Hallitusohjelma 2023 – yritysten ja yrittämisen tuloverotuksesta

Uusi hallitusohjelma julkaistiin kesäkuun 16. päivänä ja veroasiantuntijan luova mieli oli valmis. Hallitusohjelmaan hakusana vero# ja käytännössä – EI MITÄÄN, NADA! Itselle tehty lupaus kertoa yrityksille ja yrittäjille, miten tuleviin muutoksiin kannattaa valmistautua, vaihtuu tyhjän paperin kammoksi.

Pelkotiloja itselle lähinnä herättävät hallitusohjelman työoikeudelliset uudistusehdotukset ja toimettomaksi jäävä tuloveroasiantuntija, joka asiallisin perustein pian tarkastelee yhteiskuntaa kaarevien toimistoikkunoiden ulkopuolelta. Pakkohan tästäkin hallitusohjelmasta on oltava jotain herutettavissa. 

”Hallitus turvaa yrittämiselle ja investoinneille vakaan toimintaympäristön ennakoitavalla ja vakaalla sääntelyllä sekä verotuksella.” Pääomatuloveroa ei kiristetä eikä listaamattomien yritysten henkilöomistajien osinkoverosääntelyä muuteta.

Hallitusohjelmassa luvataan pitää yhteisöverokanta kilpailukykyisellä tasolla ja reagoida tarvittaessa verrokkimaissa tapahtuviin verotuksen muutoksiin. Vuodesta 2024 alkaen niin sanotussa Pillar II -hankkeessa pyritään globaalien yritysten osalta saavuttamaan tavoitteellisesti 15 %:n minimiverotus. Hallitusohjelmassa lausuttu reagointimahdollisuus ei siis rajoittune yksin nykyisen 20 %:n yhteisöverokannan alentamiseen.

”Hallitus sujuvoittaa veronkantoa ja parantaa verotuksen ennakoitavuutta.” Sitä, mitä verotuksen ennakoitavuuden parantaminen voisi tarkoittaa, ei avata. Veroasiantuntijoiden toiveiden tynnyristä olisi ammennettavaa:

- Veroasiantuntijan työ on muuttunut ”veroshamanismiksi” jo aikapäiviä sitten, kun vallitsevan oikeustilan approksimaatio selviää kymmenien julkaistujen ja julkaisemattomien verotus- ja eri oikeusasteiden päätösten sisältöä tulkiten. Kun veronsaajien oikeudenvalvontayksiköllä on pääsy kaikkeen julkaisemattomaan verotus- ja oikeuskäytäntöön ja verovelvollisella ei, osapuolten tasavertaisuusperiaate (equality of arms) harvoin toteutuu.  Verolainsäädännön kansalliset huoltotoimet kärsivät vuosikymmenten korjausvelkaa.

- Verovelvolliset riitelevät voittaessaankin veroriidat omalla kustannuksellaan. Teoreettisesti oikeudenkäyntikuluja voidaan ylipäätään korvata oikaisulautakunnan päätösten muutoksenhausta alkaen. Merkittävä osa kuluista on syntynyt jo ennen tätä.

- Erilaisten ennakkoratkaisujen muutoksenhakuprosessien pitkän aikataulun ongelmat tulisi ratkaista, koska niiden keskeneräisyys lykkää hallitusohjelmassa tavoitellun lisääntyvän taloudellisen toimeliaisuuden toteutumista. Ennakkoratkaisumenettelyn muutoksenhakuun on lisääntyvissä määrin hiipinyt prosessin luonteelle vieraita veronsaajien oikeudenvalvontayksikön vaatimuksia esimerkiksi ennakkoratkaisun poistamisesta riittämättömän selvityksen tai oikeudellisen intressin puuttumisen vuoksi. 

Hallitusohjelmassa luvataan jatkaa veronkannon digitalisoitumista. Yllättäen digitalisaatio ja verotuksen ennakoitavuus voivat lyödä yritysverotuksessa toisiaan korville. Yritystoiminnan liiketoimintamallit, omistus- ja sopimusrakenteen,  maiden rajat ylittävät oikeustoimet ovat monimutkaisia verotuksellisesti.  Tämä  kompleksisuus ei saisi näyttäytyä kiusallisena tehottomuutena, mitä ei päästä verohallinnon järjestelmätasolla koodaamaan ja automatisoimaan. Yritystoiminnan todellisuudessa onkin vielä pitkään oltava osa-alueita, joissa käsityölaisammatille jää sijansa myös Verohallinnossa.

