Verotuksessa perustuslaillisia ongelmia Verotuksessa perustuslaillisia ongelmia

Suomalaisessa oikeusnormihierarkiassa perustuslaki on ensin, sitten eduskunnan säätämät lait ja valtioneuvoston tai ministeriöiden antamat asetukset. Viranomaisten antamat ohjeet, esimerkiksi verohallinnon ohjeet, ovat aina viimeisinä. Oikeuskäytännöllä on myös iso merkitys, varsinkin KHO:n ja KVL:n päätökset menevät verohallinnon ohjeiden edelle. Suomen EU-jäsenyyden myötä EU-oikeus ja EUT:n päätökset ovat käytännössä perustuslain tasolla, koska jos suomalainen laki on ristiriidassa EU-sopimuksen tai EUT:n oikeuskäytännön kanssa, sitä ei saa soveltaa.

Tästä huolimatta perustuslaki ei kuitenkaan näytä toteutuvan verotusmenettelyssä. Alan ammattilaiset tietävät, että perustuslakiin nojaavilla vastaväitteillä ei käytännössä ole mitään painoarvoa veroriidoissa. Myös EU-oikeuden noudattaminen Suomen verotusmenettelyssä on ollut kovan työn takana ja on vaatinut useita KHO:n ja jopa EUT:n päätöksiä, ennen kuin Verohallinto on suostunut tunnustamaan EU-oikeuden pätevyyden Suomen verotuksessa. Tälläkin saralla on vielä paljon korjattavaa.

Ehkä konkreettisin esimerkki perustuslain laiminlyönnistä on oikaisuvaatimusten käsittelyajat. Apulaisoikeusasiamiehen sijainen katsoi 21.4.2023 päivätyssä päätöksessä, että oikaisuvaatimuksen noin kahden vuoden käsittelyaika ei täyttänyt verovelvollisen perustuslain 21 § oikeusturvaan kuuluvaa oikeutta saada asiansa käsitellyksi asianmukaisesti ja ilman aiheetonta viivytystä. Liian pitkä käsittelyaika oli siis perustuslainvastainen. Kyseinen päätös annettiin verohallinnolle tiedoksi. Vastaavanlaisia päätöksiä on annettu aiemminkin, muun muassa 5.10.2021. Pitkistä käsittelyajoista on kanneltu paljon, mutta verohallinto on vain pahoitellut tapahtunutta, eikä muutosta pitkiin käsittelyaikoihin ole saatu. Kahden vuoden käsittelyaika on nykyään normaalia, paitsi jos kyse on selkeästi teknisestä virheestä. Mikäli oikaisuvaatimus edellyttää edes jonkinlaista harkintaa, verovelvollinen saa odottaa kauan.

Oikeusasiamies on siis moittinut verohallintoa monta kertaa, mutta käsittelyajat vain pitenevät. Toisaalta ei ole syytä odottaa parannusta, koska oikeusasiamies ei ole vaatinut konkreettisisä toimenpiteitä verohallinnolta ongelman ratkaisemiseksi. Ilmeisesti riittää, että pahoittelee. Perustuslain systemaattinen rikkominen siis hyväksytään, kunhan viivettä pahoitellaan. Mikäli oikeusasiamies suhtautuu näin vähättelevästi perustuslakiin ja kansalaisille säädettyihin oikeuksiin, miksi verohallinto toimisi toisin? On täysin selvää, että verohallinto ei oma-aloitteisesti tulee puuttumaan tähän ongelmaan, lupauksista huolimatta. 

Ainoa toimiva ratkaisu olisi määräaika, johon mennessä oikaisuvaatimukseen pitää saada päätös, esimerkiksi 12 kuukautta oikaisuvaatimuksen jättämispäivästä. Jos oikaisuvaatimus ei ole käsitelty määrätyssä käsittelyajassa, hyväksytään kaikki vaatimukset automaattisesti. Joku saattaa ajatella, että tällöin on riski, että myös perusteettomat vaatimukset hyväksytään. Kyllä, sellainen riski on olemassa, mutta sitä varten meillä on veronsaajien oikeudenvalvontayksikkö, joka voi harkintansa mukaan valittaa päätöksistä. Kumpi on vakavampi ongelma: perustuslain vastainen jatkuva toiminta viranomaisen toimesta, vai että verovelvollinen saa vahingossa myönteisen veroratkaisun?