Tuleeko talvi rahoitus- ja pääomamarkkinoille?

Inflaatio laukkaa, taantuman uhka vaanii kulman takana, keskuspankit taistelevat inflaation nousua vastaan, korkoja nostetaan vaikka talous sakkaa, Ukrainan sota, energiakriisi, voimakkaasti laskeneet osakekurssit sekä jähmeä joukkovelkakirjalainamarkkina – apokalyptista menoa? Pitäisikö mieluummin talven sijaan puhua jääkaudesta rahoitus- ja pääomamarkkinoilla? Ehkei nyt kuitenkaan, koska rahoitus- ja pääomamarkkinoilla tapahtuu aina, joskin eri transaktioiden frekvenssi elää. Pessimisti harvemmin pettyy, mutta ei tilanne kuitenkaan apokalyptinen ole.

Listautumiset jäävät lähiaikoina vähiin, jolloin pörssin porstuassa ei ole tungosta. Toisaalta Fabianinkadulla kävijöitä riittänee edelleenkin, sillä tällä hetkellä moni yhtiö käyttää nykyisen markkinatilanteen hyödykseen valmistautuessa listautumiseen parempien aikojen koittaessa. Hyvä myös huomioida, että osakemarkkina reagoi aina etuajassa talouden kääntymiseen, jolloin listautumisvalmius on etu. Markkinan stabiloituessa tulee tapahtumaan useita listautumisia. 

Suomessa moni yhtiö on saanut kasvurahaa esimerkiksi pääomasijoittajilta, joka on myötävaikuttanut kasvustrategian toteuttamiseen. Eri rahoitusvaihtoehtojen lisääntymisen seurauksena yhtiöillä on ollut paremmat mahdollisuudet saada rahoitusta ja kasvaa kuin esimerkiksi kymmenen vuotta sitten. Listautumisia voidaankin pitää eräänlaisena uutena normaalina – ja niitä nähdään varmasti säännöllisemmin kuin aiemmin. Olisi harhaanjohtavaa nähdä listautumiset vain noususuhdanteen kausi-ilmiönä.

Vaikeassakaan markkinassa listautumiset eivät ole poissuljettuja. Kun listautumismarkkina on haasteellinen ja sijoittajien asettamat listautumiskriteerit ovat tiukentuneet, listautujalla tulee olla selkeä ”equity story”. Positiivisessa markkinassa aggressiivinen kasvun hakeminen korostuu. Vaikeassa markkinassa kannattavuuden ja positiivisen kassavirran merkitys korostuu kasvun rinnalla. Vaikka kannattavuus ei vielä näkyisi täysin, yhtiön tulee pystyä osoittamaan konkreettinen polku kannattavuustavoitteiden saavuttamiseksi. Vastaavasti listautujan tulee pystyä arvioimaan omaa vastuullisuuttaan ja tuoda tämä ilmi ”equity storyssaan” sekä nähdä vastuullisuus osana yhtiön arvonluontia, kustannuksen sijaan. On myös tärkeää ymmärtää sijoittajien odotukset listautujan vastuullisuuteen ja kestävään kehitykseen liittyen.

Ankkurisijoittajien merkitys on korostuneen tärkeä, vaikkakin ankkurisijoittajia on vaikea saada sitoutumaan pitkäksi aikaa markkinan ollessa volatiili. Vaikeassa markkinassa yhtiöille myös tulee haasteelliseksi lähiajan näkymien julkistaminen, mikä voi korottaa listautumiskynnystä. Omistajien tulee varautua arvostustasojen merkittävään laskuun sijoittajien vaatiessa korkeampaa kompensaatiota riskille.

Osakekurssien lasku ei tarkoita, että yhtiöt olisivat halpoja, vaikkakin yhtiöiden tuloskunto tällä hetkellä näyttää vielä suhteellisen hyvältä. Osakkeiden kurssilasku tekee joistakin yhtiöistä arvostusmielessä edullisia, jolloin sijoittajilla on enemmän valinnanvaraa. Tämä saattaa jonkin verran syödä halukkuutta osallistua listautumisiin tarjontaa löytyessä jo listatuista.

