Kansalaiset kaipaavat selkeyttä puolesta-asiointiin

Päättäessäni vastikään huhtikuussa 2015 alkaneen toimeksiantoni Suomi.fi-valtuuksien parissa, jäin pohtimaan mitä kaikkea tulimmekaan tämän aika pitkän projektin (tai sarjan projekteja) aikana saavuttaneeksi. Palvelun kehitystyö alkoi käytännössä nollasta osana Kansallista palveluarkkitehtuuri -ohjelmaa, jonka tavoitteena on ollut luoda Suomeen yhteen toimiva digitaalisten palvelujen infrastruktuuri. 

Suomi.fi-valtuudet on tätä nykyä yhteiskunnan kannalta kriittinen ja kansainvälisestikin uniikki digitaalisen infrastruktuurin palvelu, joka mahdollistaa jopa viisi miljoonaa asiointia toisen henkilön tai organisaation puolesta kuukausittain.

Palveluun keskeisenä osana kuuluvassa valtuusrekisterissä on tällä hetkellä yli 40 miljoonaa voimassa olevaa sähköistä valtuutta, joilla kansalaiset ja organisaatiot ovat valtuuttaneet henkilön tai yrityksen asioimaan puolestaan valitsemissaan asioissa. Palvelua hyödyntää jo yli 250 julkista ja yksityistä asiointipalvelua, esimerkiksi Verohallinnon OmaVero, Kelan Omakanta ja kaikki Suomen apteekit.

Palvelun rinnalle kehitettiin myös uusi viranomaispalvelu, jonka kautta organisaatiot, jotka eivät voi valtuuttaa omatoimisesti ja kansalaiset, joilla ei ole digitaitoja tai -välineitä voivat saada valtuudet voimaan virkailija-avusteisesti. Tätä kirjoittaessa viranomaispalvelun kautta on käsitelty jo yli 100 000 organisaatioiden ja kansalaisten valtuushakemusta.

Luvut kuulostavat vaikuttavilta ja kaikesta tästä voi toki olla ylpeä, mutta tuliko kaikki valmiiksi? No, valitettavasti ei ihan. Puolesta-asiointiin tarjolla olevat vaihtoehdot ovat vieläkin aika kirjavia, erityisesti yksittäisen asiointiapua tarvitsevien kansalaisten ja heidän läheistensä näkökulmasta.

Erilaisia puolesta-asiointitapoja on edelleen lukuisia, eikä niitä ole koottu minnekään yhteen. Kokonaiskuvan muodostaminen erilaisista paperisista ja sähköisistä puolesta-asiointitavoista on vähintäänkin haasteellista jopa ammattilaisille.

”Luvallisia” tapoja on ainakin:

• DVV:n tuottama Suomi.fi-valtuudet, erityisesti sähköiseen puolesta-asiointiin,
• DVV:n markkinoima edunvalvontavaltuutus,
• edunvalvontamääräyksen mahdollistama puolesta-asiointioikeus edunvalvojille (tämä on siis eri asia kuin edunvalvontavaltuutus),
• paperiset yleisvaltakirjat,
• organisaatio-/asiointipalvelukohtaiset sähköiset valtakirjat tai tulostettavat valtakirjapohjat (esimerkiksi monissa terveydenhuollon järjestelmissä, kuten Apotti/Maisassa on käytössä omat sähköiset valtuudet, jotka eivät siis ole Suomi.fi-valtuuksia)

Luvattomia tapoja on lisäksi toisen henkilön salasanojen ja/tai tunnistusvälineiden (pankkitunnukset) luvaton käyttö.

Hajaantuneesta tilanteesta johtuen kansalainen joutuu tällä hetkellä selvittämään jokaisesta paikasta aina yksitellen ja erikseen, miten puolesta-asiointi onnistuu juuri siellä, vai onnistuuko ollenkaan. Kaikkialla ei puolesta-asiointia ole välttämättä vielä edes mahdollistettu.

Erilaisiin puolesta-asiointitapoihin liittyy myös paljon epätietoisuutta ja suoranaisia vääriä käsityksiä. Edes viranomaiset eivät välttämättä osaa neuvoa aina oikein, sillä varsinkaan Suomi.fi-valtuuksien tunnettuus ei sittenkään ole vielä kovin kattavaa esimerkiksi hyvinvointialueilla tai finanssialalla. Saman kuuloisten termien erottaminen on kansalaisille vaikeaa; edunvalvonta, edunvalvontavaltuutus ja Suomi.fi-valtuutus kuulostavat identtisiltä asioilta. Ohjeistus ja viestintä aiheesta on poikkeuksellisen hankalaa. 

Puolesta-asioinnin kokonaisuus Suomessa ei kuulu kenellekään taholle yksin, mikä osaltaan selittää sitä, miksi myöskään kansalaisen näkökulmasta kattavaa tietoa eri mahdollisuuksista ei ole tarjolla. DVV kyllä neuvoo ja tiedottaa omista ratkaisuistaan, mutta ei sielläkään välttämättä osata auttaa kansalaista tämän kaikkien puolesta-asiointitarpeiden kanssa, esimerkiksi pankeissa, teleoperaattoreilla tai hyvinvointialueiden palveluissa.

Mieleeni tulevat ainakin seuraavat mahdollisuudet:

• Julkishallinnon ja etenkin yksityisen sektorin palveluiden tulisi alkaa hyödyntää Suomi.fi-valtuuksia nykyistä enemmän. Kansalaisen näkökulmasta on kiistaton etu, että on yksi tuttu ja turvallinen keskitetty puolesta-asiointiratkaisu, jonka kautta annetut valtuudet toimivat mahdollisimman monessa paikassa.
• Kansalaisia kannustetaan aktiivisesti teettämään edunvalvontavaltuutuksia kaiken varalta, jotta puolesta-asiointi olisi omille läheisille mahdollisimman vaivatonta sitten joskus tulevaisuudessa.
• Digineuvojien, asiakaspalvelijoiden ja vastaavien toimijoiden tulisi kerryttää omaa osaamistaan puolesta-asiointiratkaisuihin liittyen (esimerkiksi mikä on edunvalvontavaltuutuksen ja edunvalvonnan ero, mihin ne auttavat, missä Suomi.fi-valtuudet toimivat ja miten eri tavoin niitä voi läheisilleen antaa jne.), jotta he osaavat antaa paikkaansa pitävää tukea meidän ikääntyvälle ja monimuotoistuvalle väestölle

Ja tietysti myös kaino toive valtiovallalle, että Suomi.fi-valtuuksien (tai muidenkaan Suomi.fi -palveluiden) kehittämistä ei kaikessa säästämisinnossa lopettaisi ihan tykkänään. Ihan samaan tapaan kuin Suomen fyysinen infrastruktuurikin, myös digitaalinen infrastruktuuri kaipaa jatkuvaa ylläpitoa ja yli hallituskausien katsovaa kehittämistä. Olisi kansalaisten ja veronmaksajien kannalta iso vahinko hukata tehdyt satsaukset ja tulevaisuudessa vielä odottava potentiaali.

Kirjoittaja toimii konsulttina KPMG Oy Ab:lla. Hänellä on yli 25 vuoden kokemus erilaisista tietohallinnon ja digitalisaation kehittämistehtävistä sekä konsultti- että asiakasorganisaatiossa. Viime vuosina kirjoittaja on toiminut keskeisessä roolissa Suomi.fi –palveluiden kehittämissä ja niihin liitännäisissä kehittämishankkeissa.