Tutkimus- ja kehittämistoimintaa koskee jo nykyisin niin sanottu yhdistelmävähennys yritysten verotuksessa. Hallitusohjelmassa luvataan kehittää edelleen T&K-verokannustinta. Kehittämistarpeet ilmennevät, kun nykyisten vähennysten käytettävyydestä kertyy tietoa.

Hallitusohjelmassa luvataan pidentää perintöveron maksuaikoja kymmeneen vuoteen. Perintöverotuksen liityntä yritysverotukseen niin sanottuja sukupolvenvaihdoksia lukuun ottamatta on etäinen. Sukupolvenvaihdokset pyritään ratkomaan jo elävien kesken. Jos päädytään vastikkeettomaan luovutukseen, on kyse lahjoituksesta, ei perinnöstä.

Jo nykyisinkin määrätyin edellytyksin voidaan sukupolvenvaihdoslahjoituksiin ja -perintöihin soveltaa kymmenen vuoden tasalyhenteistä korotonta maksuaikaa. Tämä käynee malliksi myös hallitusohjelman pidennettyyn maksuaikaan muissakin perintötilanteissa. Yritysten omistajien osalta muutosehdotus on tarpeen muissa kuin sukupolvenvaihdossäännösten piirissä olevissa yritysvarallisuuden perintö- ja testamenttisaannoissa. Esimerkkejä ovat sijoitus- ja kiinteistövarallisuutta hallinnoivat yhtiöt, joihin huojennussäännökset eivät sovellu poikkeuksetta. Myös tilanteissa, joissa yritysvarallisuuden perii alaikäinen lapsi, hallitusohjelman muutos on kohtuullinen (KHO 2015:166). En näkisi haitalliseksi ehdotuksen ulottamista myös lahjoituksiin.

Hallitusohjelmia lukemaan harjaantuneet tietävät, että hallitusohjelmassa selvitettävät asiat ovat samanlaisia kuin erinäiset ponnet lainvalmistelutyössä: ne ani harvoin johtavat konkreettisiin lainsäädäntömuutoksiin.

Perintöverotuksen poistaminen

Perintöveron korvaamista perinnöksi saadun omaisuuden luovutusvoiton verotuksella selvitetään. Toisin sanoen selvitystyössä otettaisiin mallia Ruotsin verojärjestelmästä, jossa perintö- ja lahjaverotuksesta on luovuttu. 

Suomen lahja- ja perintöverotuksen poistaminen on viimeisen neljännesvuosisadan aikana noussut aika ajoin noussut esille. Moni yrittäjä on sitä odottaessaan ehtinyt kuolla ja luultavasti muutama jatkajakin.

Korkovähennysrajoitussääntelyn infrayhtiöpäivitykset

Hallitusohjelman mukaan selvitetään ja mahdollisuuksien mukaan toteutetaan korkovähennysoikeuden rajoituksen infrastruktuuripoikkeuksen laajennus suurten energiahankkeiden osalta. Korkovähennysrajoitussääntelyä on päivitetty sen voimaantulon jälkeen lähes vuosittain. Infrayhtiön käsite ja soveltamisala on epäselvä. Ensimmäinen korkeimman hallinto-oikeuden kannanotto asiaan saatiin kuukausi sitten (KHO 2023/1395).  Myös energiahankkeita koskien on muutoksenhakuinstansseissa verotusta koskevia tulkintakysymyksiä vireillä.  On toivottavaa, että siteeraus ”mahdollisuuksien mukaan toteutetaan” korottaa tämän lainsäädäntömuutoshankkeen prioriteettia.

Verotuksen kirjanpitosidonnaisuus

Hallitusohjelman mukaan selvitetään verotuksen ja kirjanpitosääntelyn eroavaisuudet ja mahdolliset yhdenmukaistamistarpeet (IFRS). Elinkeinoverolain 54 § (ja tarkemmin vielä se 2 momentti) on lempisäännökseni. Siitä huolimatta verotuksen kirjanpitosidonnaisuus on jo aikoja sitten tullut tiensä päähän ja poikkeuksia sekä poikkeuksen poikkeuksia on jo kosolti.

Suomessa on kirjanpitovelvollisella valittavanaan kaksi eri kirjanpitosäännöstöä, IFRS ja kirjapitolaki (KPL). Verotuksen kirjanpitosidonnaisuus kuitenkin usein estää IFRS-tilinpäätössäännösten soveltamisen erillisyhtiössä (KVL 2018/54, KVL 2018/55). Tämä pelkistyy useimmiten poistoeron (suunnitelman mukaiset poistot ylittävät poistot) ja konserniavustuksen putoamiseen tilinpäätöksen verosuunnittelun ulkopuolelle.