Sosiaalisesta luototuksesta hyvinvointialueiden sosiaalihuollon lakisääteinen palvelu

Lain on tarkoitus tulla voimaan 1.8.2023.

Lain on tarkoitus tulla voimaan 1.8.2023.

Tähän mennessä sosiaalinen luototus on ollut kuntien vapaaehtoinen tehtävä. Hallitus esittää, että sosiaalisesta luototuksesta tulee ensi vuonna hyvinvointialueilla järjestettävä lakisääteinen sosiaalihuollon palvelu. Lakiuudistuksen tavoitteena on vahvistaa sosiaalihuollon keinoja ylivelkaantumisen ja taloudellisen syrjäytymisen ehkäisemiseksi kaikilla hyvinvointialueilla. Lain on tarkoitus tulla voimaan 1.8.2023. Näin ollen tehtävä on alkuvuodesta 2023 hyvinvointialueille vielä vapaaehtoinen.

Uudistuksen tavoitteet

Sosiaalisen luototuksen on tarkoitus säilyä jatkossakin sosiaalihuollon palveluna ja sosiaalityön työvälineenä syrjäytymisen ja ylivelkaantumisen ehkäisemiseksi. Nykytilanteen sijaan tavoitteena on, että ensi vuodesta lähtien sosiaalisen luototuksen palvelua järjestetään kaikilla hyvinvointialueilla sosiaalihuollossa lakisääteisenä tehtävänä.  Hallituksen esitykseen on sisällytetty uutena myös säännökset sosiaalisen luototuksen vapaakuukausista ja maksuvapautuksista tiettyjen lakisääteisten edellytysten täyttyessä. Lisäksi taloudellisesta ohjauksesta ja neuvonnasta säänneltäisiin nykyistä tarkemmin. 

Valmistelut on syytä aloittaa hyvissä ajoin

Hallituksen esityksessä ehdotettujen muutosten mukaan sosiaalisessa luototuksessa olisi kyse määrärahasidonnaisesta palvelusta, jolloin hyvinvointialueet tarjoaisivat palvelua alueella esiintyvän tarpeen mukaisesti määrärahansa puitteissa. Hyvinvointialueiden tulisi valtionavustushaussa pystyä arvioimaan, millainen luottopääoma luototukseen tarvitaan, vaikka alueella ei olisi entuudestaan lainkaan sosiaalista luototusta myöntäviä kuntia. Hyvinvointialueiden tuleekin hyvissä ajoin selvittää ja arvioida alueensa sosiaalisen luototuksen laajuutta ja sisältöä.

Hyvinvointialueiden tulee myös määritellä sosiaalisen luototuksen myöntämisen perusteet lain mukaisesti. Sosiaalisen luototuksen perusteita määriteltäessä on huomioitava sosiaalista luototusta koskevan sääntelyn lisäksi muu määrittelyä ohjaava lainsäädäntö, kuten sosiaalihuoltolaki sekä hallinto-oikeudelliset periaatteet, kuten yhdenvertaisuus. Lisäksi huomioitavaksi tulee sosiaalisen luototuksen myöntämiseen liittyvät yleiset perusteet sen suhteen, millaisiin tarkoituksiin palvelua myönnetään ja mikä on sosiaalisen luototuksen suhde muihin velkajärjestelyä tarjoaviin palveluihin. Tämä edellyttää myös ammattilaisten käytänteiden ja menettelyiden uudelleen organisointia ja järjestäytymistä, erityisesti niillä hyvinvointialueilla, joiden alueella ei ole entuudestaan sosiaalista luototusta myöntäviä kuntia.  

Miten KPMG voi auttaa?

Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämiseen perehtyneet asiantuntijamme tukevat hyvinvointialueita lakisääteisten tehtävien ja talouden järjestämisessä.  Asiantuntijoidemme laaja toimialatuntemus ja vankka ammatillinen osaaminen takaavat kokonaisvaltaista neuvonantoa huomioiden niin juridiset kuin taloudelliset ja toiminnalliset reunaehdot juuri teille sopivan ratkaisun löytämiseksi.  

Ota yhteyttä, niin keskustellaan lisää!

Miina Arajärvi
P. 050 463 0079

Nina Lyly
P.  ​050 467 9741

Toni Haapala
P. 040 552 6412

Sposti: etunimi.sukunimi@kpmg.fi