. Ulkomaan päivärahoihin on tullut myös korotuksia.

Ruokailun hintojen kehityksen vuoksi työntekijöiden ruokailukustannuksia tuetaan myös ravintoetuarvon nostamisella. Vuonna 2023 muun kuin sopimusruokailuun liittyvän ruokailulipukkeen nimellisarvo voi olla enimmillään 12,70 euroa ja vastaavasti vähintään 8 euroa. Ravintoetua voi edelleen käyttää myös ruoan kuljetuskustannuksiin. 

Autoetujen osalta vapaan autoedun kaavamaiset raha-arvot nousevat 2 sentillä/kilometri polttoaineen hinnan nousun perusteella. Tämän lisäksi autoedun laskennassa huomioon otettavaa auton lisävarusteiden hankintahinnan raja-arvoa on korotettu 1 200 euroon. 

Kansainvälisen henkilöverotuksen näkökulmasta molemmat hallituksen aikaisemmin esittämät uudistukset koskien taloudellista työnantajaa sekä arvonnousuveroa jätettiin käsittelemättä tänä vuonna. Ratkaisu on yllättävä, sillä lakialoitteista on ollut pitkään keskustelua sekä niihin on jouduttu varautumaan laajasti sekä yksityisellä- että julkisella sektorilla.

Palkansaajan työeläkevakuutusmaksu

• Alle 53-vuotiaat ja yli 63-vuotiaat: 7,15 %
• 53–62-vuotiaat: 8,65 %

Työttömyysvakuutusmaksu

• Palkansaajamaksu 1,50 %

Palkansaajan sairausvakuutusmaksu

• Päivärahamaksu alle 15 703 euroa ansaitsevilla: 0,00 %
• Päivärahamaksu vähintään 15 703 euroa ansaitsevilla: 1,36 %
• Sairaanhoitomaksu: 0,60 %

Yhteensä työntekijän maksut keskimäärin (sairausvakuutuksen tulorajan ylittäneet): 10,91 %

• Työnantajan työeläkevakuutusmaksu keskimäärin: 17,39 %
• Työnantajan työttömyysvakuutusmaksu (palkkasummaraja 1 400 euroa, 18–64-vuotiaat)
  • Palkkasummarajaan 2 251 500 euroa: 0,52 %
  • Palkkasumman ylittävästä osasta: 2,06 %
• Työnantajien työttömyysvakuutusmaksuprosentti keskimäärin: 1,54 %
• Työnantajan sairausvakuutusmaksu: 1,53 %
• Ryhmähenkivakuutus keskimäärin: 0,06 %
• Työtapaturma- ja ammattitautivakuutusmaksu (palkkasummaraja 1 400 euroa) vaihtelee välillä: 0,05 % - 5,0 %

Seuraamme jatkuvasti verotuksen muutoksia ja autamme mielellämme erilaisissa henkilöverotuksen kysymyksissä.

Ida Ikonen
Tax & Legal, People Services
+358 40 706 3034

Marika Kaitamaa
Tax & Legal, People Services
+358 40 911 2643