IFRS-laatimisvelvollisuus liittyy pörssin päälistalle listautuviin yhtiöihin (myös First North premier -yhtiöt). Tavallisella FN-listalla ei ole tätä velvollisuutta, mutta päälistan ollessa useimpien seuraava tavoite, tulisi jo FN-vaiheessa ottaa huomioon keskeiset erot FAS:n ja IFRS:n välillä sekä tehdä IFRS-vaikutusarvioanalyysi. Pahimmillaan IFRS:n vaikutukset voivat vaikeuttaa listautumista. Vaikutuksilla on myös merkitystä kansainvälisille sijoittajille

Pankeilta ei ole tullut syksyllä uutisia luottotappioiden määrän suuremmasta kasvusta, mutta on merkkejä, että pankkirahoituksen kriteerit ovat kiristyneet. Toki toimialakohtaisia eroja löytyy. Kynnys ottaa uusia asiakkuuksia lienee myös korkeampi – ei välttämättä ole enää itsestään selvää, että myöskään uudelleenrahoitus järjestyy. Näen, että markkinoilla on tapahtumassa polarisoitumista eri toimialojen ja eri yritysten välillä. Riittävä omavaraisuusaste, oma pääoma, kannattavuus sekä positiivinen kassavirta on eduksi pankkineuvotteluissa. Yrityksen vastuullisuutta myös sivutaan rahoituskeskusteluissa. 

Uudelleenrahoituksen kustannus on kasvanut kuten keskustelu julkisen velan lainanhoitokustannusten kasvusta konkreettisesti osoittaa. Negatiivinen korko kääntyykin aidoksi korkokustannukseksi, ja yritysten tulee varautua hyvissä ajoin uudelleenrahoitusta koskeviin neuvotteluihin. Yrityksen lainanhoitokykyä arvioitaessa siirrymme niin sanottuun normaaliin aikaan, jossa  rahasta joutuukin maksamaan. 

Joukkovelkakirjamarkkina ei toimi tällä hetkellä optimaalisesti. Nousevat korot ovat laskeneet joukkovelkakirjalainojen arvostuksia, jolloin sijoittajien on vaikea ostaa uutta riskiä. Samaa polarisoitumista kuin pankkirahoituksen yhteydessä tapahtuu myös  joukkovelkakirjamarkkinassa. Korkean reittauksen yhtiöiden lainoille on kuitenkin edelleen kysyntää.

Velkarahoituksen saajien polarisoituminen luo eräänlaisen rahoituksen välivaiheen ja väliinputoajien ryhmän. Väliinputoajien on vaikea saada pankkirahoitusta ja samanaikaisesti joukkovelkakirjalainamarkkinat eivät aukene, mikä pakottaa väliinputoajia etsimään muita rahoitusvaihtoehtoja. Joukkovelkakirjalainamarkkina tosin elpynee korkojen stabiloituessa ja kääntyessä laskuun. Ennen tätä joukkovelkakirjalainamarkkinat ovat haasteelliset.

Sijoitettavaa varallisuutta edelleen löytyy. Viime aikoina olemme saaneet lukea hienoja uutisia uusien pääomarahastojen perustamisesta, joka valaa uskoa myös listaamattomaan markkinaan. Hyville listaamattomille sijoituskohteille löytyy kysyntää, kunhan on valmis hyväksymään vallitsevan arvostustason.

Vaikeissa olosuhteissa yritysten tulee varautua erityisen huolellisesti rahoitusaseman ennakointiin ja oman taloudellisen tilanteen mallintamiseen. Riskianalyysi, kassavirta-analyysi, ennustemallien läpikäynti sekä hyvä valmistautuminen rahoitusneuvotteluihin esimerkiksi laadukkaan dokumentaation kera (kuten mallinnus ja yhtiökuvaus) ovat tärkeässä asemassa. Vastuullisuus on myös nykyisin läsnä käytännössä kaikissa rahoitusneuvotteluissa tavalla tai toisella.

Vaikka markkinanäkymät ovat tällä hetkellä synkähköt, viimeaikaiset markkinaliikkeet ovat olleet nopeita ja syklit lyhyitä – ehkä näin tälläkin kertaa. Varmaa on kuitenkin, että talven jälkeen tulee aina kevät.