Yrittämisen esteistä yrittämisen kannusteisiin

Perinteisesti yrittäjyys on ollut Suomessa moniin muihin Euroopan maihin verrattuna alhaisempaa. Uusien yritysten perustamistiheydessä on tapahtunut hidasta kasvua, ollen silti verrokkimaita alemmalla tasolla. 

Pelkäämmekö riskejä, kaipaammeko säännöllisen palkkatulon tuomaa turvaa vai koetaanko yrittämisen aloittaminen liian vaikeana? Vastaus lienee kyllä – sekä yksittäisiin väittämiin että jokaiseen yhdessä. 

Yrittäminen itsessään tuskin on Suomessa vaikeampaa kuin muualla. Tutkimusten (mm. osana valtioneuvoston selvitys- ja tutkimussuunnitelman toimeenpanoa julkaistun Vauhtia yritysten perustamisaktiivisuuteen ja kasvuun, 2023) mukaan Suomessa on onnistuttu suhteellisen hyvin poistamaan yrittäjyyden esteitä. Tästä huolimatta yrittäjyyden kannusteiden katsotaan jääneen riittämättömiksi.

Viime aikoina nuorten keskuudessa on havaittu lisääntyvää kiinnostusta yrittäjyyttä kohtaan ja nuoret ryhtyvätkin ikäisiään vanhempia useammin yrittäjiksi. Toisin kuin aiemmin, nuoria ei kiinnosta pelkästään yrittämisen mahdollisesti mukanaan tuoma vaurastuminen vaan myös yrittäjyyden mahdollistama itsenäisyys, vapaus ja työn tekeminen itselleen. 

Lieneekö muutoksen taustalla sosiaaliseen mediaan linkittyvät yrittäjyyden muodot ja mahdollisuudet? Uudenlaiset esimerkkiyrittäjät – bloggaajat, tubettajat ja muut vaikuttajat antavat ehkä nuorille houkuttelevampia roolimalleja yrittäjyyteen. Myös alustatalouden ilmiöillä lienee kasvavaa merkitystä, esimerkiksi peli- ja ohjelmistoalalla. Ehkä myös kulttuurissa voi nähdä pehmeiden arvojen nousua, itsensä toteuttamisen suurempaa arvostusta ja moninaisempien ura- ja elämänpolkujen hyväksymistä. 

Yrittäjyyteen suhtaudutaan muutenkin nykyään aiempaa myönteisemmin, osin Suomessakin vallinneen startup-buumin myötä. Useat kaupungit ovatkin panostaneet startup-yritysten tukemiseen eri tavoin. Maria 01 Helsingissä ja Platform 6 Tampereella ovat tästä mainioita esimerkkejä. Slush puolestaan herättää merkittävää kiinnostusta myös maamme rajojen ulkopuolella ja toiminee inspiraation lähteenä yrittäjille ja yrittäjyydestä kiinnostuneille.

Monilla aloilla kehityksen voidaan ajatella pienentäneen yrittäjyyden kustannuksia ja alentaneen pääomakynnystä. Laitteet, koneet, ohjelmistot – oikeastaan (lähes) kaiken saa hankittua palveluna. Esimerkiksi ohjelmistojen osalta paljon on saatavilla verkosta myös maksutta. 

Byrokratialta ei silti ole pelastusta. Yrittäjyyteen liittyy monia viranomaisvelvoitteita, jotka eivät kaikesta kehityksestä huolimatta ole aivan yhden oven avauksella hallittavissa. Vai ovatko?   

Nykyään yrittämistä on mahdollista toteuttaa monin eri tavoin, itselleen parhaiten sopivalla tavalla. Yrittäjyyteen ei ole pakko sukeltaa täysipäiväisesti, sitä voi esimerkiksi kokeilla ryhtymällä kevytyrittäjäksi sivutoimisesti oman työn, opiskelun tai eläkkeen ohella. Yrittäjyyttä tukevia työkaluja on nykyään hyvin saatavilla (esimerkiksi ukko.fi tai OP kevytyrittäjä-palvelu). 

Byrokratialta voi siis välttyä, mutta kaikella on hintansa. Tällaisten palveluiden maksut syövät yrittäjyyden taloudellista hyötyä ja jos yrittäjällä ei ole y-tunnusta, ei hän pääse hyötymään sen tuomista muista mahdollisuuksista, kuten starttirahasta tai yrittäjävähennyksestä. 

Petteri Orpon hallituksen tavoitteena on yrittäjämyönteinen Suomi. Hallitus aikoo kohdentaa kasvua tukevia palveluita ja yritysneuvontaa myös yksinyrittäjille, mikroyrittäjille ja aloittaville yrittäjille. Hallituksen toimenpiteisiin sisältyy myös muissa maissa käyttöön otettujen yrittäjyyttä edistävien mallien soveltuvuuden selvittäminen. Yhtenä esimerkkinä malleista hallitusohjelmassa mainitaan Viron yrittäjätili.

WitMillin ja KPMG:n toteuttamassa selvityksessä Viron havaittiin olevan selkeästi Suomea edellä yrittäjyyden edistämisessä. Virossa yritystoiminnan aloittaminen ja liiketoiminnan hoitaminen onnistuu sähköisen kansalaisuuden avulla mistä tahansa maasta. 

Kuvaavaa on, että yrityksen perustamisen maailmanennätys rikottiin vuonna 2022 Virossa ajalla 15 minuuttia ja 33 sekuntia. Virossa on myös yrittäjyyttä edistäviä proaktiivisia palveluita. Tällaisia ovat esimerkiksi yrityksen perustamisen palvelut, jotka ovat jo saatavilla yrittäjäportaalissa tapahtumalogiikkapohjaisena ratkaisuna. Yrityksen perustamisen palvelu yhdistää yritysrekisteröinnin, ALV-numeron hakemisen ja työntekijöiden rekisteröinnin ja nopeuttaa siten perustamisprosessia.

Niin, ja sitten se verotus. Viro sijoittuu verotuksellaan kansainvälisessä vertailussa ensimmäiselle sijalle (International Tax Competitiveness Index 2022). Yritysten näkökulmasta vahvuutena on ensinnäkin yhteisöveromenettely, jossa 20 % yhteisötuloveroa maksetaan vain nostetuista voitoista. 

Niin, vain nostetuista voitoista. Yrittäjän näkökulmasta tämä antaa arvokkaan mahdollisuuden tasata hyvien ja huonojen vuosien välistä eroa. Jokainen yrittäjähän tietää, että aina koittaa myös huono vuosi. Kun yritykseen jäävän tulon verotusta lykätään hyvänä vuonna, tulos jää käytettäväksi kasvuun, investointeihin ja työllistämiseen huonompien vuosien koittaessa. Näin huonosta vuodesta voidaan saada hiukan parempi ja ainakin voidaan välttyä konkurssilta.

Tasaveromalli ja 20 % veroaste ansiotuloissa kannustavat korkeapalkkaisten huippuosaajien sijoittumiseen Viroon. Myös optioiden veromenettely tukee palkintaa erityisesti startup-yrityksissä, joissa kassavirta ei aina riitä palkan lisäämiseen. Osakeoptioita ei nimittäin veroteta Virossa, jos optio-oikeuden antamisen ja sen osakkeen hankinnan välillä on vähintään kolme vuotta.

Virossa on siis paljon hyvää yrittäjyyden edistämisen näkökulmasta, mutta mikä sitten on se yrittäjätili, jota hallitus pohtii? 

Entrepreneur Accounts -järjestelmällä on pyritty Virossa tukemaan erityisesti alustatyöntekijöiden verotusta. Yrittäjätoiminnasta saadut tulot maksetaan tälle tilille ja pankki tilittää tuloista Viron tuloveroprosentin mukaisesti suoraan 20 prosenttia verottajalle. Mitään muita veroja tai maksuja kuten arvonlisäveroa tai sosiaaliveroa ei peritä, eikä minkäänlaista kirjanpitoa tai raportointia tarvitse tehdä. Tämä pienentää alustatyöntekemisen byrokratiaa ja osaltaan edistää alustataloutta.

Yrittäjätili on hyvä esimerkki, mutta verottajan toiminta on Virossa ollut muutenkin edistyksellistä. Verottaja tarjoaa palvelunsa kautta yrittäjille näkymän oman alan muihin toimijoihin. Yritys voi verrata itseään veronmaksajana omiin kilpailijoihinsa. Ja samalla toki tehdä omia strategisia tulkintojaan markkinatilanteesta.

Viron toimintamalleissa ja palveluissa lieneekin siis paljon opittavaa yrittäjyyden edistämistä ajatellen. Kannattaakin siis parastaa – poimia jyvät akanoista, ja kehittää niitä edelleen.  

Yrityksen digitalous -hankkeen vision mukaan Suomesta halutaan tehdä digitalouden kansainvälinen edelläkävijä ja kilpailukykyisin toimintaympäristö vuoteen 2030 mennessä. Tämä edellyttää yksityisen ja julkisen puolen avointa ja aktiivista kumppaniyhteistyötä ja ennakkoluulotonta uusien toimintamallien kehittämistä.

Blogin kirjoittajat:

Blogin kirjoittajia kiinnostaa pohtia yrittäjyyttä, yrittäjyyteen kannustamista ja vertailla yrittäjyyttä tukevia malleja eri maissa.